Arvoisa puhemies,

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”. Presidentti J.K. Paasikivi kuvasi näillä sanoilla ulkopolitiikkaa itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen.

Tänään eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää tosiasiana, että mikään liitto Natoon kuulumattomien kesken ei olisi tarpeeksi vahva. Erilliset sopimukset Natoon kuuluvien kanssa taas jäisivät kovassa paikassa kakkoseksi noiden maiden jäsenten välisille sitoumuksille Nato-maita kohtaan. Uskon, että presidentti Paasikivi olisi tosiasioiden tunnustamisen kannalla myös tämän päivän ulkopoliittisessa ympäristössä.

Hyvät kollegat, suomalaiset, kovan paikan tullen tarvitsemme ykkösluokan puolustussitoumuksen, kakkosringin lupaukset eivät yksin riitä.

Arvoisa puhemies,

Helmikuussa Venäjä astui käsittämättömälle, karmivalle ja hallitsemattomalle tielle. Näitä valintoja on mahdoton ymmärtää sillä logiikalla mistä käsin olemme yrittäneet Venäjän liikkeitä ennakoida – hallitakin.

Venäjän tekojen arvaamattomuus on johtanut siihen, ettemme voi Suomessakaan hallita Venäjä-riskiämme yksinomaan diplomatialla ja kansallisella puolustuksella. Meidän täytyy maksimoida sotilaallinen kynnys minimoidaksemme arvaamattoman reaktion uhan. Siksi suomalaisten enemmistö asettui tukemaan Suomen liittymistä Natoon heti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 

Kun turvallisuus rakoilee, sen merkitys korostuu. Suomalaiset ovat päättäneet täyttää tuon raon. 

Ärade talman,

Säkerheten – eller brist på den – är odelad vid Bottniska vikens kuster. Vår närmaste partner är Sverige – både nu och i framtiden. Vi förstärker varandra i denna historiska stund då vi tar ett steg till Natomedlemskap hand i hand. Sveriges sak är vår. Och det är viktigt för oss att Finlands sak är också Sveriges.

Tasavallan presidentti puhuu Pohjolan linnakkeesta. Nato-jäsenyys ei sulje vaan avaa ovia myös eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle. Pohjolan linnake rajautuu etelässä Saksan vahvistuvaan puolustuskykyyn. Britit on tärkeä pitää mukana. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisää todennäköisyyttä sille, että eurooppalainen pilari vahvistuu Natossa. Se on lopulta paras tapa pitää myös amerikkalaiset kiinnostuneina Euroopasta.

Arvoisa puhemies,

Venäjällä työskennellessäni minulla vahvistui käsitys, että venäläisten suhtautuminen Euroopan kansoihin ei ole yksin kiinni siitä, ketkä ovat Natossa ja ketkä eivät. Asenne on monisäikeisempi, historiallinen kysymys.

Viime päivien merkit antavat toiveita siitä, että jatkossakin on tilaa erilaisille poluille siinä, miten me naapureina toisemme koemme. Todettakoon siis tässäkin, ettemme me liiku ketään vastaan vaan turvallisuuden puolesta. Toistan saman:

Сегодня мы принимаем решение не против кого-либо, а только ради безопасности Финляндии.

Arvoisa puhemies,

Tämän päivän historiallinen äänestys ei ole jonkin loppu vaan uuden alku.

Olemme valmistelleet tätä päivää poikkeuksellisen hyvässä yhteistyössä yli hallitus-oppositio-rajan. Tänään me kokoomuslaiset tarjoamme yhteistyön kättä ratifiointivaiheeseen. Kukin meistä voi Nato-maissa edistää omien sisarpuolueidensa ymmärrystä siitä, millä asialla olemme Natoon pyrkimässä.

Suomi ei liity Natoon kuluttamaan passiivisesti turvallisuutta. Me liitymme vahvistamaan aktiivisesti NATO-maiden yhteistä turvallisuutta. Käytän tätäkin hetkeä sanoakseni sen myös ulospäin:

Our mission is to participate in strentghening NATO’s common defence, not to consume security of our allies.

Tänään avaamme oven lujemmalle Itämeren ja pohjolan turvallisuudelle sekä vahvemmalle puolustusyhteistyölle Euroopassa. Ennen kaikkea avaamme oven suomalaisille lännen yhdessä taatun turvallisuuden liittoon.

Kuten monen muun, niin myös minun molemmat isoisäni taistelivat sodissamme Suomen itsenäisyyden puolesta. Kunnia sotiemme sukupolvien uhrauksille. Juuri siksi heidän eturivistään nousi ensimmäisten joukossa rohkeus sanoa: ei koskaan enää yksin!

Muutokset mahdollisia puhuttaessa.