Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta järjestää perjantaina 23.9. eduskunnan Pikkuparlamentissa koko päivän mittaisen seminaarin, jonka aiheena on Etyjin ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen rooli Euroopan muuttuvassa turvallisuusrakenteessa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Pia Kauma on toiminut Helsingin seminaarin aloitteentekijänä sekä valmistelleen työryhmän puheenjohtajana. Seminaari on osa yleiskokouksen vuonna 2020 käynnistämää Call for Action – Helsinki +50 -hanketta, jonka tarkoitus on uudistaa järjestön toimintaa.

”Etyjin rooli ja merkitys Euraasian turvallisuusarkkitehtuurissa on murroksessa 50 vuotta sen jälkeen, kun Helsingin päätösasiakirja allekirjoitettiin. Eduskunnassa järjestettävässä seminaarissa tavoitteena on tuottaa käytännöllisiä näkemyksiä ja suosituksia Etyjin ja erityisesti Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnan kehittämiseksi”, Kauma sanoo.

”Presidentti Niinistö on ollut aloitteellinen ehdottaessaan puheenjohtajuutta vuodelle 2025. Vaikka tilanne juuri nyt on erittäin vaikea emmekä tiedä kuinka kauan se jatkuu, koen, että meillä on vastuuta ja velvoittavuutta tässä prosessissa. Haluan olla aktiivisesti mukana tässä työssä ja siten tukemassa Suomen tulevaa Etyj-puheenjohtajuutta vuonna 2025”, Kauma sanoo.

Tukea Suomen tulevalle Etyj-puheenjohtajuudelle – Helsingin henki on löydettävä uudelleen

Seminaarin avauspuheenvuoron pitävät mm. eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Margareta Cederfelt. Keskustelujen alustajina kuullaan sekä Etyjin toiminnan hyvin tuntevia että ulkopuolisia näkökulmia tarjoavia asiantuntijoita.

”Voi sanoa, että niin kutsuttu Helsingin henki on tällä hetkellä hiipunut olemattomiin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Tämän hankkeen tavoitteena on pohtia rooliamme osana kansainvälistä yhteisöä, jossa toimii myös muita turvallisuus- ja ihmisoikeusjärjestöjä, kuten YK ja Euroopan neuvosto”, Kauma sanoo.

”Etyj ei voi asettaa pakotteita, kuten esimerkiksi Euroopan unioni, mutta voimme tarjota foorumin vuoropuhelulle sekä toimintatapoja, joilla maiden on vaikeiden konfliktienkin jälkeen mahdollisuus edetä demokratian ja yhteiskunnan vakaan rakentamisen tiellä. Maailmaan tarvitaan joka tapauksessa kansainvälinen yhteisö, joka pystyy paremmin estämään konfliktien eskaloitumista täysmittaiseksi sodaksi. Jos ei Etyjiä jo olisi, se pitäisi keksiä uudelleen”, Kauma sanoo.

Etyjin 57 osallistujamaata ovat sitoutuneet kriisien ennaltaehkäisyyn ja rauhanomaisiin ratkaisuihin

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maantieteellisesti mitaten maailman laajin alueellinen turvallisuusjärjestö, johon siihen kuuluu Euroopan maiden lisäksi Yhdysvallat ja Kanada sekä Keski-Aasian maat aina Mongoliaan saakka.

Perjantain seminaariin osallistuu vajaat kaksikymmentä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen laajennetun puheenjohtajiston jäsentä sekä lisäksi virkamieskuntaa Etyjin yleiskokouksen sihteeristöstä.

Call for Action – Helsinki +50 -hanketta vetää Etyjin entinen pääsihteeri, suurlähettiläs Lamberto Zannier, joka pitää Helsingin seminaarin yhteenveto- ja päätöspuheenvuoron.