Kokkolan Satama tähtää eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkoon

Meneillään oleva TEN-T-asetuksen uudistusprosessi on harvinainen tilaisuus korjata puutteita TEN-T-verkon kattavuudessa. Suomen osalta puutteet koskevat ennen kaikkea maan pohjoisempia osia. Nykyisellään Suomen pohjoiseen jatkuvalla ydinverkolla ja uudella Pohjanmeri – Baltia -ydinverkkokäytävällä ei ole yhtään ydinverkon satamaa, lentoasemaa, eikä kaupunkisolmukohtaa. Suomen satamista TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Helsinki, Kotka, Hamina, Turku, ja Naantali.

Miksi Kokkolan satama tulisi liittää TEN-T-ydinverkkoon?

”TEN-T-ydinverkon laajentaminen Kokkolaan alleviivaisi ja vahvistaisi entisestään sataman roolia valtakunnallisen satamaverkon tukipilarina” toteaa kehitysjohtaja Jonne Sandberg. ”Kokkolan satama on nykyisen ydinverkon ulkopuolisista satamista suurin ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sopivin kandidaatti uudeksi ydinverkkosatamaksi. Merkitys on erityisen suuri suomalaisen vientiteollisuuden veturina sekä Pohjois- ja Keski-Suomen alueellisena kasvumoottorina”.

Kokkolan satama olisi myös oiva linkki Luulajan ydinverkkosatamaan ja luonteva lisäys laajenevaan Pohjanmeri – Baltia -ydinverkkokäytävään, josta nykyisellään puuttuu suomalainen satama. ”Kokkola täyttää jo nykyisellään TEN-T-ydinverkon sataman kriteerit, ja ydinverkkosatamilta vaadittua infrastruktuuria tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan entisestään ”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila.

Taustaa TEN-T -verkostosta

Vuonna 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1315/2013) unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sisältää vaatimukset TEN-T-liikenneinfrastruktuurille ja kartat TEN-T-verkoista. Suuntaviivoissa määritellään TEN-T-politiikalle vuosiin 2030 ja 2050 ulottuva pitkän aikavälin strategia. Suuntaviivaehdotuksen tavoitteena on määrittää kokonaisvaltainen Euroopan laajuinen liikenneverkko, joka käsittää rautateiden, sisävesien, teiden, meri- ja lentoliikenteen yhteydet. Liikenneverkon tulisi varmistaa sujuva ja toimiva sisämarkkinoiden liikenne, joka vahvistaisi Euroopan taloudellista, alueellista ja sosiaalista koheesiota.

Infrastruktuuria koskevat yhdenmukaiset vaatimukset on säädetty asetuksella. Liikenneverkkoa kehitetään luomalla uutta infrastruktuuria, kunnostamalla ja parantamalla jo olemassa olevaa sekä toteuttamalla toimia resurssien käytön tehostamiseksi. Liikenneverkon infrastruktuuri käsittää rautatieliikenne-, sisäväylä-, maantieliikenne-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfrastruktuurin sekä multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin.

TEN-T-verkko muodostuu kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä ja ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Kattava verkko käsittää kansallisiin verkkoihin perustuvat rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien varsin tiheät verkot. Kattava verkko muodostaa TEN-T-verkon peruskerroksen. Ydinverkko käsittää liikenneverkon strategisesti merkittävimmät osat ja muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Ydinverkkoon sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä.

Komissio on keväällä 2019 aloittanut asetuksen uudelleenarvioinnin unionin suuntaviivoista TEN-T-verkoston kehittämiseksi. Komissio antaa ehdotuksensa uudeksi asetukseksi tämänhetkisen tiedon mukaan marraskuussa 2021, josta käynnistyy tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen käsittely Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa.