Kokemukset terveydenhuollosta värittävät suhtautumista genomitutkimuksiin
Väitöstutkimuksen mukaan ihmiset näyttävät huomioivan omissa riskiarvioissaan myös omat elintapansa ja muut riskitekijänsä, kuten ylipainon. Se, että ihminen tiedostaa riskinsä, ei kuitenkaan yksinään yleensä riitä pysyvissä elintapamuutoksissa onnistumiseen.
- Sairauksien riskeistä tiedottamisen lisäksi ihmiset tarvitsevat usein tukea esimerkiksi liikunnan lisäämiseen tai ruokavalion muutokseen, väitöskirjatutkija Marleena Vornanen Helsingin yliopistosta painottaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin tavallisten ihmisten näkökulmia genomitutkimusten sattumalöydöksiin, joilla tarkoitetaan genomitutkimuksessa havaittua perinnöllistä riskiä, jonka selvittäminen ei ollut tutkimuksen alkuperäinen tavoite. Ihmisten suhtautuminen sattumalöydöksiin riippui ehkäisevän hoidon tehokkuudesta ja sairauden vakavuudesta. Merkitystä oli myös ihmisen omalla elämäntilanteella sekä sillä, miten sairaus tai tieto riskistä käytännössä vaikuttaisivat omaan elämään ja ihmissuhteisiin.
Tieto perinnöllisistä riskeistä tuntui pelottavalta, jos hoidon saaminen arvioitiin hankalaksi
Aiemmat kokemukset siitä, millaista erilaisten sairauksien kanssa on elää tai miten sujuvaa tai haastavaa hoitoon pääseminen on, voivat tuottaa joko huolta tai luottamusta genomitietoon liittyen.
- Jotkut tutkimuksen osallistujat esimerkiksi kokivat, että psykiatristen sairauksien perinnöllisten riskien tietäminen olisi pelottavaa, koska he arvioivat, että hoitoa olisi tarpeen tullen vaikea saada. Myös riski syövästä koettiin huolestuttavana, mutta huolta vähensi kokemus siitä, että syöpää sairastava saa Suomessa varmasti tehokasta hoitoa, Vornanen sanoo.
Kun perinnöllisistä riskeistä viestitään, täytyy samalla kertoa, mistä ja miten ihminen voi tarvittaessa hakea asiaan tukea ja hoitoa itselle ja perheenjäsenille. Tutkijan mukaan sairauksien riskien viestinnässä tulisi pyrkiä ottamaan huomioon ihmisten kokemukset ja käsitykset sairauksista, sillä ne vaikuttavat siihen, miten ihminen käsittelee uutta riskitietoa.
- Ihminen saattaa esimerkiksi helposti ohittaa koko asian, jos tieto on ristiriidassa hänen aiempien käsitystensä kanssa. Yksilöllinenkään riskitieto ei silloin edistä terveyttä toivotulla tavalla, Vornanen toteaa.
Väitöstutkimuksessa käytettiin tilastollisia ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tilastollisessa osassa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä kansallisia kysely- ja terveystutkimusaineistoja. Laadullisessa osassa lehti-ilmoituksella kutsuttuja osallistujia pyydettiin eläytymään kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa he saisivat genomianalyysin yhteydessä kirjeellä tiedon sekundaarilöydöksestä: riskistä perinnölliseen syöpään tai sydänsairauteen. Osallistujat kirjoittivat ensireaktionsa ja keskustelivat aiheesta ryhmissä.
Genomitutkimuksista voidaan saada monenlaista yksilöllistä terveyteen liittyvää tietoa. Genomista voidaan etsiä jonkin tietyn sairauden riskiä, mutta sen lisäksi voidaan joskus havaita muitakin perinnöllisiä riskejä, ns. sattuma- tai sekundaarilöydöksiä. Asiantuntijat suosittelevat, että sattumalöydöksistä kerrotaan tutkimuksen osallistujalle tai potilaalle, jos tämä sitä haluaa ja jos kyseistä riskiä on mahdollista ehkäistä esimerkiksi seurannalla tai lääkityksellä.
********************************
VTM Marleena Vornanen väittelee 19.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lay perspectives on risks of common diseases and secondary findings of genome sequencing" (Kuinka suomalaiset arvioivat kansantautien riskejä ja suhtautuvat genomitutkimuksista saatavaan riskitietoon?). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena (Siltavuorenpenger 3A), sali 302.
Vastaväittäjänä on Senior Research Fellow Saskia Sanderson, University College London, ja kustoksena on professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 119 (2019). Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi books@unigrafia.fi PL 4 (Vuorikatu 3A), 00014 Helsingin yliopisto.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marleena Vornanen
Puh. 050 572 9389
marleena.vornanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme