Kokoomuksen 15 keinoa koulutuksen kunnianpalautukseen

Kokoomus haluaa nostaa koulutuksen osaksi viimeisten viikkojen vaalikeskustelua.
“Suomen menestyksen takana on vahva osaamispääomamme. Koulutusjärjestelmämme on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia, lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä tuottanut osaajia työelämän tarpeisiin. Eväät Suomen talouskasvuun nojaavat koulutettuun työväestöön”, muistuttaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Kokoomus haluaa kiinnittää huomiota koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen saakka. Varhaiskasvatuksessa Kokoomus etenisi kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta. Kokoomus haluaa toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen pysyvästi. Peruskouluihin puolue palauttaisi työrauhan. Esimerkiksi kännyköiden käyttöä on opettajan pystyttävä rajaamaan luokassa. Samoin Kokoomus haluaa taata jokaiselle peruskoulusta valmistuvalle riittävät perustaidot edetä toisen asteen opintoihin.
“Heikkenevien oppimistulosten tie on käännettävä. On hälyttävää, että meiltä valmistuu peruskoulusta jopa joka kahdeksas nuori vailla kunnollisia luku-, lasku-, tai kirjoitustaitoja. Siksi olemme esittäneet esimerkiksi perusopetuksen viikkotuntimäärän lisäämistä, jotta aikaa oppimiselle on riittävästi. Ensisijainen keino on uudistaa oppimisen tuki. Myös luokalle jäämisen on oltava aito vaihtoehto”, kansanedustaja, Kokoomuksen sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja Sari Multala toteaa.
Toisen asteen osalta Kokoomus jatkaisi viime vaalikaudella tehtyjen uudistusten toimeenpanoa. Sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa on varmistettava riittävä oppimisen tuki opiskelijoille. Korkeakoulujen rahoituksen vahvistamiseksi Kokoomus on väläyttänyt korkeakoulujen pääomittamista jopa 8 miljardilla eurolla siirtämällä koko Solidiumin osakesalkku korkeakouluille. Tästä syntyisi yli 300 miljoonan uusi tulovirta korkeakouluille.
“Vuoteen 2035 mennessä uusista työpaikoista jopa 80% edellyttää korkeakoulutason osaamista. Tämä tarkoittaa, että meidän on huolehdittava korkeakoulujärjestelmämme ajanmukaisuudesta ja toimivuudesta sekä kestävästä rahoitustasosta. Se on myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa”, Mykkänen muistuttaa.
“Koulutuspolitiikka edellyttää tulevana vuosikymmenenä ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tempoilevaa politiikkaa tulee välttää ja jo tehtyjen uudistusten toimeenpanoon on edelleen panostettava. Ennen kaikkea koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työrauhaa ydintehtäviensä toteuttamiseen”, päättää Multala.
Kokoomuksen 15 keinoa koulutuksen kunnianpalautukseen
- Varmistetaan työrauha varhaiskasvatuksessa ja järjestäjien mahdollisuus toimeenpanna uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet.
- Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta kohti Pohjoismaista tasoa. Tehdään toimenpiteitä, joilla entistä useampi maahanmuuttajataustainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen.
- Vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua vakiinnuttamalla varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvorahoituksen määrärahataso.
- Toteutetaan kaksivuotinen esiopetus.
- Vahvistetaan perusopetuksen laatua vakiinnuttamalla laatu- ja tasa-arvorahoituksen määrärahataso.
- Varataan perusopetuksen alakoulun opetukseen enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen lisäämällä vuosiviikkotunteja 2–3 tunnilla. Näin lisätään annettavaa opetusta. Samoin uudistetaan oppimisen tuki.
- Laajennetaan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia perusopetuksessa esimerkiksi valinnaisten aineiden kuten harvinaisempien kielten opetuksessa.
- Asetetaan kunnille koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen sekä väestöpohjaan perustuvia kriteerejä, kasvatus- ja koulutuspalveluiden laadun turvaamiseksi. Monet kunnat eivät enää suoriudu riittävällä tavalla, eivätkä sivistykselliset oikeudet näin ollen toteudu yhdenvertaisesti.
- Uudistetaan oppilas- ja opiskeluhuoltolaki koulujen ja oppilaitosten arkea tukevaksi ja varmistetaan yhteistyön toimivuus hyvinvointialueiden kanssa.
- Varmistetaan lukiokoulutuksen saavutettavuus kaikkialla Suomessa. Uudistetaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä. Korvataan rahoitusjärjestelmässä pienten lukioiden lisä tukemalla saavutettavuutta.
- Tuetaan lukiolaisten hyvinvointia, kirjataan tukiopetus lakiin ja varmistetaan riittävä ohjaus, erityisopetus ja opiskeluhuolto.
- Varmistetaan riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä opiskelijoille ammatillisessa koulutuksessa. Kannustetaan valmistuneita opiskelijoita hakeutumaan myös korkea-asteen opintoihin.
- Turvataan tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen ammatillinen koulutus ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Kirjataan lainsäädäntöön oikeus erityis- ja tukiopetukseen.
- Nostetaan nuorten ikäluokkien koulutustasoa helpottamalla ilman opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa olevien pääsemistä korkeakoulutukseen.
- Kasvatetaan korkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja turvataan resurssit koulutuksen järjestämiselle.
Yhteyshenkilöt
Katri ManninenPuoluejohdon erityisavustaja
Puh:+358 40 706 6450katri.manninen@kokoomus.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kokoomus on vuonna 1918 perustettu poliittinen puolue ja kansanliike, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti.
Politiikkamme perustuu arvoihin – uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä ja jossa heikoimmista pidetään huolta.
Kokoomus on paljon muutakin kuin kansanedustajamme ja meppimme – me olemme kansanliike. Teemme arjen pieniä tekoja kukin omalla tavallamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kansallinen kokoomus
Minni Rantanen kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtajaksi5.4.2023 16:17:32 EEST | Tiedote
Kokoomuksen puoluehallitus on nimittänyt Minni Rantasen, 33, kokoomuksen Satakunnan piirin toiminnanjohtajaksi ajalle 18.4.2023-29.2.2024. Rantanen siirtyy Satakunnan piirin toiminnanjohtajaksi Kokoomuksen Naisten Liiton pääsihteerin tehtävästä.
Häkkänen: EU-ero olisi kohtalokas virhe Suomelle27.3.2023 08:49:15 EEST | Tiedote
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ihmettelee, miksi yhden puolueen ehdotukset EU-erosta on jätetty käsittelemättä pääministeritenteissä. Perussuomalaiset on tällä hetkellä ainoa puolue, joka ajaa virallisissa ohjelmissaan Suomen EU-eroa. Viime viikolla perussuomalaisten Laura Huhtasaari vahvisti, että puolue ajaa edelleen Suomen eroa EU:sta. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on myöntänyt, että puolueen virallinen linja on EU-ero.
Kokoomukselta uusi tieto- ja teknologiapoliittinen ohjelma23.3.2023 13:21:39 EET | Tiedote
Kokoomus on uudistanut tieto- ja teknologiapoliittisen ohjelmansa. Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen sekä puolueen digi- ja tulevaisuusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo toivovat, että tuleva hallitus tarttuisi aiheeseen kokonaisvaltaisella otteella.
Kokoomuksen Valtosen mukaan SDP tarjoaa suomalaisille eripuraa ja viholliskuvia20.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Valtonen ihmettelee SDP:n tapaa käyttää kaikki se aika Kokoomuksen syyttelyyn, jonka se voisi käyttää omien ehdotusten kertomiseen. Valtonen uskoo, että suomalaiset kaipaavat epävakaana aikana enemmän vuoropuhelua kuin Marinin ajamaa hajottavaa blokkipolitiikkaa.
Antti Häkkänen: SDP vie Suomea syvemmälle velkakierteeseen19.3.2023 17:12:41 EET | Tiedote
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin piti tänään puoluevaltuuston kokouksessa puheen, jossa hän keskittyi Kokoomuksen haukkumiseen. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan SDP:n linja perustuu edelleen Suomen velkakierteen pahentamiseen ja nyt tätä yritetään peitellä muita haukkumalla. Häkkänen muistuttaa, että suomalaiset eivät halua rakentaa tulevaisuuttaan velan varaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme