Korjattu: Huomattava osa rahapeleihin käytetystä rahasta tulee pelaajilta, joilla on peliongelma
Aamun tiedotteessa kerroimme virheellisesti, että pienestä paljon pelaavien ryhmästä suurimmalla osalla (62%) olisi peliongelma. Oikea tutkimustulos on, että suurin osa pelaamiseen käytetystä rahasta (62%) tuli vuonna 2019 pelaajilta, joilla oli peliongelma.
Aamun tiedotteessa kerroimme virheellisesti, että pienestä paljon pelaavien ryhmästä suurimmalla osalla (62%) olisi peliongelma. Oikea tutkimustulos on, että suurin osa pelaamiseen käytetystä rahasta (62%) tuli vuonna 2019 pelaajilta, joilla oli peliongelma.
Korjattu tiedote:
Rahapelien kulutuksesta 35 prosenttia pelasivat pelaajat, joilla on rahapeliongelma. Kulutuksesta 17 prosenttia tuli riskitasolla pelaavilta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisema Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen raportti.
Pieni osa pelaajista (2,5 %) pelasi puolet (50 %) rahapelien koko kulutuksesta Manner-Suomessa vuonna 2019. Tässä eniten rahaa kuluttavan, noin 72000 hengen osuudessa, yli puolet (62 %) rahasta tuli henkilöiltä, joilla oli rahapeliongelma ja 14 prosenttia riskitasolla pelaavilta. Ainoastaan neljännes (24 %) rahasta tuli henkilöiltä, jotka pelasivat ongelmitta.
Vuosina 2007 ja 2015 tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa puolet rahapelien kulutuksesta tuli 4,2 ja 5,2 prosentilta kaikkien rahapelien pelaajista.
”Keväällä julkaistut tulokset osoittivat, että riskitason rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa, mikä on hyvä suunta. Huolestuttavaa on, että pieni pelaajaryhmä häviää ja kokee peliongelmia jopa aiempaa enemmän”, arvioi THL:n erikoistutkija Anne Salonen.
Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaista rahapeliongelmaa. Rahapeliongelman vakavuutta mitataan kansainvälisellä SOGS-mittarilla.
Vuonna 2019 rahapeliongelma oli yleisintä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai lomautettuja ja ansaitsivat nettona 501–1000 euroa kuukaudessa.
Ostoksilla ja kotona
Tavallisimmat ympäristöt, joissa tutkimukseen vastanneet pelasivat rahapelejä vuonna 2019, olivat ruokakauppa tai kauppakeskus (55,1 %), koti (54,8 %) ja kioski (36,1 %).
Puolet (51,0 %) rahapelien pelaajista ilmoitti pelaavansa ensisijaisesti voittaakseen rahaa, ja kolmannes (31,2 %) pelasi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Pieni osa pelaajista pelasi seurustellakseen muiden kanssa (3,1 %), tukeakseen hyvää tarkoitusta (2,4 %) tai rentoutuakseen, lievittääkseen stressiä tai paetakseen jotain muuta ikävää tunnetta tai tilannetta (1,2 %).
Ongelmat kasautuvat
Henkilöillä, joilla on rahapeliongelma, oli usein myös muita vaikeuksia elämässään. Jos vastaajan lähipiirissä oli ongelmallisesti rahapelejä pelaava, oli vastaajalla itsellään todennäköisemmin rahapeliongelma.
Digipelejä ongelmallisesti pelanneista 13 prosentilla oli rahapeliongelma; ongelmitta digipelejä pelaavista oli rahapeliongelma vain kolmella prosentilla. Digipeleillä tarkoitetaan video-, konsoli-, tietokone- ja mobiilipelejä, joita ei pelata rahasta.
Alkoholia riskitasolla käyttäneistä oli rahapeliongelma seitsemällä prosentilla; alkoholin kohtuukäyttäjistä peliongelma oli vain kahdella prosentilla. THL:n raportin mukaan alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus sekä digipeli- ja rahapeliongelmat olivat erityisen yleisiä 18–24-vuotiailla.
”Rahapelituottoja käytetään hyviin ja hyödyllisiin tarkoituksiin. On kuitenkin tärkeä nähdä, kuinka pieni ja haavoittuva väestöryhmä nämä hyvät tarkoitukset nykyjärjestelmässä kustantavat”, muistuttaa Anne Salonen.
Salosen mukaan myös rahapelaamisen ikärajavalvonnassa on parannettavaa. Vaikka nuorten 18–24-vuotiaiden aikuisten rahapelaaminen väheni edellisestä vuoden 2015 tutkimuksesta, pysyi 15–17-vuotiaiden alaikäisten pelaajien osuus ennallaan. ” Heistä jopa 41 prosenttia pelasi vuonna 2019 rahapelejä.”
THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja rahoittamana (arpajaislaki 52 §).
Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistiin kevätkaudella 2020 kahdessa tilastoraportissa. Nyt julkaistavaan raporttiin on koottu kaikki tulokset, mukaan lukien aiemmin julkaisemattomia tuloksia sosiaaliryhmittäin, tietoa pelaamisympäristöstä, motivaatiotekijöistä ja rahapelihaitoista. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia tuloksia digitaalisesta pelaamisesta, digipeliongelmista, alkoholin riskikäytöstä ja psyykkisestä kuormittuneisuudesta.
Lähde: Anne Salonen, ym., Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.
Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen keskeiset tulokset. Diaesitys, SlideShare.
Lisätietoja:
Anne Salonen
erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
puh. 029 524 8125
etunimi.sukunimi@thl.fi
Aikaisemmin aiheesta:
Rahapelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin. THL tiedote 21.4.2020
Enemmistö kannattaa rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin. THL tiedote 24.6.2020
Saiko lapsesi lahjaksi arvan? Alaikäiset raaputtavat nyt pahviarpoja. THL blogi 24.4.2020
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Koronan aiheuttamat puolisoiden väliset erimielisyydet lisäsivät väkivaltakokemusten yleisyyttä vauvaperheissä21.1.2021 12:30:00 EET | Tiedote
Koronapandemian vuoksi lisääntyneet erimielisyydet sekä vähentynyt puolisoiden välinen läheisyyden tunne ja arjessa jaksaminen kasvattivat todennäköisyyttä väkivaltakokemuksiin vauvaperheissä. Lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät puolestaan nousivat ennätyskorkealle valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen kesällä. Tämä voi johtua keväällä kasautuneesta avun tarpeesta. Puheluiden määrä jatkoi kasvua loppuvuoden aikana.
Ikäihmisten kaltoinkohtelu jää usein tunnistamatta – hajanaista viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä21.1.2021 05:50:00 EET | Tiedote
Suomen palvelujärjestelmässä ei systemaattisesti tunnisteta ja puututa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun, ilmenee tuoreen Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn tuloksista.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokotusten edettävä nopeasti ja joustavasti ikääntyneiden suojaamiseksi20.1.2021 17:45:00 EET | Tiedote
THL:n asettama Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR kokoontui käsittelemään koronarokotusten etenemistä ja rokotusjärjestyksen tarkentamista tiistaina 19.1.
Muuntunut koronavirus tarttuu herkemmin – pidä yli kahden metrin turvaväli20.1.2021 15:31:27 EET | Tiedote
Uudet muuntuneet koronavirusvariantit tarttuvat ja leviävät aiempaa koronavirusvarianttia nopeammin. Siksi THL suosittelee nyt yli kahden metrin turvaväliä muihin ihmisiin. Lisäksi lähikontakteja tulisi vähentää entisestään. ”Koska muuntunut koronavirus leviää helpommin, on meidän oltava entistä varovaisempia ja pidettävä yli kahden metrin turvaväliä muihin. Lähikontaktit tulisi rajata vain välttämättömimpiin. On myös tärkeää, että vähäisimmistäkin koronavirukseen sopivista oireista hakeudutaan edelleen koronatestiin”, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen. Koronaviruksen oireita voivat olla päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha tai nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus tai väsymys, lihaskivut, kurkkukipu tai kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu tai ripuli. Koronatestiin tulisi mennä, jos mikä tahansa näistä oireista ilmaantuu. Kasvomaskia tulisi käyttää julkisissa tiloissa, vaikka yli kahden metrin turvavälin pitäminen onnistuisikin Yli kahden metrin turva
THL raportoi koronarokotusten edistymisestä vastedes päivittäin18.1.2021 18:00:00 EET | Tiedote
THL raportoi 18.1.2021 alkaen päivittäin koronarokotusten edistymisestä. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo). Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokote, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma. Rokotuspäivämäärä on raportoinnissa henkilön ensimmäisen rokotustapahtuman päivämäärä. Aluksi tiedot rokotettujen määrästä julkaistaan sairaanhoitopiireittäin, mutta vastaisuudessa, kun tietoa on kertynyt enemmän, siirrytään kuntakohtaiseen raportointiin. Koronarokotusten edistymisestä raportoidaan myös ikäryhmittäin sekä julkaisemalla rokotteiden saaneiden kumulatiivinen lukumäärä rokotuspäivämäärän mukaan. On huomioitava, että potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä puutteita, ja
Ensi viikon koronarokotetoimitus Pfizerilta ennakoitua pienempi – tilanne sama koko Euroopassa15.1.2021 17:14:34 EET | Tiedote
Suomi saa 18.1. alkavalla viikolla odotettua pienemmän toimituksen Pfizer-BioNTechin mRNA-koronavirusrokotteita. Annoksia saadaan Pfizerin toimitusvaikeuksien vuoksi alle 37 000, joka on lähes 10 000 annosta ennakoitua vähemmän. Suomeen on odotettu tammi-helmikuussa keskimäärin 50 000 Pfizer-BioNTechin rokoteannosta viikoittain.
Koronarokotukset edenneet valtaosassa maata hoivakoteihin – Suomessa on toimivia käytäntöjä laajojen väestörokotusten toteuttamiseen12.1.2021 17:22:27 EET | Tiedote
Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa. ”Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio. Koronavirusrokotusten tahti Suomessa on viime päivinä hieman tiivistynyt. Rokoteannoksia on annettu tällä hetkellä THL:n arvion mukaan 45 000, kun perjantaina vastaava luku oli 20 000. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät vielä näy tilastoissa. THL kehittää rokotustietojen raportointia jatkuvasti yhdessä alueiden ja työterveyshuollon kanssa. Rokotteiden saatavuus on merkittävin rokotusten tah
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme