Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa
Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi.
Tammikuun lämmin jakso sateineen sai Kokemäenjoen sivujoet tulvimaan. Loimijoella vedenkorkeus nousi jopa viime kevään tulvaa korkeammalle, ylittäen vuoden keskimääräisen tulvan korkeuden. Sivujokien virtaamat nousivat nopeasti, ja ne ovat jo pääosin laskeneet lähemmäs tavanomaisia talvikorkeuksia.
Myös Pirkanmaan puolella nähtiin tulvavirtaamia esimerkiksi Sastamalan Kiikoisissa sekä Akaan Tarpianjoella. Parkanonjärvellä puolestaan vedenkorkeus nousi vuodenvaihteen lukemista peräti metrillä.
- Etelä-Pirkanmaalla syksyn kuivuus vaihtui tammikuun tulviin. Lumien sulaminen ja vesisateet näkyivät selvästi vesistöissä. Järvien pintojen kohoamista tapahtui monessakin paikkaa ja vuodenaikaan nähden järvet olivatkin korkealla paikoitellen, huomauttaa vesitalousasiantuntija Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Myös koko syksyn matalalla olleet Iso-Längelmäveden sekä Kukkian vedenkorkeudet ovat tammikuun aikana lähteneet nousuun. Syksy oli kuitenkin niin kuiva, että näillä järvillä ollaan edelleen vedenkorkeuksissa ajankohdan keskimääräistä alempana. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata vesi.fi palvelussa (vesi.fi).
Pirkanmaan vesistösäännöstelyillä helpotetaan Kokemäenjoen tulvia
Kun virtaamat Kokemäenjoen alajuoksun sivujoilta kasvavat tulvalukemiin, voidaan Pirkanmaan keskeisten järvien juoksutuksia pienentämällä helpottaa Kokemäenjoen tulvatilannetta. Pirkanmaan keskeisillä säännöstellyillä järvillä tarkoitetaan Näsijärveä, Pyhäjärveä, Vanajavettä, Kyrösjärveä sekä Rauta- ja Kulovettä. Juoksutusten väliaikainen pienentäminen järvistä madaltaa tulvahuippua Porissa ja Huittisissa. Tulvahuipun aikaan tammikuun puolivälissä Kokemäenjoen sivujokien virtaama olikin moninkertainen Pyhäjärvestä lähtevään vesimäärään verrattuna.
Tulvan aikainen vesien pidättäminen järvissä aiheuttaa niiden vedenpinnan nousemista. Esimerkiksi Vanajavedellä vedenkorkeus nousi toista kymmentä senttiä, vaikka tavallisena vuonna vedenkorkeus on tammikuussa laskusuuntainen. Rautavesi-Kulovesi taas toimii tärkeänä säätövarana nopeampiin muutoksiin vesitilanteessa, joten siellä vedenkorkeuden vaihtelu on ollut tammikuun aikana noin 30-40 sentin luokkaa.
Kokemäenjoen tulvatilanteen helpotettua on Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien juoksutuksia lisätty. Tällä toimenpiteellä saadaan järviin palautettua säätötilavuutta, mikäli tulva alajuoksulla uusiutuisi. Samalla varaudutaan mahdollisesti tarvittavaan virtaaman pienentämiseen Kokemäenjoella. Virtaaman pienentäminen voisi tarkoittaa keskeisillä säännöstellyillä järvillä uutta vedenkorkeuden väliaikaista nousemista.
Virtaaman pienennys voidaan tarvita, mikäli joella päästään pakkasten myötä muodostamaan uudelleen jääkantta hidastamalla virtausta tai jos vesi viiletessään alkaa muodostaa hyydejäätä siten, että joen virtaus vaikeutuu. Hyyteen kertymisen todennäköisyyttä lisää se, että lämpimät säät ja suuret virtaamat ovat sulattaneet jääkannen Kokemäenjoesta sekä järvien virtaavammista osista lähes kokonaan.
- Suuret juoksutukset heikentävät järvien jäitä erityisesti Pyhäjärvellä, Kulovedellä, Rautavedellä sekä Vanajavedellä Toijalan ja Lempäälän välillä. Aiemmin talvella tukevasti jäässä olleiden alueiden jääkannet voivat ohentua merkittävästi tai sulaa kokonaan, muistuttaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kevättulviin varautuminen alkaa säännöstellyillä järvillä
Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan talven mittaan lumitilanteen kehittymisen mukaan. Tällä varaudutaan kevättulviin. Joinakin vuosina kevättulviin varautumista ei ole tarvinnut tehdä, sillä talven lumimäärät ovat olleet pieniä. Tammikuun lämpimät päivät sulattivat Pirkanmaalla kuitenkin vain osan kertyneestä lumesta, joten kevään lämmön myötä kasvaviin virtaamiin varaudutaan laskemalla järvien pintoja.
Lisätietoja:
Pirkanmaa:
- vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p. 0295 036 103
- vesitalousasiantuntija Simo Ylönen, p 0295 036 171
Kokemäenjoen alaosa:
- johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, p. 0295 022 953
www.twitter.com/pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla)
www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaalla työttömiä joulukuussa 2022 yli 2000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin – työttömyysaste oli joulukuussa 8,7 %27.1.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 2022 joulukuussa 21 814 henkilöä. Marraskuusta 2022 nousua oli noin 2 200 henkilöä johtuen kausivaihtelusta.
Maaseuturahoitus tuotti tulosta Pirkanmaalla – maakuntaan satoja uusia työpaikkoja ja investointeja25.1.2023 08:58:40 EET | Tiedote
Pirkanmaalla on saatu erinomaisia tuloksia viime vuoden lopussa päättyneestä kahdeksan vuotta kestäneestä EU:n maaseudun kehittämisen rahoituskaudesta. Sen myötä Pirkanmaalla rahoitettiin vuosina 2014-2022 kaikkiaan 112 miljoonalla eurolla maaseudun yritysten ja yhteisöjen hankkeita, investointeja sekä maatilainvestointeja ja nuorten viljelijöiden aloitustukia. Investointien seurauksena maakuntaan syntyi yli 700 uutta työpaikkaa.
Pirkanmaan ELY-keskus antoi perustellun päätelmänsä Tevaniemen tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta24.1.2023 13:18:12 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisena perustellun päätelmänsä Tevaniemen Tuuli Oy:n suunnitteleman Tevaniemen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Perustellussa päätelmässä otetaan kantaa arviointien riittävyyteen ja laatuun sekä esitetään yhteysviranomaisen käsitys hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointi on riittävä, mutta jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi pohjaveden suojeluun sekä maisemavaikutusten ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseen.
Helmi-ohjelmassa selvitettiin Pirkanmaan lintuvesikohteiden rantalaidunnuksen mahdollisuuksia24.1.2023 07:56:09 EET | Tiedote
Rantalaidunnukseen sopivia kohteita löytyi 320 hehtaaria eri puolilta Pirkanmaalta. Rantalaidunnus on yksi keino kunnostaa arvokkaita lintuvesiä.
Pirkanmaan pienvesien kartoitukset edenneet, ennallistamiskohteita etsitään!23.1.2023 08:28:53 EET | Tiedote
Pienvesien luonnontilaa ja ennallistamistarpeita kartoitetaan Pirkanmaalla osana HELMI-elinympäristöohjelmaa. Tavoitteena on parantaa näiden uhanalaisten luontotyyppien tilaa. Pirkanmaan ELY-keskus kartoitti vuonna 2022 kaikkiaan 110 kohdetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme