Helsingin yliopisto

Koolla on väliä lohen kutupuuhissa

Jaa

Lohen lemmenleikeissä koolla on väliä. Suuret, useamman vuoden meressä kasvaneet kutulohet tuottavat enemmän jälkeläisiä, mutta isoja lohia on tavallisesti kutualueilla vähemmän kuin pienempiä.

Suuri koiraslohi vapautetaan näytteenoton jälkeen vahingoittumattomana takaisin Tenojokeen. Kuva: Mikko Ellmen.
Suuri koiraslohi vapautetaan näytteenoton jälkeen vahingoittumattomana takaisin Tenojokeen. Kuva: Mikko Ellmen.

Joka vuosi kymmeniä tuhansia lohia nousee Jäämerestä synnyinsijoilleen Tenojokeen. Vaellus takaisin kotijokeen on pitkä ja uuvuttava. Lohet lakkaavat syömästä noustessaan jokeen, uivat pitkiä matkoja vasten voimakasta virtaa ja hyppivät putouksien yli. Niiden täytyy myös selviytyä pedoista ja kalanpyydyksistä päästäkseen hengissä kutupaikoilleen.

Ponnistelut eivät pääty vielä kutualueillakaan, edessä ovat vielä kamppailut kilpakumppaneiden kanssa. Ketkä sitten ovat tämän kilpailun voittajia? Suurimmat lohet tuottavat eniten jälkeläisiä mutta isoja lohia on kutualueilla vähemmän kilpailemassa onnistuneesta lisääntymisestä, kertoo Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen tutkimus.

Vastikään Molecular Ecology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on osa monivuotista tutkimushanketta, jossa on kerätty yli 5000 lohesta näytteeksi pieniä evänpalasia perinnöllistä tunnistamista varten- Samalla kutulohista otetaan suomunäyte, joka sisältää paljon tietoa lohen iästä, aiemmista elämänvaiheista ja kasvusta. Suomu kertoo lohen elämästä hieman puiden vuosirenkaiden tapaan.

– Kaloja käsitellään tutkimuksessa hyvin hellävaraisesti, jotta ne eivät vahingoitu, sanoo tohtori Kenyon Mobley, joka on vasta ilmestyneen tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

– Useita lohia on pyydystetty uudelleen myöhempinä vuosina seuraavalla kutuvaelluksellaan, ja lisäksi on saatu kutemaan palaavia lohia, joista on otettu geneettinen näyte poikasena muutama vuosi aiemmin, hän jatkaa.

Isompi lohi tuottaa enemmän poikasia

Suurin osa Tenojoen lohista vaeltaa Atlantin valtamerellä yhdestä neljään vuotta ennen paluuta kutemaan synnyinjokeensa. Mitä useampi vuosi meren kasvualueilla, sitä suurempana lohi palaa Tenoon. Naaraslohet viettävät useimmiten kahdesta kolmeen vuotta merellä, mutta suurin osa koiraista viihtyy merellä vain vuoden, vaikka suurempiakin koiraita toki tavataan, jopa neljästä viiteen vuotta merellä vaeltaneita.

Tutkimuksen mukaan jokainen meressä vietetty vuosi ensimmäisen vuoden jälkeen tuottaa naaraslohille neljä kiloa lisää painoa ja 60% enemmän jälkeläisiä. Koiraslohilla lisävuosi merivaelluksella kasvattaa kokoa viisi kiloa ja peräti 200% lisää jälkeläistuottoa.

Lisävuodet meressä vaativat kuitenkin veronsa – vain harva useamman merivuoden lohi selviytyy kutemaan kotijokeensa.

– Meressä vietetyn ajan venyttäminen kasvattaa saaliiksi joutumisen riskiä ja hengissä pysymisen todennäköisyys pienenee mitä pidempään vaellus kestää, selittää Mobley.

– Tenojoen lohikantojen hoitotyössä käytetään laskentamalleja, joita varten on tunnettava eri kokoisten lohien jälkeläisten tuottokyky, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta.

– Samalla kerätään tärkeää tietoa pitkän aikavälin tutkimukselle, jossa arvioidaan lohien merivaiheen eloonjääntiä ja selviytymistä takaisin jokeen kudulle, lisää Mobley.

Isoilla lohilla on useampia kutukumppaneita

Kuten useimmat eläinlajit, lohetkaan eivät ole yksiavioisia, vaan tutkimuksen mukaan lohella voi olla jopa kahdeksan eri lisääntymiskumppania samana kutusyksynä. Useamman koiraan osallistuminen kutuun lisää naaraiden lisääntymismenestystä ja mätimunien hedelmöittymisen todennäköisyyttä.

Lähes kaikki tutkimuksessa mukana olleet lohinaaraat tuottivat jälkeläisiä, joiden emo voitiin määrittää geneettisin menetelmin. Naaraat kutivat keskimäärin yli kahden koiraan kanssa, ja jokainen meressä vietetty vuosi lisäsi kutukumppanien määrä, keskimäärin kolmanneksella. Koirailla oli keskimäärin alle yksi kumppani, eli kaikki koiraat eivät jälkeläisanalyysin perusteella päässeet kovan kilpailun vuoksi lainkaan kutemaan. Mutta koko ratkaisee: yksi lisävuosi meressä tuotti 60% lisäyksen kutukumppanien määrään. Suurempi koko on etenkin koirailla merkittävä etu, kun kilpaillaan lisääntymiskumppaneista.

Missä ovat naaraslohet?

Tutkitussa Utsjoen alaosan lohipopulaatiossa naaraat ovat harvassa: jokaista naarasta kohti kutualueella on keskimäärin seitsemän koirasta, ja sukupuolisuhde oli suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Suuri koirasenemmistö lisää niiden keskinäistä kilpailua ja taistelua naaraista. Tämän kutualueen selvä naarasvähemmistö on poikkeuksellinen, kun sitä verrataan sukupuolisuhteisiin Tenojoen muilla kutualueilla.

Lohen nuoruusvaiheet vaikuttavat naaraiden lisääntymiseen

Ennen merivaellusta Tenojoen lohet viettävät poikasina joessa tavallisesti kolmesta viiteen vuotta. Tutkimusryhmä havaitsi mielenkiintoisen ilmiön: mitä useamman vuoden naaraslohet viettävät poikasina joessa, sitä vähemmän vuosia ne viettävät meressä ja palaavat siten pienempinä kutemaan. Jokipoikasina pidempään viihtyneet, mutta merestä pienempänä palaavat naaraslohet tuottavat vähemmän mätimunia ja poikasia. Koiraslohilla vastaavaa poikasvuosien ja merivuosien yhteyttä ei havaittu.

– Nämä tulokset osoittavat, että aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet piirteet lohen elämässä voivat olla merkittäviä tietoja lohikantojen pitkäaikaisessa suojelu- ja hoitotyössä, muistuttaa Mobley.

Alkuperäinen julkaisu:

Mobley KB, Granroth-Wilding H, Ellmen M, Orell P, Erkinaro J, Primmer CR. 2020. Time spent in distinct life-history stages has sex-specific effects on reproductive fitness in wild Atlantic salmon Molecular Ecology. 29: 1173-1184. DOI: 10.1111/mec.15390

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kenyon Mobley, Ph.D, dosentti, Postdoctoral Researcher, Helsingin yliopisto, kenyon.mobley@helsinki.fi, +358 40 130 5509, haastattelut englanniksi.

Craig Primmer, Ph.D, Akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, craig.primmer@helsinki.fi, +358 50 311 6374, haastattelut englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi.

Jaakko Erkinaro, FT, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus (Luke), jaakko.erkinaro@luke.fi, +358 40 543 5929, haastattelut suomeksi ja englanniksi.

Kuvat

Suuri koiraslohi vapautetaan näytteenoton jälkeen vahingoittumattomana takaisin Tenojokeen. Kuva: Mikko Ellmen.
Suuri koiraslohi vapautetaan näytteenoton jälkeen vahingoittumattomana takaisin Tenojokeen. Kuva: Mikko Ellmen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme