"Ukraina on osa eurooppalaista perhettä ja meidän on annettava täysi tukemme maan EU-polun rakentamiseksi. Tämä tarkoittaa virallisen jäsenehdokkaan asemaa", toteaa Jaana Pelkonen.

Jäsenehdokkuus on alku pitkälle prosessille, joka saattaa kestää jopa vuosikymmenen ajan. Ukrainan eurooppalainen integraatio on kuitenkin välttämätöntä myös maanosan rauhan kannalta.

"EU-jäsenyyden saavuttaminen on Ukrainalle pitkä tie, mutta jo integroituminen sitä kohti auttaa luomaan maahan länsimaiset instituutiot. Ne turvaavat oikeusvaltion ja tuovat turvaa. Jäsenyysperspektiivi antaa ukrainalaisille toivoa”, Elina Valtonen sanoo.

Kokoomuksen ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajat muistuttavat myös Ukrainan tukemisen tarpeesta.

"Suomi on myöntänyt Ukrainalle tukea eri muodoista, mutta olemme bruttokansantuotteessa mitattuna taloudellisessa avussa kaukana monien muiden EU-maiden tasosta. Ukrainalaiset käyvät raskasta taistelua olemassaolostaan ja tarvitsevat nyt kaiken tuen. On muistettava, että Ukraina taistelee demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ukraina puolustaa Suomelle tärkeitä arvoja”, Pauli Kiuru korostaa.

Enemmän huomiota olisi myös kiinnitettävä Ukrainan jälleenrakennusta koskeviin suunnitelmiin.

”Ukrainassa on sotien kauhujen myötä tuhoutunut valtava määrä infrastruktuuria, kokonaisia kaupunkeja ja ihmisten koteja. Kun sota joskus päättyy, meillä on oltava heti valmiit keinot käynnistää jälleenrakennus, jotta ihmisillä olisi inhimilliset elinolot ja demokratialla mahdollisuus kukoistaa”, Arto Satonen sanoo.

Kyseeseen tulevat sekä Suomen omat tukikeinot että myös EU:n puitteissa tapahtuva suunnittelu.

"Oletettavaa on, että jälleenrakentamista rahoittavat IMF:n, EBRD:n ja Maailmanpankin kaltaiset toimijat, mutta yksittäisiltä mailta, kuten suomalaisilta yrityksiltä ja koulutussektorillamme on osaamista. Jo tässä vaiheessa olisi siis kyettävä nostamaan voimakkaammin esille jälleenrakennuskysymys ja sen suunnittelu muun muassa EU:n piirissä. On moraalinen velvollisuutemme auttaa Ukrainaa tässäkin asiassa", Anne-Mari Virolainen huomauttaa.