Koko talvi kesämökillä – älä jäädytä syrjäisen etätyökonttorin putkia ja muista paloturvallisuus
Kun mökkiä käytetään satunnaisesti talvisaikaan, kannattaa tyhjään mökkiin jättää vähintään 10 asteen peruslämpö päälle ja varmistaa, että vesijohto ei pääse jäätymään mistään kohtaa. Lattiarajassa ja nurkissa saattaa olla huomattavasti kylmempää kuin metrin korkeudella.
”Sen sijaan, että mökki valmisteltaisi talvea varten tyhjentämällä vesiputkia ja irrottamalla jääkaappien ja pakastinten töpselit seinästä, tuleekin huolehtia, että vesiputket eivät jäädy ja että sisälämpötila on kodinkoneille sopiva”, tiivistää Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.
Palovaroitin on pakollinen turvalaite kaikissa rakennuksissa, joissa yövytään. Palovaroitin tulee määräysten mukaan olla jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti ja vähintään yksi jokaisessa kerroksessa.
”Palovaroittimia ei kuitenkaan voi olla liikaa. Hyvä muistisääntö on, että jokaiseen makuuhuoneeseen, olohuoneeseen ja eteiseen kannattaa asentaa palovaroitin”, Mero muistuttaa.
Palovaroittimen pariston kunto tarkistetaan käyttöohjeen mukaisesti, yleensä kerran kuussa testinappia painamalla. Lisäturvallisuutta mökille tuovat häkä- ja kaasuvaroitin sekä alkusammutusvälineet.
Tulisijat ja hormit, joita käytetään säännöllisesti, pitää myös nuohota määrävälein. Lähes joka kymmenes vapaa-ajan asunnon tulipalo aiheutuu tulisijoista tai savuhormeista.
”Vakituiseen asumisen käytettävän rakennuksen tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein ja vapaa-ajan rakennusten kolmen vuoden välein. Mikäli mökillä asutaan nyt huomattavia aikoja ja tulisijaa käytetään paljon, voi olla järkevää huolehtia nuohouksesta kuten vakituiseen asumiseen käytettävässä asunnossa”, Mero sanoo.
On rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla, että nuohous hoidetaan määräysten mukaisesti.
Lue lisää: Mökille koronaa pakoon – kesällä nostettiin ennätysmäärä mökkilainoja
Talvimökkeilijän muistilista
- Pidä lämpötila ainakin 10 asteessa. Varmista etteivät vesiputket pääse jäätymään
- Tarkista että palovaroittimia on riittävästi ja että ne toimivat
- Huolehdi tulisijojen ja hormien nuohouksesta
- Jos mökin varustelutaso nousee talvikäytön myötä, muista tarkistaa vakuutusturva
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri MeroJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4232petri.mero@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
