Kokkolan kaupunki

Kokkolan Satama tähtää eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon

Jaa
Kokkola haluaa entisestään vahvistaa sataman roolia valtakunnallisessa ja kansainvälisessä satamaverkossa. Kokkolan Satamaa esitetään mukaan eurooppalaisen TEN-T-ydinverkkoon, jonka uudistusprosessi on käynnissä. Tämänhetkisen tiedon mukaan Euroopan komissio antaa ehdotuksensa uudeksi asetukseksi marraskuussa 2021.
Alus Kokkolan Sataman AWT-terminaalin edessä
Alus Kokkolan Sataman AWT-terminaalin edessä

Meneillään oleva TEN-T-asetuksen uudistusprosessi on harvinainen tilaisuus korjata puutteita TEN-T-verkon kattavuudessa. Suomen osalta puutteet koskevat ennen kaikkea maan pohjoisempia osia. Nykyisellään Suomen pohjoiseen jatkuvalla ydinverkolla ja uudella Pohjanmeri – Baltia -ydinverkkokäytävällä ei ole yhtään ydinverkon satamaa, lentoasemaa, eikä kaupunkisolmukohtaa. Suomen satamista TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Helsinki, Kotka, Hamina, Turku, ja Naantali.

Miksi Kokkolan satama tulisi liittää TEN-T-ydinverkkoon?

”TEN-T-ydinverkon laajentaminen Kokkolaan alleviivaisi ja vahvistaisi entisestään sataman roolia valtakunnallisen satamaverkon tukipilarina” toteaa kehitysjohtaja Jonne Sandberg. ”Kokkolan satama on nykyisen ydinverkon ulkopuolisista satamista suurin ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sopivin kandidaatti uudeksi ydinverkkosatamaksi. Merkitys on erityisen suuri suomalaisen vientiteollisuuden veturina sekä Pohjois- ja Keski-Suomen alueellisena kasvumoottorina”.

Kokkolan satama olisi myös oiva linkki Luulajan ydinverkkosatamaan ja luonteva lisäys laajenevaan Pohjanmeri – Baltia -ydinverkkokäytävään, josta nykyisellään puuttuu suomalainen satama. ”Kokkola täyttää jo nykyisellään TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit, ja ydinverkkosatamilta vaadittua infrastruktuuria tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan entisestään ”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila.

Taustaa TEN-T -verkostosta

Vuonna 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1315/2013) unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sisältää vaatimukset TEN-T-liikenneinfrastruktuurille ja kartat TEN-T-verkoista. Suuntaviivoissa määritellään TEN-T-politiikalle vuosiin 2030 ja 2050 ulottuva pitkän aikavälin strategia. Suuntaviivaehdotuksen tavoitteena on määrittää kokonaisvaltainen Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka käsittää rautateiden, sisävesien, teiden, meri- ja lentoliikenteen yhteydet. Liikenneverkon tulisi varmistaa sujuva ja toimiva sisämarkkinoiden liikenne, joka vahvistaisi Euroopan taloudellista, alueellista ja sosiaalista koheesiota.

Infrastruktuuria koskevat yhdenmukaiset vaatimukset on säädetty asetuksella. Liikenneverkkoa kehitetään luomalla uutta infrastruktuuria, kunnostamalla ja parantamalla jo olemassa olevaa sekä toteuttamalla toimia resurssien käytön tehostamiseksi. Liikenneverkon infrastruktuuri käsittää rautatieliikenne-, sisäväylä-, maantieliikenne-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfrastruktuurin sekä multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin.

TEN-T-verkko muodostuu kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä ja ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Kattava verkko käsittää kansallisiin verkkoihin perustuvat rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien varsin tiheät verkot. Kattava verkko muodostaa TEN-T-verkon peruskerroksen. Ydinverkko käsittää liikenneverkon strategisesti merkittävimmät osat ja muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä.

Komissio on keväällä 2019 aloittanut asetuksen uudelleenarvioinnin unionin suuntaviivoista TEN-T-verkoston kehittämiseksi. Komissio antaa ehdotuksensa uudeksi asetukseksi tämänhetkisen tiedon mukaan marraskuussa 2021, josta käynnistyy tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen käsittely Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Alus Kokkolan Sataman AWT-terminaalin edessä
Alus Kokkolan Sataman AWT-terminaalin edessä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Budget 2026 / Stadsdirektörens förslag10.10.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Efter flera svåra år visar den finländska ekonomin tecken på måttlig tillväxt. Den avtagande inflationen och sjunkande räntenivån stödjer hushållens köpkraft, och tillväxtutsikterna stärks särskilt av investeringar som drivs av projekt som hänför sig till grön omställning och försvaret Enligt finansministeriets prognos förväntas bruttonationalprodukten växa med ca en procent per år under de närmaste åren, men den höga skuldsättningen och geopolitiska osäkerheten utgör fortfarande betydande risker. Underskottet i de offentliga finanserna minskar gradvis, men trycket på den offentliga skuldkvoten ökar till följd av stigande försvarsutgifter. Kommunernas ekonomiska situation förblir däremot ansträngd. Årsbidragen räcker inte till för att täcka växande investeringsutgifter, och lånebeståndet fortsätter att växa under hela granskningsperioden. Skatteinkomsterna förväntas öka kraftigt från och med 2026, men de positiva effekterna från inkomstökningen planas snabbt ut av de stigande kostnader

Talousarvio 2026 / Kaupunginjohtajan esitys10.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden näkymät ovat kääntymässä varovaiseen kasvuun useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku tukevat kotitalouksien ostovoimaa, ja erityisesti vihreän siirtymän sekä puolustushankkeiden vauhdittamat investoinnit nostavat kasvunäkymiä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa noin prosentin vuosivauhtia lähivuosina, mutta korkea velkataso ja geopoliittinen epävarmuus muodostavat edelleen merkittäviä riskejä. Julkisen talouden alijäämä supistuu vähitellen, mutta puolustusmenojen kasvu lisää paineita valtion velkasuhteen nousuun. Kuntien taloustilanne sen sijaan säilyy kireänä. Vuosikatteet eivät riitä kattamaan kasvavia investointeja, ja lainakanta jatkaa kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan selvästi vuodesta 2026 alkaen, mutta menojen kasvu – erityisesti työvoimakustannusten ja sosiaalimenojen osalta – syö nopeasti tulojen tuomaa helpotusta. Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulotukim

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye