ELY-keskukset

Kokemäenjoen vesistöalueen Vuoden vesiteko -tunnustus Pro Hauhonselkä ry:lle (Pirkanmaa, Häme, Satakunta)

Jaa
Vesivisio 2050 aloittaa uuden perinteen jakamalla Vuoden vesiteko -tunnustuksen.

Vesivisio 2050 on näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Vuodesta 2020 alkaen vesivisiotyötä koordinoiva ELY-keskusten ja maakuntaliittojen muodostama ohjausryhmä jakaa vuosittain Vuoden vesiteko-tunnustuksen yksittäiselle ihmiselle tai organisaatiolle, joka on ansiokkaasti edistänyt vesienhoitoa joko koko Kokemäenjoen vesistöalueella tai jollakin rajatummalla valuma-alueella. 

Tänä vuonna Vuoden vesiteko -tunnuksen saa Pro Hauhonselkä ry, joka on perustettu vuonna 2016. Yhdistyksen tavoitteena on ollut alusta saakka herättää asukkaiden huomio Hauhon hienon vesistön kunnon kohentamiseen. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä niiden valuma-alueet, jotka sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella Hämeen ELY-keskuksen vastuualueella.  

Kymmenen ehdokasta kisasi tunnustuksesta 

Kansalaiset saivat ehdottaa kuluvan syksyn aikana verkon kautta tunnustuksen saajaa, jonka jälkeen Kokemäenjoen vesistöalueen ELY-keskusten ja maakuntaliittojen edustajat äänestivät voittajan tutustuttuaan ehdokkaiden perusteluihin.

- Vuoden vesiteko -tunnustuksen saaja valittiin kymmenen ehdokkaan joukosta, jotka kaikki ovat omalta osaltaan merkittävästi edistäneet vesienhoitoa tai lisänneet ihmisten tietoisuutta ja kiinnostusta vesiin, tiivistää Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anne Mäkynen.  

- Pro Hauhonselkä ry valittiin ensimmäisen Vuoden vesiteko -tunnustuksen saajaksi kuitenkin selkeällä äänienemmistöllä, jatkaa Hämeen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola.  

Pro Hauhonselkä ry edistänyt monella tapaa vesienhoitoa 

Pro Hauhonselkä ry:n eduksi laskettiin erityisesti se, että kyseessä on suhteellisen nuori vesiensuojeluyhdistys, jonka työ on osoittautunut tehokkaaksi ja näkyväksi.

- Esimerkiksi aktiivinen tiedottaminen on näkynyt jäsenmäärän kasvuna. Yhdistys on toteuttanut useita konkreettisia hankkeita, jotka ovat edistäneet vesistöjen virkistyskäyttöä, parantaneet elinympäristöjä sekä vähentäneet vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Näin ollen yhdistys on omalla toiminnallaan edistänyt Vesivisio 2050 -työtä ja sen alateemoja, painottaa Virola. 

- Viranomaisina arvostamme kovasti sitä, että yhdistyksen toiminnasta vastaa aktiivinen hallitus, joka on kyennyt muodostamaan hyvän yhteistyön sekä maanomistajien kuin myös meidän viranomaisten suuntaan. Tämä on erityisen tärkeä asia, jotta päästään tekemään käytännön vesienhoidollisia toimenpiteitä, kuten vesiensuojelurakenteita esimerkiksi kosteikkoja, pohtivat Mäkynen ja Virola. 

Kisassa hopeasijalle tuli Keikyän kyläseuran puheenjohtaja Markku Torppo, jonka ansioiksi nousi erityisesti Satakunnan kansansoudun käynnistymiseen vaikuttaminen sekä kuntien, yhteisöjen ja ihmisten kiinnostuksen herättäminen yhteistyöhön, vesi yhdistävänä tekijänä. Pronssisijalle nousi Pro Kuivasjärvi ry, joka on toiminut vuodesta 2015 toteuttaen konkreettisia vesienhoidon toimenpiteitä pohjoisella Pirkanmaalla. 

Vesienhoidon viehätys – tarina Pro Hauhonselkä ry:n taustalla 

Yhdistyksen syntytarina 

- Ajatusyhdistyksemme perustamisesta syntyi, kun nykyinen puheenjohtajamme otti asian esille Hauholla toimineen Hauhon Suunta-ryhmän kokouksessa ja esitti omiin havaintoihinsa perustuneen huolensa järvien tilasta. Huoli sai kannatusta ja jatkoselvittelyjen aikana selvisi, että järviä oli tutkittu jo useamman vuoden aikana. Tutkimuksiin tutustuminen vahvisti käsitystä, että jotain pitää tehdä,muistelee Pro Hauhonselkä ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Saarinen

Motivaatio kaiken takana 

- Meillä on selkeä tarve kohentaa Hauhon pitäjän alueen vesistön tilaa. Vesistöekosysteemi on tärkeä ja herkkä osa Hauhon ainutlaatuista luontoa. Se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kalastukseen sekä virkistyskäyttöön niin alueen vakituisille asukkaille kuin kesäasukkaillekin. Yhdistyksemme toiminnassa huomioidaan kokonaisuutena vesistöjen valuma-alueet ja ympäristö, mikä antaa toiminnallemme järviluonnon suojelemisen kannalta monipuoliset lähtökohdat, jatkaa Saarinen. 

Onnistumisen kriittiset tekijät 

- Onnistunut yhteistyö on edellyttänytaktiivista ja sitoutunutta jäsenistöä, toimintaa ohjaavaa hallitusta sekä mittavaa ja pyyteetöntä talkootyötä. Onnistumisen on tehnyt mahdolliseksi yhteinen visio ja tahtotila maanomistajien kanssa, korostaa Pro Hauhonselkä ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Timo Karttunen. 

- Verkostoituminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvin tärkeätä. Sitä kautta olemme saaneet arvokasta tietoa, tukea ja rahoitusta. Merkittävänä apuna ovat olleet muun muassa Vanajavesikeskus, ELY-keskus, Linnaseutu ry, Metsäkeskus, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ja paikalliset toimija, kiittää Karttunen.   

Verkostotyöskentely toiminnan keskipisteenä 

- Mielestämme tärkeintä on pitää yhteyksiä maanomistajiin, alan toimijoihin ja mediaan, sekä verkostoitua mahdollisimman laajasti. Tämä vaatii aktiivista osallistumista eri tilaisuuksiin missä ihmiset kokoontuvat ja myös osallistumista alan seminaareihin.  Yhdistykset voivat myös toimia rahoituksen välillisenä hakijana sääntöjensä mukaan niihinkin kohteisiin, jotka maanomistaja toteuttaa yksityishenkilönä, tiivistää Pro Hauhonselkä ry:n hallituksen rahastonhoitaja Anne Soittila.  

- Nykyisin hankkeet pitää rahoittaa pääosin 50 % yhdistyksen omin varoin. Yhdistykset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, mikä estää mittavampien hankkeiden toteutuksen. Rahoitustukea olisi voitava arvioida kohteen merkittävyyden mukaan, eikä pelkästään tiukkana prosenttina, toivoo Soittila.  

Terveiset vesienhoidon tulevaisuudelle 

- Toivoisimme että tulevaisuudessa paikalliset suojeluyhdistykset voisivat edistää omassa roolissaan vesistöjen tilan kohentamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa nykyistä paremmin. Tästä löytyy jo hyviä toimintamalleja esimerkiksi Vesivisio 2050 puitteissa toteutettuna, muistuttaa hallituksen puheenjohtaja Markku Saarinen. Tähän suuntaan on menty myös Vanajavesikeskuksen toteuttamien Pakka I ja II- hankkeiden osalta, sekä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistysten toiminnassa. Isommilla toimijoilla on mahdollisuus tukea suojeluyhdistyksiä mittavampien resurssiensa ja rahoitusmahdollisuuksiensa kautta myös kattavammissa suojelukohteissa, lisää Timo Karttunen.  

Vetoomus yhteiskunnan päättäjille 

Koko Pro Hauhonselkä ry:n hallitus toteaa lopuksi yhteen ääneen, että yhteiskunnan päättäjien on suhtauduttava todella vakavasti siihen, että vesistöjemme tila saadaan pysymään hyvässä kunnossa ja kohentumaan.

- Tässä suojeluyhdistykset tekevät voitavansa, mutta valitettavasti se ei yksin riitä, lopettaa Saarinen.    

Lisätiedot:  

Pro Hauhonselkä ry 

Markku Saarinen, hallituksen puheenjohtaja, 040 548 0073 ja markku.saarinen(at)saunalahti.fi    

Timo Karttunen, hallituksen varapuheenjohtaja, 040 0257087 ja timojuhani.karttunen(at)gmail.com  

Pirkanmaan ELY-keskus (koordinoi vesivisiotyötä vuonna 2020) 

Anne Mäkynen, ylitarkastaja, anne.makynen(at)ely-keskus.fi  

www.vesivisio2050.fi 

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye