Kokonaisturvallisuus, huoltovarmuus ja yhteistyö korostuvat varautumisessa

Ylijohtaja Pukkinen totesi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttaa edelleen merkittäviä haasteita humanitaarisen avun antamiseksi sodan uhreille. Apua ja suojelua tarvitsevia on laskettu sodan vuoksi olevan jo 18 miljoonaa ihmistä.

Sodan arkipäiväistyminen ja sodan pitkittyminen eivät saa heikentää suhtautumistamme Itämeren alueen turvallisuuteen, jonka seuraaminen on erittäin tärkeää edelleen.

Huhtikuussa järjestetyssä European Days -tapahtumassa Ruotsin Mälmössä oli paikalla kaikkiaan 60 valtion aluehallinnon edustajaa 15 eri maasta keskustelemassa Ukrainassa jatkuvan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista siviilivalmiuden näkökulmasta.

Ylijohtaja kertoi tapahtuman johtopäätöksenä olleen esimerkiksi, että eurooppalaiset valtiot haluavat huolehtia jatkossakin mahdollisimman hyvin kriisiviestinnästä ja kansalaisten informoimisesta kaikissa tilanteissa. Siviilivarautumisen roolin merkitys on tunnistettu Euroopassa laajasti ja sitä tullaan edelleen kehittämään. Yhteistyötä varautumisasioissa todettiin olevan tarpeellista lisätä myös valtioiden alueellisen toimijoiden välillä.

Hiljaisten signaalien havaitseminen korostuu varautumisessa ja ennakoinnissa

Valmiustoimikunnan kokouksessa kuultiin eri organisaatioiden ajankohtaiskatsaukset. Turvallisuuteemme vaikuttavat havainnot ja hiljaiset signaalit ovat tärkeitä niin nopeissa kuin hitaissakin turvallisuustilannetta uhkaavissa tapahtumissa ja kehityskuluissa.

Kyberhyökkäyksiä ja niiden yrityksiä esiintyy jatkuvasti. Tiedon kalastelu on entistä vaikeammin havaittavaa ja sitä esiintyy paljon.

Suomessa maanpuolustustahto ja kansan tuki maanpuolustukselle on korkealla tasolla. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kansainvälisen tason ainutlaatuinen menestystarina.

”Sitä tulee kuitenkin kehittää edelleen, ja samalla käynnistää valmistelu NATO- ja EU-maiden yhteistyörakenteisiin sijoittuvasta kansainvälisestä osaamiskeskuksesta eurooppalaisen osaamisen vahvistamiseksi,” totesi Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Keskustelussa tuotiin esiin hyvinvointialueiden kanssa aloitettu yhteistyö ja tarvittavat sopimukset esimerkiksi kirkon henkisen huollon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kesken samoin kuin yhteisen harjoittelun tarve viranomaisten, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken.

Maaliskuussa tuotetun kansalaispulssi-kyselyn keskisinä tuloksina tuotiin esiin polarisoituminen esimerkiksi koetussa mielialassa, suhtautumisessa tulevaisuuteen ja voimakkaan stressin kokemuksessa. Nuorten ja nuorten aikuisten ryhmässä (15-29 v.) voimakasta stressiä koetaan jopa kaksinkertaisesti enemmän kuin yli 45 -vuotiaiden ikäryhmässä.

Lapuan hiippakunnan puheenvuorossa esitettiin voimakasta panostamista polarisaation ja näköalattomuuden estämiseen ennalta, kun havaintoja ei-toivotuista kehityskuluista on olemassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan seuraava kokous pidetään 8.6.2023.

Alueellinen valmiustoimikunta

• Alueellinen valmiustoimikunta toimii viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä alueellisen yhteisen varautumisen kehittämisessä.
• Alueellinen valmiustoimikunta seuraa ja arvioi yhteiskunnan turvallisuustilannetta ja välittää tietoa alueen sidosryhmille ja keskushallintoon.
• Poikkeusoloissa valmiustoimikuntatyön pääasialliset tavoitteet ovat yhteisen tilanneymmärryksen luominen, mahdollisten tukipyyntöjen kokoaminen ja välittäminen sekä paikallis- ja aluehallinnon ja keskushallinon keskinäisen viestinnän tukeminen.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Marko Pukkinen, marko.pukkinen@avi.fi, puh. 0295 018 582

Johtaja Tarja Wiikinkoski, tarja.wiikinkoski@avi.fi, puh. 0295 018 800

Linkki:

Kansalaispulssi (valtioneuvosto.fi)

Länsi- ja Sisä-Suomi
Turvallisuus ja varautuminen