Kolmasosa vanhuuseläkeläisistä työskentelee tai haluaisi työskennellä eläkkeen ohessa
Vuoden 2020 lopulla tehdyn kyselyn mukaan lähes 17 prosenttia vanhuuseläkeläisistä oli työskennellyt edellisen vuoden aikana. Lisäksi reilut 16 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut työskentelemään eläkkeellä.
– Suurin osa, lähes 70 prosenttia, vanhuuseläkkeellä olevista ei siis työskentele eläkkeen ohessa, eikä heillä ole halua työskentelyyn, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Taloudelliset syyt lisäävät kiinnostusta työntekoon
Nuoremmat vanhuuseläkeläiset ovat kyselyn mukaan kiinnostuneempia työnteosta kuin vanhemmat. Lisäksi miehet haluaisivat työskennellä naisia useammin eläkkeen ohessa. Myös vaikeudet kattaa tavanomaisia menoja ja velkojen kokeminen rasitteena ovat tekijöitä, joiden takia eläkkeellä haluttaisiin työskennellä.
– Toisin sanoen osa ei-työssäkäyvistä eläkeläisistä haluaisi työskennellä taloudellisten syiden, ehkä pakonkin vuoksi. Pienituloisimmilla ja matalammin koulutetuilla painottuvat muita useammin taloudelliset syyt, toteaa erikoistutkija Anu Polvinen Eläketurvakeskuksesta.
Tärkeimmäksi työssäkäynnin motiiviksi nousi kuitenkin se, että työ toisi mielenkiintoista tekemistä. Tätä mieltä on 75 prosenttia työhaluisista eläkeläisistä. Toiseksi yleisin syy on sosiaalisten suhteiden tärkeys (noin 70 prosenttia vastaajista) ja kolmanneksi yleisin syy halu saada lisäansioita (noin 60 prosenttia vastaajista). 37 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he haluaisivat tehdä töitä, koska heillä on vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti.
Eläkeläiset pitävät ikäänsä palkkaamisen esteenä
Työnteon esteiksi eläkeläiset kokevat useimmin sen, ettei eläkeläisiä palkata iän vuoksi tai ettei sopivaa työtä ole tarjolla. Sen sijaan huono terveydentila tai osaamisen riittämättömyys koetaan harvemmin työnteon esteeksi.
– Näyttäisikin siltä, että moni työhaluisista eläkeläisistä kokee terveytensä ja osaamisensa riittäviksi, jotta he voisivat työskennellä vielä vanhuuseläkkeelläkin, toteaa Polvinen.
Eläkeläiset ovat kiinnostuneita työskentelemään ennen kaikkea satunnaisesti tai osa-aikaisesti ja ovat näin joustavaa työvoimaa, mikä voi vastata hyvinkin työnantajien tarpeita.
– Olisi tärkeää kehittää toimintamalleja, joilla työnantajat voisivat löytää työhaluisia vanhuuseläkeläisiä ja joilla eläkeläiset voisivat löytää sopivaa työtä, sanoo Kuivalainen.
Kyselyn työssäkäyntikysymykseen vastasi lähes 1 100 iältään 63–80-vuotiasta vanhuuseläkeläistä.
Lue koko artikkeli Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä.
Lisätiedot:
Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen, 050 512 0062, susan.kuivalainen@etk.fi.
Erikoistutkija Anu Polvinen, 029 411 2218, anu.polvinen@etk.fi.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme