Finanssiala ry

Korjaus Finanssiala ry:n tiedotteeseen: OP Ryhmä kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja

Jaa

3.11. kello 8:50 lähteneen tiedotteemme lista suurimmista yhteisöveron maksajista oli laskuvirheen takia virheellinen. OP Ryhmä oli kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2019, ei toiseksi suurin. Kaksi suurinta olivat Neste Oyj ja Bayer. Ohessa myös korjattu tiedote ja infografiikka. Korjatut kohdat alleviivattu.

Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston kuuden kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 654 miljoonaa euroa

Finanssiala oli viime vuonna jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kuuden kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä (sijalla 3), Nordea (sijalla 5) ja Sampo Group (sijalla 6). Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 654 miljoonaa euroa, joka on noin 11,2 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 25 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.

Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (654 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Ala työllistää noin 43 000 ihmistä Suomessa.

Kauppi: Koronakurimuksen taloustalkoissa huolehdittava alan kyvystä toimia kasvun mahdollistajana

"Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja eikä suinkaan aliverotettu, kuten välillä väitetään. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana", muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kauppi painottaa, että koronakurimuksen taloustalkoissa on tärkeää huolehtia siitä, että finanssiala pysyy elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja vakavaraisena. Tämä onnistuu vain, jos toimialan sääntelyä ei kiristetä entisestään.

"Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta", Kauppi sanoo.

Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat

Eniten yhteisöveroa maksoi viime vuonna Neste Oyj. Sijalla kaksi oli Bayer. Kolmantena oli OP Ryhmä (140,0 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea (117,5 milj. euroa, sijalla 5), Sampo Group (95,2 milj. euroa, sijalla 6), LähiTapiola mukaan lukien Turva (44,2 milj. euroa, sijalla 14) ja Danske Bank (24,9 milj. euroa, sijalla 22). Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden osalta luvut on laskettu konsernitasolla.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on vuonna 2019 ollut noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kauppi: Euroryhmän päätös yhteisvastuun aikaistamisesta uhka suomalaispankeille ja niiden asiakkaille1.12.2020 11:37:29 EETTiedote

Suomalainen finanssiala on pettynyt euroryhmän maanantaina 30.11. tekemään päätökseen, jolla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tuodaan yhteisvastuun piiriin etuajassa. Päätös kytkeytyy pankkiunionin yhteisen kriisirahaston vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamiseen kahdella vuodella eli vuoteen 2022. "Pankkien yhteisvastuun laajentaminen keskellä pahenevaa talouskriisiä ei ole viisasta suomalaispankkien ja niiden asiakkaiden kannalta. Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Pankkien yhteisvastuuta ei pidä laajentaa keskellä talouskriisiä30.11.2020 11:21:37 EETTiedote

Euroryhmään kuuluvat valtiovarainministerit kokoontuvat laajennetussa kokoonpanossa maanantaina 30. marraskuuta päättämään pankkiunionin kriisinratkaisurahaston vararahoitusjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta. Samalla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tuotaisiin nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin. Suomen hallitus on valmis hyväksymään aikaistamisen. Finanssiala ry (FA) vastustaa pankkien yhteisvastuun laajentamista keskellä talouskriisiä ja katsoo, että alkuperäistä aikataulua ei tule muuttaa ennen kuin pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet.

Pankkitunnukset mukaan – pienikin verkko-ostos saattaa ensi vuonna vaatia vahvan tunnistautumisen26.11.2020 06:30:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa 2021 päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Esimerkiksi pienikin mobiilikauppaosto tai vaikkapa polttoaineen maksaminen tankkaussovelluksella saattaa vaatia vahvan tunnistautumisen. Vahvan tunnistautumisen tarkoitus on lisätä maksamisen turvallisuutta ja kuluttajan suojaa.

Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta21.11.2020 07:00:00 EETTiedote

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Hallituksen esitys laittoman uhkauksen siirtymisestä virallisen syytteen alaiseksi on erittäin kannatettava: se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.

Työelämähankkeella vahvistetaan rahoitusalan uudistumiskykyä ja muutosvalmiutta11.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Rahoitusalalla on käynnistetty yhteinen kehittämishanke, jolla pyritään vahvistamaan rahoitusalan yritysten ja niiden henkilöstön edellytyksiä uudistaa toiminta- ja työskentelytapojaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa rahoitusalalla käyttöön otetuista uusista toimintatavoista ja työpaikkainnovaatioista erityisesti korona-aikana ja levittää näitä hyviä käytäntöjä sekä alan sisällä että vertaisaloille

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme