Konepajateollisuudesta loppuvat työntekijät – eläköityvien osaajien tilalle ei kouluttaudu riittävästi uusia   

Pirkanmaalainen konepajateollisuus on alueen vientitoiminnan veturi. Pirkanmaalla toimii useita globaaleja suuryrityksiä, joiden tuottavassa teknologiateollisuudessa on noin 34 000 työpaikkaa. Näistä noin 14 000 ovat teollisuustoimialan työpaikkoja. Teknologiateollisuuden aluekatsauksen mukaan teknologiateollisuuden liikevaihto oli Pirkanmaalla 7,7 miljardia euroa vuonna 2020. Koko Suomen mittakaavassa teknologiayritykset työllistävät suoraan 319 000 ja välillisesti 670 000 henkilöä. 

 –  Pelkästään kyselyymme vastanneissa 18 yrityksessä tämän ja neljän seuraavan vuoden aikana eläköityy 10 prosenttia heidän työvoimastaan. Se on yli sata osaajaa koneistajista hitsareihin, työnjohtajiin, suunnittelijoihin, sähköasentajiin, koeajajiin ja projektipäälliköihin. Yritykset aikovat rekrytoida lukumäärällisesti melko saman määrän uusia työntekijöitä, kertoo teollisuuden asiakkuusvastaava Jouni Myllymäki Business Tampereesta.  

Jouni Myllymäen mukaan vaikuttaa siltä, että nuoret eivät kovin hyvin ole perillä teollisuuden ammateista. Vaikutukset näkyvät vähäisenä kiinnostuksena alan ammatilliseen koulutukseen. Ratkaisuja haetaan Konepajakoulu 2.0 -konseptilla. Business Tampere ja Mexlink ovat kartoittaneet yhdessä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen kanssa yritysten osaamistarpeita sekä keinoja niiden ratkaisemiseksi. Kartoituksen myötä hahmottuneesta konseptista kerrotaan 25. maaliskuuta järjestettävässä Business Tampereen webinaarissa.  

 Mahdollisuuksien ala 

Suomalaiset konepajat ovat hallinnoltaan matalarakenteisia, joten työntekijöiden roolit ovat käytännössä laajoja. Työtehtävät myös edellyttävät usein jatkuvaa uuden oppimista työpaikoilla. 

 –  Kun puhutaan koneistajista, puhutaan korkean luokan osaajista, joista on ollut jo vuosia kova pula. Myös poikkeusaikana yritykset ovat investoineet ja uusineet konekantaansa. Yksi suuri investointeja hidastava tekijä on ollut osaavan henkilöstön puute. Koneistajan koulutus tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittyä eteenpäin, kun tekemisen perusteet ovat kunnossa, toteaa DMG Mori Suomen toimitusjohtaja Lauri Erkkola. 

Lauri Erkkolalla on omakohtaista kokemusta uralla etenemisestä. Kouluttauduttuaan alun perin koneistajaksi hän eteni asiantuntijatehtävien kautta alan substanssin hallitsevaksi toimitusjohtajaksi. 

Myös Pirkanmaan Levytyö Oy:ssa näkyy osaajapula. Heille yksi ratkaisu on kouluttaa työntekijöitään itse.  

–  Rekrytoimme ammattiin valmistuneita nuoria ja koulutamme heistä meille huippuammattilaisia kehittyviin työtehtäviimme, kertoo toimitusjohtaja Tero Sammalniemi.