Kolttasaamelaisille pysyvä edustus Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokoukseen

Kolttasaamelaisten ikiaikainen hallintoelin Kolttien kyläkokous on esittänyt Suomen ortodoksiselle kirkolle 2000-luvun alussa, että kolttasaamelaisilla olisi edustajapaikka kirkolliskokouksessa. Kyläkokous sai tuolloin kirkolta hylkäävän päätöksen.

Asia nousi uudelleen esiin kirkon hallinnonuudistuksen vuoksi maaliskuussa 2019 käydyissä Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaisissa neuvotteluissa, joissa sovittiin että kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle kolttasaamelaisen edustajan saamista kirkolliskokoukseen.

Kirkolliskokous hyväksyi kirkollishallituksen esityksen yksimielisesti 27.11.2019 pidetyssä täysistunnossa. Suomen ortodoksinen kirkko tulee pyytämään Kolttien kyläkokousta nimittämään edustajan kirkolliskokoukseen sen seuraavalle, 1.6.2023 alkavalle toimikaudelle. Kirkolliskokous määrittelee edustajan vaalikelpoisuuden ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja kolttalain nojalla. Käytännössä päätös tarkoittaa kirkolliskokousedustajien määrän lisääntymistä yhdellä.

Aikoinaan myös Oulun metropoliittana palvellut Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo oli päätöksestä hyvillään:

– Haluan onnitella kolttia siitä, että he ovat nyt saaneet entistä selkeämmän aseman kirkkomme korkeimmassa päättävässä elimessä. Meillä on tietysti ollut ennenkin kirkolliskokouksessa kolttaedustajia, mutta nyt heidän edustuksensa kirkolliskokouksen kokoonpanossa on taattu. Kiitän myös kirkolliskokousta siitä, että päätös saatiin tänään aikaan. Tästä on hyvä jatkaa. Toivonkin, että koltat ottavat jatkossa entistä aktiivisemman roolin kirkon kaikilla tasoilla. Lisäksi toivon, että hiippakunnan piispa ottaa nyt asiakseen edistää jo kauan sitten aloitettua, mutta pitkään pysähdyksissä ollutta koltankielisen liturgisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on Suomen perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansa-asema. Suomessa on vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä kerättyjen tilastojen mukaan noin 10 500 saamelaista, joista kolttasaamelaisia arvioidaan olevan noin 600-800. 

Suurin osa kolttasaamelaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Kolttakansan keskuudessa tehtävä kirkollinen työ onkin osa ortodoksisen kirkon ja kolttien yhteistä historiaa ja nykypäivää. 

– Nyt tehdyllä päätöksellä ja kirkolliskokouksen vuonna 2018 tekemällä päätöksellä, jolla turvattiin Ivalon toimipaikkaan sijoitettujen saamelaistyötä tekevien papin ja kanttorin työstä aiheutuvien kulujen kattaminen kirkon keskusrahastosta ortodoksinen kirkko haluaa vahvistaa tätä yhteyttä. Päätöksillään kirkolliskokous osoittaa tukensa kolttakansan hengelliselle elämälle ja vahvistaa heidän sidettään ortodoksiseen kirkkoon ja heidän osallisuuttaan sen hallintoon, toteaa Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Vainio.

Myös Oulun metropoliitta Elia iloitsee tuoreesta päätöksestä ja kiittää kirkolliskokousedustajia myönteisestä suhtautumisesta aloitteeseen.

– Näillä toimilla kirkko omalta osaltaan tukee kolttien hengellistä elämää ja on mukana tukemassa myös erittäin uhanalaisen koltansaamen kielen ja kulttuurin säilymistä, ylläpitämistä, seuraaville sukupolville siirtämistä ja kehittämistä, sanoo metropoliitta Elia.