Korjattu: Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma

Aamun tiedotteessa kerroimme virheellisesti, että pienestä paljon pelaavien ryhmästä suurimmalla osalla (62%) olisi peliongelma. Oikea tutkimustulos on, että suurin osa pelaamiseen käytetystä rahasta (62%) tuli vuonna 2019 pelaajilta, joilla oli peliongelma.

Korjattu tiedote:

Rahapelien kulutuksesta 35 prosenttia pelasivat pelaajat, joilla on rahapeliongelma. Kulutuksesta 17 prosenttia tuli riskitasolla pelaavilta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisema Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen raportti.

Pieni osa pelaajista (2,5 %) pelasi puolet (50 %) rahapelien koko kulutuksesta Manner-Suomessa vuonna 2019. Tässä eniten rahaa kuluttavan, noin 72000 hengen osuudessa, yli puolet (62 %) rahasta tuli henkilöiltä, joilla oli rahapeliongelma ja 14 prosenttia riskitasolla pelaavilta. Ainoastaan neljännes (24 %) rahasta tuli henkilöiltä, jotka pelasivat ongelmitta.

Vuosina 2007 ja 2015 tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa puolet rahapelien kulutuksesta tuli 4,2 ja 5,2 prosentilta kaikkien rahapelien pelaajista.

”Keväällä julkaistut tulokset osoittivat, että riskitason rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mikä on hyvä suunta. Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän”, arvioi THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa. Rahapeliongelman vakavuutta mitataan kansainvälisellä SOGS-mittarilla.

Vuonna 2019 rahapeliongelma oli yleisintä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai lomautettuja ja ansaitsivat nettona 501–1000 euroa kuukaudessa.

Ostoksilla ja kotona

Tavallisimmat ympäristöt, joissa tutkimukseen vastanneet pelasivat rahapelejä vuonna 2019, olivat ruokakauppa tai kauppakeskus (55,1 %), koti (54,8 %) ja kioski (36,1 %).

Puolet (51,0 %) rahapelien pelaajista ilmoitti pelaavansa ensisijaisesti voittaakseen rahaa, ja kolmannes (31,2 %) pelasi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Pieni osa pelaajista pelasi seurustellakseen muiden kanssa (3,1 %), tukeakseen hyvää tarkoitusta (2,4 %) tai rentoutuakseen, lievittääkseen stressiä tai paetakseen jotain muuta ikävää tunnetta tai tilannetta (1,2 %).

Ongelmat kasautuvat

Henkilöillä, joilla on rahapeliongelma, oli usein myös muita vaikeuksia elämässään. Jos vastaajan lähipiirissä oli ongelmallisesti rahapelejä pelaava, oli vastaajalla itsellään todennäköisemmin rahapeliongelma.

Digipelejä ongelmallisesti pelanneista 13 prosentilla oli rahapeliongelma; ongelmitta digipelejä pelaavista oli rahapeliongelma vain kolmella prosentilla. Digipeleillä tarkoitetaan video-, konsoli-, tietokone- ja mobiilipelejä, joita ei pelata rahasta.

Alkoholia riskitasolla käyttäneistä oli rahapeliongelma seitsemällä prosentilla; alkoholin kohtuukäyttäjistä peliongelma oli vain kahdella prosentilla. THL:n raportin mukaan alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus sekä digipeli- ja rahapeliongelmat olivat erityisen yleisiä 18–24-vuotiailla.

”Rahapelituottoja käytetään hyviin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. On kuitenkin tärkeä nähdä, kuinka pieni ja haavoittuva väestöryhmä nämä hyvät tarkoitukset nykyjärjestelmässä kustantavat”, muistuttaa Anne Salonen.

Salosen mukaan myös rahapelaamisen ikärajavalvonnassa on parannettavaa. Vaikka nuorten 18–24-vuotiaiden aikuisten rahapelaaminen väheni edellisestä vuoden 2015 tutkimuksesta, pysyi 15–17-vuotiaiden alaikäisten pelaajien osuus ennallaan. ” Heistä jopa 41 prosenttia pelasi vuonna 2019 rahapelejä.”

THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja rahoittamana (arpajaislaki 52 §).

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistiin kevätkaudella 2020 kahdessa tilastoraportissa. Nyt julkaistavaan raporttiin on koottu kaikki tulokset, mukaan lukien aiemmin julkaisemattomia tuloksia sosiaaliryhmittäin, tietoa pelaamisympäristöstä, motivaatiotekijöistä ja rahapelihaitoista. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia tuloksia digitaalisesta pelaamisesta, digipeliongelmista, alkoholin riskikäytöstä ja psyykkisestä kuormittuneisuudesta.

Lähde: Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen keskeiset tulokset. Diaesitys, SlideShare.

Lisätietoja:

Anne Salonen
erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aikaisemmin aiheesta:

Rahapelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin. THL tiedote 21.4.2020

Enemmistö kannattaa rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin. THL tiedote 24.6.2020

Saiko lapsesi lahjaksi arvan? Alaikäiset raaputtavat nyt pahviarpoja. THL blogi 24.4.2020