Suomen Kennelliitto ry

Koirien terveyden tutkiminen on edennyt 2000-luvulla pitkin askelin: Kennelliiton koirarekisteriin vuosittain kirjattavien terveystutkimuslausuntojen määrä on nelinkertaistunut

Jaa

Kennelliiton koirarekisteriin kirjattiin vuonna 2020 yli 84 000 erilaista terveystutkimuslausuntoa. Yleisimpiä olivat silmä-, lonkkaniveldysplasia-, kyynärniveldysplasia-, polvi- ja selkälausunnot. Yhä uusia rotuja on tullut viime vuosina terveystutkimusten piiriin, ja myös uusia terveystutkimuksia on otettu käyttöön.

Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi
Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi

Terveystutkimukset auttavat vähentämään perinnöllisten ongelmien esiintuloa tutkittujen koirien jälkeläisissä. Ne antavat myös koiranomistajalle tärkeää tietoa, jos hän epäilee koirallaan olevan terveysongelma. Myös pennunostajat voivat hyödyntää jalostustietojärjestelmästä löytyviä tietoja.

- Suomen Kennelliitossa on tehty pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta voimme hyvällä syyllä sanoa, että olemme Suomessa edelläkävijöitä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Kennelliiton koirarekisteriin kirjataan tällä hetkellä tietoa kaikkiaan 26 terveystutkimuksesta, joista 10 on geenitutkimuksia. Näiden niin sanottujen virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös näiden sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista. Koirarekisterin kaikille avoimet terveystiedot ovat näkyvillä Kennelliiton jalostustietojärjestelmän kautta.

Useita uusia terveystutkimuksia käyttöön viime vuosikymmenellä

Kaikkiaan 146 koirarotua on tällä hetkellä Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman eli PEVISAn piirissä. PEVISA otettiin käyttöön vuonna 1982, ja ensimmäisenä siihen liitettiin saksanpaimenkoirat, joiden lonkkia on tutkittu jo 1960-luvulta alkaen. PEVISA-ohjelman piiriin tuli vuosituhannen vaihteeseen mennessä lähes sata koirarotua, ja uusia terveystutkimuksia otettiin käyttöön.

Viime vuosikymmenellä perinteisten terveystutkimuksen rinnalle tuli useita uusia terveystutkimuksia. Vuonna 2014 käyttöön otetussa syringomyeliatutkimuksessa selvitetään, onko koiran kallossa Chiari-tyyppinen aivojen takakuopan ahtaus.BAER-kuulotutkimus otettiin käyttöön vuonna 2015 ja lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti vuonna 2017. Tietoa lyhytkuonoisten koirien ylähengitystieoireyhtymästä (BOAS) alettiin kirjata koirarekisteriin tämän vuoden alusta.

Selkätutkimuslausuntoja kaikille roduille alettiin kirjata koirarekisteriin vuonna 2013. Tämän vuoden alusta uusina luustotutkimuksina alettiin kirjata koirien olkanivelen osteokondroosin (OC) ja matalaraajaisten koirien kyynärnivelen inkongruenssin (INC) lausuntoja.

Koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Koirien geenitutkimus on kehittynyt vauhdilla viime vuosikymmenellä. Sen avulla on mahdollista pureutua moniin sellaisiin ongelmiin, joiden selvittäminen olisi ollut aiemmin mahdotonta.

- Geenitutkimusten myötä koirien terveysjalostus on ottanut lyhyessä ajassa valtavan loikan eteenpäin, iloitsee Kirsi Sainio.

Yhteistyö tutkijoiden ja eläinlääkärien kanssa on keskeistä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, painottavat Kirsi Sainio ja Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula. Tällä yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Se on erityisen tärkeää siksikin, että Suomessa rekisteröityjen rotukoirien osuus koirakannasta on maailmanennätysluokkaa. Neljästä koirasta kolme on rekisteröity Kennelliittoon.

Kennelliitto tukee koirien terveyteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa perustetun Koirien terveystutkimusrahaston sekä rotujärjestöjen terveysprojektien kautta. Näiden projektien kautta on kehitetty vuosien varrella uusia terveystutkimuksia.

Kansainvälisesti tiivistä yhteistyötä koirien terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään erityisesti Pohjoismaiden kennelliittojen kanssa. Kennelliitto on myös mukana kansainvälisessä IPFD-organisaatiossa (International Partnership for Dogs). Organisaatio hallinnoi DogWellNet-verkkosivustoa, jonka tavoitteena on yhdistää usean koiria rekisteröivän, tietoa keräävän ja sitä tuottavan tahon voimavarat koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tiedon keskitetyksi jakamiseksi.

Lue myös Kirsi Sainion blogikirjoitus ”Kennelliitto tekee pitkäjänteistä työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja
FT, dosentti Kirsi Sainio
kirsi.sainio@kennelliitto.fi
puh. 044 218 4431

Kennelliiton eläinlääkäri
ELT, dosentti Liisa Lilja-Maula
liisa.lilja-maula@kennelliitto.fi
puh. 09 8873 0224

Kuvat

Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi
Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kennelliitto ry
Suomen Kennelliitto ry
Kamreerintie
02770 Espoo

09 887 300http://www.kennelliitto.fi

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry on vuonna 1889 perustettu koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien kasvattajien, omistajien ja harrastajien edunvalvoja. Meillä on yli 147 000 henkilöjäsentä sekä noin 2000 jäsenyhdistystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kennelliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme