Kokoomuksen Kopra esitti vaalitentissä yli viiden prosenttiyksikön veroalea hyvätuloisille – Timo Harakka: ”Saadaanko rahaa seinästä?”

Suuri työhaastattelu on vaalitentti, jossa kuuden suurimman puolueen eturivin poliitikot osallistuvat työhaastatteluun – eikä mihin tahansa haastatteluun, vaan yhteistyötä vaativaan ryhmähaastatteluun.

Tentti kuvattiin 18.2.2023 ja julkaistaan yleisölle 22.2.2023.Siihen osallistuivat Timo Harakka (sd.), Leena Meri (ps.), Jukka Kopra (kok.), Riikka Pakarinen (kesk.), Hanna Holopainen (vihr.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Haastattelijan roolissa toimi Peter Nyman.

Tentin alkupuolella poliitikot saivat vastata perinteisiin työhaastattelukysymyksiin, jonka jälkeen heidän yhteistyötaitonsa laitettiin testiin ryhmätehtävässä.

Ryhmätehtävässä poliitikoiden tuli valita yhteisymmärryksessä, mihin ajankohtaisiin rahareikiin viisi tonnin seteliä sijoitetaan. Tavoitteena oli sijoittaa rahat niin, että Suomi voi vuonna 2033 mahdollisimman hyvin.

Lopuksi ehdokkaiden tuli asettaa tavoitteet vuoden 2033 työllisyysasteeksi ja hyvätuloisen suomalaisen veroprosentiksi.

Katso tentti kokonaisuudessaan täältä »

Yksimielinen tuki opetus- ja varhaiskasvatusalalle

Ehdokkaat löysivät yksimielisyyden lähes heti ryhmätehtävän aluksi perusopetuksen kehittämisestä. Tähän sijoitettiin ensin yksi ja lopulta vielä toinenkin tonnin seteli. Myös varhaiskasvatukseen haluttiin panostaa yhteisymmärryksessä yhdellä tonnin setelillä.

”Tuntuu, että siellä pitäisi olla enemmän käsiä ja sylejä”, perusteli perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri päätöstä.

Myös useiden mielenterveysjärjestöjen ajama yhden kuukauden terapiatakuu päätyi valittujen sijoituskohteiden joukkoon – joskaan ei ilman tarkentavia huomioita.

”Tämä on hyvä, mutta liian täsmällinen toimi. Mieluummin kannattaisin mielenterveyspalveluiden kokonaista resurssilisäystä”, kommentoi vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo, joka myöhemmin kuitenkin esitti uudelleen setelin käyttämistä tähän kohteeseen.

”Mielenterveys kuuluu jo hallituksen tekemään hoitotakuuseen, joten siinä mielessä tämä on vähän kysymysmerkki”, pohti puolestaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Tuloveroista tiukkaa väittelyä: ”Aikamoista voodoota”

Ryhmätehtävän mielenkiintoisimpia hetkiä nähtiin tuloverojen alentamisesta käydyssä keskustelussa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra ja Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri tukivat ajatusta verojen alentamisesta ainakin pieni- ja keskituloisilta. Loput vastustivat.

”Meidän pitää miettiä tulopuolen vahvistamista ja sen takia tähän ei nyt ole varaa. (...) Käytän tähän nyt veto-oikeutta”, Veronika Honkasalo linjasi.

”Ansiotuloverojen alennuksen dynaamiset vaikutukset ovat sellaiset, että se tosiasiassa ei ole meno, koska se innostaa ihmisiä töihin”, Kopra vastasi.

”Tämä on kyllä aikamoista voodoota”, sivalsi Timo Harakka vastauksena Kopran kommenttiin.

Leena Meri vastusti yksin maahanmuuton lupaprosessien kehitystä

Tehtävän loppupuolella viisi puoluetta olisi halunnut sijoittaa tonnin työperäisen maahanmuuton lupaprosessien ja resurssien kehittämiseen. Perussuomalaisten Meri kuitenkin vastusti ajatusta.

”Suurin startup-yritysten ongelma on, että heillä ei ole tarpeeksi huippuosaajia. Tiedätkö kuinka paljon yksi huippuosaaja, joka tulee Suomeen, vahvistaa meidän BKT:ta?” kysyi keskustan Riikka Pakarinen, joka toimii myös Suomen startup-yhteisön toimitusjohtajana.

”EU:n sisällä voi aloittaa työn saman tien. Sinne ei tarvita lisäresursseja. En missään tapauksessa kannata sitä, että tänne lähtee tulemaan entistä enemmän kielitaidottomia ihmisiä”, Leena Meri linjasi.

Timo Harakka ihmetteli Meren kantaa. Hänen mukaansa intialaiset ovat tällä hetkellä suurin ryhmä, joka hakee asiantuntija-aloille töihin Suomeen.

”Meillä ei ole rajalla suurta jonoa. Meidän täytyy löytää tekijät, joilla asiantuntijat saadaan houkuteltua Suomeen.”

Erimielisyys työperäisestä maahanmuutosta sai vaalitentin osallistujien tunteet kuumenemaan. Leena Meri syytti muita osallistujia huijaamisesta, kun joku oli keskustelun tuoksinassa ehtinyt laittaa tonnin setelin maahanmuutto-osioon.

”Älä viitsi kiihtyä. Sä kiihdyt heti”, Meri tokaisi Riikka Pakariselle tämän nostaessa esiin erityisesti startup-yritysten kokemia vaikeuksia huippuosaajien saamisessa Suomeen.

”Mä vastaan hänelle kiitos, älä puhu päälle heti”, Meri puolestaan sivalsi Jukka Kopraa, kun keskustelussa oli lupaprosessien käsittelyn nopeuttaminen.

Ehdokkaat jyrkästi eri mieltä tulevaisuuden verotuksesta – ero vastausten välillä jopa kymmenen prosenttia

Suuren työhaastattelun viimeisissä osioissa ehdokkaita pyydettiin kirjoittamaan lapulle, mikä pitäisi olla 5 000 euroa kuukaudessa tienaavan suomalaisen veroprosentti vuonna 2033. Tällä hetkellä veroprosentti näillä tuloilla on Veronmaksajat ry:n mukaan noin 35,5 prosenttia.

Korkein veroprosentti löytyi vasemmistoliiton Veronika Honkasalon paperista. Hänen mukaansa kymmenen vuoden päästä hyvätuloisen suomalaisen veroprosentin tulisi olla nykyistä miltei viisi prosenttia suurempi: 40 prosenttia.

”Meillä on varaa kiristää hyvätuloisten verotusta ja vastaavasti alentaa pienituloisten verotusta”, Honkasalo totesi ja kertoi korkean luvun olevan osin myös neuvottelutaktiikkaa muiden lukuja vastaan.

Matalin ehdotus löytyi puolestaan kokoomuksen Jukka Kopralta, jonka mielestä hyvätuloisen veroprosentin pitäisi tulevaisuudessa olla 30 prosenttia.

”Ihmiset tekevät työtä ja ovat ansainneet sen rahan. Heidän kuuluu saada se, mitä he ovat työllään ansainneet. Ei verottaminen ole mikään itseisarvo”, hän perusteli. 

Esitys sai osakseen voimakasta kritiikkiä kaikilta muilta osallistujilta. Vasemmistoliiton Honkasalo ja keskustan Pakarinen muistuttivat, että tällainen alennus tuo valtavan vajeen valtion kassaan. SDP:n Harakka puolestaan ihmetteli, ”saadaanko rahaa seinästä?”

Harakka ei suostunut kirjoittamaan lukua lainkaan. Päätös sai osakseen kritiikkiä muiden puolueiden edustajilta.

”Ei sen tarvitse olla korkeampi. Sosiaalidemokraatit pääministeripuolueena asettaa kirkon keskelle kylää”, Harakka lopulta myönsi ja asetti lappunsa samaan linjaan perussuomalaisten, vihreiden ja keskustan kanssa, jotka pitivät prosentin nykyisellä tasolla.

Näihin kohteisiin poliitikot käyttivät rahaa ryhmätehtävässä:

• Perusopetuksen kehittäminen: 2 000 euroa
• Varhaiskasvatus: 1 000 euroa
• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen lisääminen: 1 000 euroa
• Terapiatakuu: 1 000 euroa

Nämä kohteet jäivät ilman rahoitusta ryhmätehtävässä:

• Puolustusmäärärahojen nosto
• Ansiotuloveron alennus ainakin pieni ja keskituloisilta
• Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien kehittäminen ja resurssien lisääminen
• Yritysverotuksen vähentäminen tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennyksen avulla
• Sähkön hintakatto
• Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille

Ehdokkaiden näkemykset 5 000 €/kk tienaavan suomalaisen veroprosentista vuonna 2033:

• Jukka Kopra (kok.): 30 %
• Hanna Holopainen (vihr.): 35,5 %
• Riikka Pakarinen (kesk.): 35,5 %
• Leena Meri (ps.): 35,5 %
• Veronika Honkasalo (vas.) 40 %
• Timo Harakka (sd.): Mahdollisimman lähellä reaalista pääomatuloveroprosenttia

Ehdokkaiden näkemykset työllisyysasteesta vuonna 2033:

• Jukka Kopra (kok.): 85 %
• Hanna Holopainen (vihr.): 78 %
• Riikka Pakarinen (kesk.): 80 %
• Leena Meri (ps.): 85 %
• Veronika Honkasalo (vas.) 80 %
• Timo Harakka (sd.): 82 %

Kaipaatko lisätietoa? Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!