Kokoomuksen Heinonen: Suomi ei elä sotataloudessa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Timo Heinosen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) retoriikka sotataloudesta on historiatonta.

”Pääministeri Marin, Ukraina elää sotataloudessa. Sotataloudessa kaikesta ylimääräisestä karsitaan ja koko kansantalous valjastetaan sotaponnisteluihin. Olen miettinyt, mitä retoriikastanne ajattelisivat esimerkiksi Kyösti Kallio, Risto Ryti tai Väinö Tanner?” Heinonen sanoi.

Heinonen syytti hallitusta vastuuttomasta taloudenhoidosta. Heinonen nimitti hallituksen ensi vuoden talousarviota vaalibudjetiksi.

”Rahan jakaminen on valtaosan poliitikkojenkin ydinosaamista. Itse asiassa se on aika helppoakin. Mutta ei teitä ministerin Marin ja Saarikko jälkipolvet tule tästä osaamisesta kiittelemään. Lapset ja lapsenlapset tämän teidän politiikkanne maksavat”, Heinonen sanoi.

Heinonen vaati hallitukselta menojen asettamista tärkeysjärjestykseen. Heinosen mukaan jokaisen hyvinvointipalveluita puolustavan poliitikon täytyy esittää keinonsa julkisen talouden sopeuttamiseksi.

”Kokoomus on toistanut oman ehdotuksensa jo kolme vuotta. Se perustuu kasvun kaavaan: työmarkkinat on päivittävä, kannustinloukut purettava, byrokratia raivattava investointien edestä ja verojärjestelmä rakennettava kannustavaksi. Sillä loppujen lopuksi vain kestävä kasvu ja työ turvaavat hyvinvoinnin, verotulot ja tärkeät palvelut”, Heinonen sanoo.

”Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa näytetään, että velkaantumista voidaan vähentää samalla, kun tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen satsataan ja toteutetaan mittavat työn verotuksen keventämiset kaikille tuloluokille ja eläkeläisille. Tältä pohjalta rakennamme vaihtoehtomme myös tänä syksynä”, Heinonen lisää.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtion talousarvion lähetekeskustelussa 20.9.2022 (kansanedustaja Timo Heinonen)

Muutokset mahdollisia puhuttaessa

Arvoisa Puhemies,

”Energiatilanne on toki vaikea, mutta rahaa jaetaan vaalien takia välttämätöntä enemmän.”

”Budjettiriihessä nähty holtiton velanotto ei ole kunniaksi hallitukselle. Se on kestämätöntä ylisukupolvista politiikkaa.”

Näin totesi keskustalainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon talousarvioesityksestä.
Pentikäisen mukaan hallitus jatkaa perusteetonta velkaantumista.

Huolestuttavinta vasemmistolainen talouspolitiikka on heille, jotka eniten hyvinvointiyhteiskunnan palveluita tarvitsevat. Velkaantuminen vaarantaa kyvyn pitää pahimpinakin hetkinä huolta kaikista. Siksi, vasemmistoliiton Outi Ojala aikanaan totesi, että ”vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”.

Ja siksi suunta on käännettävä.

Arvoisa puhemies,

Valtion velka ylittää vaalikauden lopussa huimat 150 miljardia euroa. Uutta velkaa Rinteen-Marinin hallitus on ottamassa pahimmillaan jopa noin 50 miljardia euro.

Koko Suomen historian ajalta näihin päiviin asti periytyneestä velasta kolmannes tulee teidän kaudeltanne – vain neljän vuoden ajalta. Se on ennätys minkä takia ei kakkukahveja juoda.

Korkomenot paisuvat nyt 1,5 miljardiin euroon. Edellisvuodelta nousua on lähes miljardi. Tämä vastaa koko poliisitoimen budjettia.

Ilmaisen rahan kupla on puhjennut.

Pääministeri Marin – teidän retoriikkanne on historiatonta. Selittely, että ”Suomi elää sotataloudessa” ei pidä paikkaansa. Pääministeri Marin, Ukraina elää sotataloudessa.
Sotataloudessa kaikesta ylimääräisestä karsitaan ja koko kansantalous valjastetaan sotaponnisteluihin.

Olen miettinyt, mitä retoriikastanne ajattelisivat esimerkiksi Kyösti Kallio, Risto Ryti tai Väinö Tanner?

Sanon suoraan: Velkaantumisen selittely väittämällä, että me eläisimme nyt sotataloudessa, on loukkaus niin Suomen menneitä kuin Ukrainan nykyisiä uhrauksia kohtaan.

Arvoisa pääministeri,

Teidän hallituksenne taloudenhoito keskustan johdolla muistuttaa enemmän vaalibudjettia.

Vasemmistohallitus teki keskustan tuella – valtiovarainministeri Saarikon johdolla neljännen velkabudjetin. Velka on ollut teidän tapa hoitaa asioita.

Pohjoismaista Suomi on selkeästi velkaisin maa, ja tilannettamme heikentää mittava kestävyysvaje. Ja ei tämä velkaantuminen johdu yksi maailman tapahtumista vaan tämä oli, arvon hallitus, teidän tietoinen valintanne.

Menoja lisättiin miljardiluokkaa velaksi jo vuonna 2019, jolloin koronasta tai Venäjän hyökkäysodasta ei ollut tietoakaan. Te valitsitte vekselivedon.

Rahan jakaminen on valtaosan poliitikkojenkin ydinosaamista. Itse asiassa se on aika helppoakin. Mutta ei teitä ministerin Marin ja Saarikko jälkipolvet tule tästä osaamisesta kiittelemään. Lapset ja lapsenlapset tämän teidän politiikkanne maksavat.

Kriisimenoja me olemme tukeneet; rokotteet on hankittava, puolustusta vahvistettava ja heikoimmassa asemassa olevia tuettava energiakriisissä. Ei velkakritiikissä olekaan kyse siitä, että olisimmeko jättäneet kriisimenot tekemättä. Budjetti kuitenkin sisältää 80 miljardia euroa menoja lähes viidelläsadalla momentilla.

Kyllä siellä on priorisoitavaa.

Kyse on siis siitä, pystytäänkö tekemään välttämättömiä valintoja, jotta myös tulevaisuuden kriiseistä selvitään.

Hallitukselta puuttuu kuitenkin suunnitelma epätasapainon korjaamiseksi.
Tuntui ja näytti, että teiltä puuttui tähän tahto.

Teidän hallitustanne yhdistää aikanaan Matti Nykäsen kanssa mäkeä hypänneen englantilaisen Eddie Edwardsin kanssa surkeat tulokset. Mutta teitä erottaa se, että Eddie Edwards kuitenkin yritti ja teki joka kerta parhaansa.

Te menitte siitä mistä aita oli matalin. Jätitte vaikeat tehtävät tuleville hallituksille.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointipalveluiden saattaminen kestävälle tolalle vaatii mittavia uudistuksia usealla vaalikaudella, työllisyyden kasvua – ja kyllä, myöskin menojen asettamista tärkeysjärjestykseen.

Onkin oikein hyvä, että vasemmistosta on vihdoin herätty tilanteeseen ja pyydetään Kokoomukselta apua. Keinoja kyllä on.

Suomi tarvitsee talouskasvun lisäksi säästäväisyyttä. Hyvä raami on talouspolitiikan arviointineuvoston suositus yhteisestä sitoutumisesta vuosittaiseen sopeutustavoitteeseen. Me olemme kokoomuksessa valmiita tähän. Toivottavasti myös muut puolueet ovat valmiita hyvinvointipalveluiden pelastamiseen.

Säästöjä löytyisi haitallisista yritystuista. Lähes 50 miljardin kilpailutuksien järjestämisestä siten, että mukaan otetaan myös pienemmät ja paikallisetkin yritykset.

Uudistuksen tarpeessa olisivat asumistuki, joka on paisunut miljardilla vuosikymmenessä. Myös ansiosidonnainen, jonka porrastamista myös suomalaisten enemmistö kannattaa.

Ensi vaalikaudella tulee käynnistää koko julkista sektoria koskeva tuottavuusohjelma. Budjettikirja pitää perata läpi rivi riviltä. Katsoa mikä on kaikkein tärkeintä ja panostaa siihen. Ja säästää siitä mitä ilman vaikeassa paikassa selviämme.

Tässä vain muutama esimerkki lukuisista keinoista.

Olemme aloittaneet johdollani kokoomuksen vaihtoehtobudjetin laadinnan ja tulemme siinä esittelemään reformit, joilla menojen kasvua voidaan taittaa samalla, kun ihmisiä ja yrityksiä tuetaan vaikeassa tilanteessa. Me emme väistä vastuuta laittaa Suomea kuntoon.

Arvoisa puhemies,

Jokaisen, hyvinvointipalveluita kannattavan poliitikon täytyy tulevassa keskustelussa esittää keinonsa julkisen talouden sopeuttamiseksi.

Kokoomus on toistanut oman ehdotuksensa jo kolme vuotta. Se perustuu kasvun kaavaan: työmarkkinat on päivittävä, kannustinloukut purettava, byrokratia raivattava investointien edestä ja verojärjestelmä rakennettava kannustavaksi.

Sillä loppujen lopuksi vain kestävä kasvu ja työ turvaavat hyvinvoinnin, verotulot ja tärkeät palvelut.

Kokoomuksen vaihtoehdossa näytetään, että velkaantumista voidaan vähentää samalla, kun tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen satsataan ja toteutetaan mittavat työn verotuksen keventämiset kaikille tuloluokille ja eläkeläisille. Tältä pohjalta rakennamme vaihtoehtomme myös tänä syksynä.

Sen sijaan hallituksesta ei ole onnistuttu esittämään mitään uskottavaa keinoa velkaantumisen päättämiseksi. Toivoisin, että tulevassa keskustelussa kuulisimme kerrankin myös vasemmiston – siis myös keskustan – keinoja menojen sopeuttamiseksi.

Koska me kaikki tiedämme, että velaksi ei voi loputtomasti elää. Te olette sen velkaa, hyvä hallitus olette ohjelmassanne luvanneet lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella elämisen. Vaalibudjettinne myötä tuo lupaus on lopullisesti rikottu.

Ministeri Saarikko, te olisitte pystyneet parempaan.