”Polisiin viesti katujengirikollisuuden normalisoitumisesta on vakava varoitus Suomelle. Katujengirikollisuus yleistyy ja ilmiö muodostaa yhä vakavamman uhan muulle yhteiskunnalle. Kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Nyt on viimeinen hetki herätä ja ryhtyä toimiin ilmiön torjumiseksi. Keinoja kyllä on. Kokoomus esitti maanantaina 15 toimenpidettä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi”, Orpo sanoo.

Poliisi tiedotti tiistaina myös kahden uuden katujengirikollisuuden torjuntaan keskittyvän ryhmän perustamisesta. Ryhmien tavoitteina on suorittaa katujengirikostorjuntaa koko pääkaupunkiseudulla ja estää uusien katujengien muodostuminen, purkaa olemassa olevia jengejä ja auttaa nuoria irti katujengitoiminnasta. Kokoomusjohtajien mukaan Sanna Marinin (SDP) hallitus ei ole ottanut ilmiötä riittävällä vakavuudella.

"Katujengirikollisuuden vaarallinen nousu on pysäytettävä. Pelkät pehmeät keinot eivät enää riitä, vaan myös kovat keinot on otettava käyttöön. Järjestys on palautettava kaduille ja rangaistuksia jengirikoksista on kovennettava. Kotouttamispolitiikassa on siirryttävä tulijan oikeuksia painottavasta järjestelmästä tulijan velvollisuuksia korostavaan järjestelmään. Kovia rikoksia tekevät pitää voida karkottaa maasta", Häkkänen sanoo.

Kokoomus esitti maanantaina 15 keinoa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi. Kokoomus esittää nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkemiseksi rikoksista annettavien rangaistusten koventamista, turvallisuusviranomaisten resurssien ja toimivaltuuksien kasvattamista sekä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä. Puolue haluaa laittaa kuntoon myös Suomen kotouttamispolitiikan.

Kovennetaan jengirikollisuuden rangaistuksia

1. Kovennetaan katujengien väliseen välienselvittelyyn liittyvien rikosten rangaistuksia. Laajennetaan nykyinen järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva rikoksen koventamisperuste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koskemaan myös jengien välienselvittelyä.

2. Kovennetaan ampuma-aserikoksista annettavia rangaistuksia. Nostetaan esimerkiksi törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus.

3. Puututaan jengirikollisten saamaan rikoshyötyyn nykyistä tehokkaammin, sillä esimerkiksi huumekaupasta saadulla rikoshyödyllä hankituilla hyödykkeillä, kuten hienoilla autoilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka houkuttelevana nuoret näkevät mahdollisuuden liittyä katujengeihin. Helpotetaan rikoshyödyn pois ottamista esimerkiksi alentamalla vaadittavaa todistelun kynnystä.

Kasvatetaan poliisien määrää ja laajennetaan viranomaisten toimivaltuuksia

4. Nostetaan poliisin määrä yli 8000 poliisiin.

5. Turvataan rikosprosessiketjun (poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuimet, rikosseuraamuslaitos) rahoitus ja toimivuus.

6. Annetaan viranomaisille mahdollisuudet rajatuissa tilanteissa ja oikeuden päätöksellä käyttää salaisia pakkokeinoja rikollisjengissä aktiivisesti toimivan henkilön kohdalla myös tilanteessa, jossa konkreettista rikosepäilyä ei vielä ole.

Ennaltaehkäistään syrjäytymistä

7. Laajennetaan turvallisen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä mahdollistava JR-exit toiminta katujengeihin.

8. Toteutetaan harrastus- ja terapiatakuu. Lisätään resursseja Ankkuri-toimintaan ja yhden luukun mallia on kehitettävä.

9. Panostetaan kouluissa tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen. Puututaan häiriökäyttäytymiseen heti, kun sitä esiintyy.

10. Lisätään viranomaisten ja nuorten kanssa työtä tekevien järjestöjen yhteistyötä

11. Lisätään lastensuojeluviranomaisten mahdollisuuksia puuttua toistuvasti oireilevan nuoren käytökseen muun muassa lisäämällä nuoren liikkumiseen liittyviä rajoituksia.

Laitetaan kotoutuminen kuntoon

12. Kotoutumispolitiikkaan on tehtävä korjausliike, jossa punaiseksi langaksi otetaan työnteon ja kielen oppimisen velvoittavuus. Sosiaaliturvan pitää kannustaa työntekoon ja kielenoppimiseen, ne ovat avaimet integraatioon. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on tultava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Työikäisiltä on vaadittava pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta ja riittävää kielitaitoa. Parannamme kielikoulutuksen laatua ja kielitaidon oppimista sekä velvoittavilla että palkitsevilla elementeillä.

13. Kansainvälistä suojelua saavan henkilön suojeluaseman poistaminen on mahdollistettava henkilöltä, joka syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen. Palautuksia on tehostettava ja uusintahakemusten käyttö viivytystarkoituksessa on minimoitava.

14. Henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan on mahdollistettava.

15. Pysyvä oleskelulupa tulee myöntää vain sellaisille henkilöille, jotka eivät uhkaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, eivätkä ole syyllistyneet törkeisiin rikoksiin. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on kiristettävä ottamalla käyttöön suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin ja kurssikokeen hyväksytty suorittaminen sekä pidentämällä asumisaikavaatimusta.