Kolme Jean Sibeliuksen kantaattia ilmestynyt ensijulkaisuna
Jean Sibeliuksen koottujen teosten sarjan uusin nide sisältää neljä kantaattia kuorolle ja orkesterille. Niteen kantaateista peräti kolme tulee nyt ensimmäistä kertaa kaikkien esittäjien saataville, sillä Impromptun (op. 19), Sandelsin (op. 28) sekä Islossningen i Uleå älv -kantaatin (op. 30, Jäänlähtö Oulujoesta) orkesteripartituurit jäivät säveltäjän elinaikana julkaisematta.
”Monista kantaateista painettiin aikanaan vain kuorostemma, sillä kokonaisen kuoron tarpeisiin nuottien kopioiminen käsin olisi ilmeisesti ollut liian aikaa vievää. Niin kapellimestari kuin orkesterisoittajat sen sijaan käyttivät käsinkirjoitettuja nuotteja”, niteen toimittanut musiikin tohtori Sakari Ylivuori kertoo.
Niteen ainoa aiemmin julkaistu teos on Snöfrid (op. 29), jonka orkesteripartituuri ja stemmat julkaistiin vuonna 1929. Tuo ensijulkaisu ei kuitenkaan perustunut säveltäjän omakätiseen käsikirjoitukseen vaan erääseen myöhäisempään kopioon, joka sisälsi useita epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä.
”Nämä virheet ja epätarkkuudet päätyivät myös ensipainokseen. Onneksi sekä käsikirjoitus että tuo myöhempi kopio ovat säilyneet. Niiden perusteella on pystytty päättelemään, missä vaiheessa mikäkin epäselvyys on syntynyt, ja myös virheet on siten ollut mahdollista korjata”, Ylivuori toteaa.
-------
Jean Sibelius Works -hanke on toiminut vuodesta 1996 ja julkaisee Sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan lähteiden perinpohjaiseen tutkimukseen perustuvina editioina. Uusin julkaisu on sarjan 31. nide. Sibeliuksen koottuja teoksia julkaisevat Kansalliskirjasto, Sibelius-Seura ry ja kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel (Wiesbaden).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Ylivuori
vanhempi tutkija
Jean Sibelius Works
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 Helsingin yliopisto
Puhelin: 044 560 3407
sakari.ylivuori@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helpotusta kasvisruokavalioon: käymisen avulla B12-vitamiinia syntyy vaikka suoraan taikinassa4.8.2020 11:36:21 EEST | Tiedote
Kun viljapohjaisia materiaaleja fermentoidaan eli käytetään Propionibacterium freudenreichii -bakteerin avulla, syntyy ihmisen terveydelle välttämätöntä B12-vitamiinia. Lisäämällä käymiseen mukaan Lactobacillus brevis -maitohappobakteeria voitaisiin myös vegaaneille taata B12-vitamiinin riittävä ja turvallinen saanti suoraan elintarvikkeesta, ilman ravinnelisiä.
Tunnetaidot suojaavat lukiolaista uupumukselta ja lisäävät intoa3.8.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Sosio-emotionaaliset taidot tukevat nuoren kouluhyvinvointia. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat uteliaisuus, sisu, resilienssi eli psyykkinen kimmoisuus ja palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvaisuus.
Suomen lintujen pesimäkausi on sekä aikaistunut että lyhentynyt21.7.2020 09:07:29 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston laaja tutkimus osoittaa, että viimeisimpien neljän vuosikymmenen aikana lintujen pesinnät ovat Suomessa aikaistuneet. Pesimäajan päättyminen on kuitenkin aikaistunut nopeammin kuin pesinnän alkaminen, mikä on johtanut pesintäajan lyhentymiseen.
Suomen suurpetokannat yhtä tiheitä luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella20.7.2020 10:22:05 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan Suomen suurpetojen kannat eivät ole sen tiheämpiä luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla. Luonnonsuojelualueet eivät silti ole tarpeettomia suurpetojen suojelemiseksi, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä näille paljon liikkuville lajeille.
Ennätyksellisen kuiva kesä 2018 romahdutti perhosmetapopulaation Ahvenanmaalla16.7.2020 11:30:04 EEST | Tiedote
Matemaattisten mallien avulla tutkijat osoittivat, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa kesän 2018 poikkeavista säätekijöistä. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät.
Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä14.7.2020 12:12:53 EEST | Tiedote
Joka kevät pelloilla tuhoutuu maanmuokkaustoimien seurauksena suuri joukko lintujen pesiä. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että muuten vaikeasti löydettävät pesät voidaan paikantaa droonien ja tekoälyn avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme