Koontitiedote: Koronakriisi haastoi kaupungin nopeuteen, joustoihin ja uusiin ratkaisuihin

"Kriisi iski pahiten Helsinkiin, jossa on ollut noin 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista. Kaupungin toimintavalmius pysyi kuitenkin hyvänä ja eri toimialoilla sopeuduttiin nopeasti aivan uudenlaisten haasteiden hoitamiseen. Kokonaiskuvassa kriisitilanteesta on selvitty hyvin ja paljon on myös saatu oppia, jonka avulla varaudumme mahdolliseen toiseen aaltoon entistäkin vahvempina", pormestari Jan Vapaavuori toteaa. 

Helsingin kaupungin eri toimialat ovat tarkastelleet kriisitilanteen hoitamista kukin omien toimintojensa kannalta.

Asukkaiden näkemyksiä tilanteen hoidosta on lisäksi selvitetty Helsinki-barometrin avulla. Lisätietoja: Koronakevät muutti helsinkiläisten elämää, mutta tulevaisuudenusko on korkealla

Sosiaali- ja terveyspalveluissa reagoitiin tilanteen vaatimalla ripeydellä

Helsinki käynnisti koronaan liittyvän puhelinneuvonnan sekä koronaterveysasemat Laaksossa ja Malmilla heti, kun epidemia iski laajemmin Helsinkiin maaliskuun alussa. Epidemian edetessä nostettiin merkittävästi testauskapasiteettia ja panostettiin tartuntojen jäljitykseen. Puhelinneuvonnan rinnalla Omaolo.fi:n koronaoirearvio muotoutui myöhemmin keväällä toiseksi keskeiseksi kanavaksi hakeutua testiin.

”Apua koronaan liittyen on ollut tarjolla helsinkiläisille koko ajan kellon ympäri. Kannustan helsinkiläisiä edelleen hakeutumaan saman tien testiin, jos mitä tahansa koronavirukselle tyypillisiä oireita ilmenee”, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoo.

Koronavirustartunnoilta ei valitettavasti vältytty Helsingin sairaaloissa eikä hoivakodeissa. Laakson ja Suursuon sairaaloiden osalta epidemia on ohi. Hoivapalveluiden osalta tilanne on myös hyvä. Hoivakodeissa ei ole enää koronavirukseen sairastuneita tai altistuneita asukkaita. Testauksia tehdään kuitenkin edelleen matalalla kynnyksellä.

Kevään aikana joukkotestauksia tehtiin 26:ssa hoivakodissa. Lisäksi joukkotestauksia on tehty kotihoidossa. Kesäkuun testauksissa ei ole enää löytynyt uusia tartuntoja ja ikääntyneidenkin palvelujen osalta rajoituksia on päästy purkamaan asteittain sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti.

Sosiaalipalvelut ovat olleet koko kevään toiminnassa. Poikkeusolot ovat kuormittaneet monia asiakasryhmiä, kuten esimerkiksi vammaisia, omaishoitajia ja yksinäisiä aikuisia. Työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja ruoka-avun tarve ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt aikuissosiaalityön tarvetta. Lisäksi poikkeustilanne on kuormittanut erityisesti niitä lapsiperheitä, joissa on ollut vaikeuksia jo aiemmin, mutta myös muita perheitä esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Lastensuojeluilmoitusten määrässä tapahtui laskua maalis-huhtikuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Lasku viittaa siihen, että lapsiin liittyvät huolet eivät ole tulleet poikkeusolojen aikana riittävästi esiin muun muassa koulujen sulkemisen takia.

Vammaispalveluissa lyhytaikaishoidon asiakkaiden määrä väheni kevään aikana, mikä on aiheuttanut kuormitusta omaishoitajille. Tukitoimintaa vapaapäivien pitämiseen ja kotiin tuotavaa tukea lisättiin.

Etäopetuksen järjestäminen oli kasvatuksen ja koulutuksen näytönpaikka

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla siirryttiin maaliskuun puolivälissä kahdessa päivässä etäopetukseen niin perusopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissa. Noin 43 000 peruskoululaista ja 25 000 lukiolaista ja ammattiopiskelijaa siirtyivät etäopetukseen. Työväenopistossa kurssien ja luentojen lähiopetus toteutettiin maaliskuun puolesta välistä osin etänä. Etäopetuksesta ja verkkokursseista saatua hyvää kokemusta aiotaan hyödyntää jatkossa kaikilla kouluasteilla.

Varhaiskasvatukseen puolestaan osallistui koronakevään aikana noin 20 prosenttia normaalista lapsimäärästä, kun huoltajat noudattivat suositusta hoitaa lapsia mahdollisimman paljon kotona.

Perusopetuksessa palattiin lähiopetukseen 14. toukokuuta. Lähiopetusta toteutettiin tilaväljyyttä ja muita säädöksiä noudattaen.

”Löysimme ketterästi lisätiloja opetuksen toteuttamiseen muilta toimijoilta kuten kirjastoista ja nuorisotiloista. Opetusta ja ruokailua porrastettiin sekä opiskeltiin myös keväisessä säässä ulkona. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että lähiopetukseen palaaminen sujui hyvin”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala teki etäopetuksen onnistumisista ja haasteista kyselyt koululaisille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen.

”Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista perusopetusikäisten huoltajista koki lapsen etäopiskelun sujuneen hyvin ja suuri enemmistö vanhemmista oli sitä mieltä, että opettajiin sai etäopiskelun aikana helposti yhteyden ja että koulu tiedotti asioista riittävästi”, Pohjolainen kertoo.

”Toki haasteitakin oli, esimerkiksi pienimmät koululaiset tarvitsivat vanhemmilta melko paljon tukea tehtävien suorittamiseen. Kaiken kaikkiaan saimme kyselyistä tärkeää tietoa, josta otamme oppia, jos poikkeusjärjestelyihin jouduttaisiin uudestaan.”

Kulttuurin ja vapaa-ajan puolella keksittiin uusia tapoja palvella

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut olivat pitkälti kiinni koronaepidemian aikana, mutta kesäkuun alusta alkaen kulttuurikeskukset, sisä- ja ulkoliikuntapaikat, museot ja nuorisotilat avautuivat vaiheittain ja kesäleirit ja -kurssit käynnistyivät. Lainaustoiminta aloitettiin kirjastoissa jo 8. toukokuuta ja pidempiaikainen asiointi kirjastoissa oli mahdollista kesäkuun alusta alkaen.

Koronakriisin alussa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla luotiin palveluihin vahvasti digitaalinen ulottuvuus, jotta pystyttiin tarjoamaan elämyksellistä vapaa-aikaa myös poikkeusolosuhteissa. Toteutuksiin kuuluivat muun muassa virtuaalinen Annantalo lapsiperheille, kaupunginorkesterin striimatut esitykset, museoiden digitaaliset näyttelyopastukset ja työpajat sekä Ylen ja liikuntapalveluiden yhteistyössä tuottamat päivittäiset Jumppahetki -lähetykset. Lisäksi järjestettiin muun muassa kirjakasseja lapsille ja aikuisille sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan koordinoima Helsinki-apu ikäihmisille.

"Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut saavat meidät tuntemaan itsemme vapaiksi ja kaupunkilaisiksi. Järjestöt, kulttuuritoimijat ja oma henkilökuntamme osoittivat sitkeyttä ja joustavuutta kehittämällä uusia tapoja tarjota sisältöä, iloa, apua ja lohtua. Palvelujen avautuessa ihmisten ilo on osoittanut, että kirjastoja, kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä kaivattiin kipeästi", kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo.

Nuorisopalveluissa vastattiin nuorten tarpeeseen saada tietoa, tukea ja ajanvietettä korona-arjen keskellä. Nuorisotilojen ollessa suljettuina pääkaupunkiseudun nuorisopalvelut tekivät työtä pääasiallisesti jalkautumalla alueellisesti ja yli pääkaupunkiseudun kuntarajojen sekä somen ja digitaalisten välineiden avulla. Nuorisotyöntekijöitä koulutettiin muun muassa chat-palveluissa työskentelyyn ja jalkautuvaan nuorisotyöhön. Myös uusia kanavia, kuten Discord ja TikTok otettiin käyttöön.

Kaupunki myös tarjosi pika-avustusta edistämään liikunnan, nuorison ja kulttuurin uudenlaista toimintaa, yhteisöllisyyttä ja etätekemistä digitaalisesti tai muilla keinoin. Pika-avustuksen kokonaissumma oli 300 000 euroa ja avustussumma per hakija maksimissaan 5 000 euroa. Pika-avustuksen tavoitteena oli hyödyntää nopeasti uusia innovatiivisia ja digitaalisia tapoja osallistaa kaupunkilaisia.

Lisäksi kaupunki on linjannut, ettei jo myönnettyjä kulttuurin ja vapaa-ajan avustuksia peritä takaisin, jos toiminnan loppuminen tai toteutumattomuus johtuu koronavirusepidemiasta.

Ikääntyneiden Helsinki-apu toteutettiin kaupungin ja kumppaneiden mahtavana yhteisponnistuksena

Koronaepidemian lieventämiseksi kaikkia yli 70-vuotiaita Suomessa kehotettiin pysymään kotona ja välttämään turhaa asiointia. Liikkumista ulkona suositeltiin ikääntyneille vain oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ilman lähikontaktia muihin ihmisiin. Helsingissä tämä koski noin 80 000 ihmistä, joista yli 80-vuotiaita on 27 000.

Helsinki-apu eli Helsingin kaupungin, Helsingin seurakuntayhtymän, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyö ikääntyneiden helsinkiläisten auttamiseksi julkistettiin heti epidemian ja rajoitusten alkuvaiheessa 20. maaliskuuta. Erityisen tärkeää oli saada arkiset rutiinit, kuten ruokakaupassa tai apteekissa käyminen, sujumaan.

Helsinki-avun toimintamallin pääpiirteet saatiin rakennettua viikossa ja kokonaisuutta koordinoitiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Palvelu avattiin 27. maaliskuuta aloittamalla soitot yli 80-vuotiaille helsinkiläisille. Myöhemmin, toukokuun alussa soittokierroksia laajennettiin myös kaikkiin yli 75-vuotiaisiin. 30. maaliskuuta avattiin Helsinki-avun puhelinpalvelu, josta kaikki avuntarpeessa olevat yli 70-vuotiaat kaupunkilaiset saattoivat itse soittamalla saada keskustelutukea ja apua asiointiin. Puhelinpalvelun lisäksi kauppakassin tilaamista, ostamista ja jakelutoimintaa varten perustettiin 18 koordinaatiopistettä eri puolille Helsinkiä.

Lisätietoja: Helsinki-avun toimintaan muutoksia heinäkuusta alkaen

Kaupunkiympäristön toiminnot kaavoituksesta työmaihin jatkuivat keskeytyksettä

Kaupunkiympäristön toimialan toiminta on pyörinyt lähes normaalisti poikkeusaikana, vaikka suurin osa henkilöstöstä siirtyi vauhdilla etätyöhön. Muun muassa kaavoitus, liikenne- ja katusuunnittelu, toimialan vastuulla olevat lukuisat katu- ja talonrakennustyömaat sekä katujen ja puistojen ylläpito ovat toimineet keskeytyksettä ja tavoitteiden mukaisesti.

Poikkeusolojen tuomia haasteita on ratkottu muun muassa etsimällä mahdollisia tiloja tilapäisille sairaaloille. Myös yrittäjien hankalaa tilannetta on pyritty helpottamaan. Terassilupien hakemista, väliaikaisen toiminnan järjestämistä sekä maanvuokrien ja tilavuokrien maksuja on helpotettu. Nopeassa aikataulussa on myös mahdollistettu kesän ajan Senaatintorilla toimiva väliaikainen ravintola-alue.

Kaupunkiympäristön toimiala hyppäsi etätyömoodiin sujuvasti. Tapoja asioida ja tehdä työtä virtuaalisesti on ollut käytössä jo aiemmin ja poikkeustilanne on tehnyt niiden käytöstä arkipäivää. Toimialan muuttaessa syksyllä uusiin toimitiloihin monipaikkainen työskentely on jo kaikille tuttua. Tänä keväänä on kokeiltu onnistuneesti muun muassa isohkon asukastilaisuuden järjestämistä sähköisesti.

Toimialalla noin 80 prosenttia henkilöstöstä on tehnyt etätöitä.

“Vähintään sama 80 prosenttia osaa käyttää etätyömahdollisuuksia ja muita monipaikkaisen työn mahdollisuuksia äärimmäisen hyvin uusissa olosuhteissa ensi syksynä. Tämä on hyvää täsmäkoulutusta siihen, mihin työelämä on menossa ja muuttumassa. Pystymme palvelemaan kaupunkilaisia entistä paremmin ja ketterämmin”, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho pohtii poikkeuksellisen kevään tuomia hyötyjä.

Yrittäjien tilannetta on lievennetty monin keinoin

Koronakriisin keskellä useat palvelut, kuten kaupungin tarjoama yritysneuvonta ja työllisyydenhoito, jatkuivat normaalisti, vaikkakin etänä.

Ensitoiminaan epidemian alussa kaupunginkanslian elinkeino-osasto käynnisti kaikille yrittäjille maksuttoman neuvonnan koronatilanteesta selviämiseksi. NewCo Helsingin yritys- ja startup-neuvonta palvelee yrittäjiä ongelmatilanteissa ja ylläpitää kattavaa listausta yrittäjille suunnatuista palveluista tilanteesta selviämiseksi. Puhelimitse on palveltu ennätysmäärää yrittäjiä, ja apua tarvitaan ja annetaan edelleen.

Koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä kärsivien yksinyrittäjien taakkaa on helpotettu kertaluontoisella 2 000 euron suuruisella toimintatuella, joka on kesäkuun puoliväliin mennessä jaettu jo noin 5 000:lle yrittäjälle.

Rekrytointi ei pysähtynyt koronakriisiin, vaan joillain aloilla työntekijöiden kysyntä jopa kasvoi. Kaupungin yrityskoordinaattorit ovat olleet aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja auttaneet työnhakijoita ja -antajia kohtaamaan.

Kaupunki vapautti yritysvuokralaiset vuokranmaksusta huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Myöskään toripaikoista tai kattamattomista terasseista ei peritä tällä aikavälillä vuokraa. Yritystonttien maanvuokralaisille puolestaan annettiin tietyin ehdoin vapautuksia vuokrasta.

Lisäksi yrittäjän pyynnöstä voidaan myöntää kolme kuukautta maksuaikaa heinä–syyskuussa erääntyviin vuokriin. Maksujärjestelyn aikana vuokrille ei kerry korkoa. Tämä tuo taloudellista helpotusta esimerkiksi siksi ajaksi, jolloin yrittäjä odottaa valtion tukiohjelmien mukaisia maksatuksia.

Yhtenä lisäjoustona yritykset ovat voineet pyytää kaupungille kohdentuvan laskun tai laskujen maksamista eräpäivää aiemmin.

Kaupunki tulee jatkossa arvioimaan poikkeusmahdollisuuksia kulttuuri-, liikunta- ja innovaatiotoimijoiden tukemiseksi. Nämä alat on erikseen mainittu poikkeuksina EU:n valtiontukisääntelyssä. Lisäksi on käsitelty esimerkiksi tapahtumajärjestäjiä koskevia aluevuokrahelpotuksia ja vuokrakäytäntöjen yhtenäistämistä.

Koronakriisi iski ravintola-alan lisäksi erityisen voimakkaasti matkailu- ja tapahtuma-alaan. Kaupunki on kutsunut toimijoita yhteen keskustelemaan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelujen myötä on syntynyt runsaasti ideoita, joita on lähdetty kehittämään.

”Ennakoimaton kriisitilanne on suurien haasteiden lisäksi tuonut myös uutta ajattelua. Joustavoitettujen lupakäytäntöjen myötä uusille alueille laajentuneet ravintolaterassit ovat lisänneet kesäkuussa eloa keskustaan ja myös muille alueille. Lisäksi esimerkiksi matkailu- ja tapahtuma-alan toimijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kaupungin kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja uskon siltä sektorilta syntyvän paljon myös sellaista tarjontaa, joka muutoin olisi jäänyt toteutumatta”, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo.

Kriisiviestintää hoidettiin keskitetysti

Koronakriisitilanteen viestintää koordinoitiin kaupunginkansliasta. Keskushallinnon viestinnän tiivis yhteistyö toimialojen kanssa mahdollisti nopean ja johdonmukaisen viestinnän. Lisäksi panostettiin monikieliseen viestintään ja eri viestintäkanavien, kuten sosiaalisen median, hyödyntämiseen.

"Kriisin aikana viestintäosaajamme toimivat tehokkaasti ja joustavasti yhtenä tiiminä yli toimiala- ja konserniyhtiörajojen. Tuotimme informaatiota lukuisiin kanaviin, mutta samalla myös inspiraatiota esimerkiksi virtuaalitapahtumien muodossa. Paineisessa tilanteessa median palvelu sekä ajantasaisen ja oikean uutissisällön tuottaminen olivat olennaisimpia tehtäviämme, joiden hoitamisessa sisäisen yhteistyön tiivistäminen takasi parhaan tuloksen", viestintäjohtaja Liisa Kivelä summaa.

Helsinki-kanavasta kehitettiin entistä paremmin toimiva kaupungin videoiden ja striimausten alusta, jonka avulla jaettiin koteihin erilaisia lähetyksiä kulttuurista ja jumpista tapahtumiin ja tietoiskuihin.

Uutena ja tehokkaana viestintäkeinona perustettiin Helsinki-kanavalle Pormestarin info -lähetykset, joita järjestettiin suorina miltei kriisin alusta alkaen useita kertoja viikossa ja myöhemmin kerran tai kaksi viikossa. Lähetykset tavoittivat asukkaat ja kaupungin työntekijät Helsinki-kanavan lisäksi median striimausten kautta.

Lisätietoa

Helsingin kaupunki on omien arvioidensa täydentämiseksi tilannut ulkopuolisen selvityksen päätöksenteosta ja toiminnasta koronakriisin ensimmäisen epidemia-aallon aikana. Selvityksen tulosten pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan mahdollisen toisen aallon tai vastaavan muun poikkeustilanteen hoitamista.