KORJAUS: Suomalaisten mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää tarvetta kehitysyhteistyölle

Tuoreen kehitysyhteistyön mielipidetiedustelun mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä.

Kyselystä käy ilmi myös suomalaisten laajapohjainen tuki ukrainalaisille: jopa 95 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen antama humanitaarinen apu Ukrainaan on tärkeää, kun muuten humanitaarista apua pitää tärkeänä 77 prosenttia suomalaisista. Merkittävä osa Suomen tuesta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle on humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä.

Lisäksi kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua jälleenrakennukseen sekä jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Ukrainassa. Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa parantaa opetuksen laatua, lisää energiaturvallisuutta ja ilmastokestävyyttä sekä vahvistaa oikeusvaltiota.

”Suomalaiset tiedostavat kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun merkityksen myös Ukrainan tukemisessa. Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä tuettu demokratian ja hyvän hallinnon vahvistaminen on tehokasta rauhantyötä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.

Muu maailma ei ole unohtunut

Ukraina-sympatiasta huolimatta kyselystä käy ilmi, että suomalaiset eivät ole unohtaneet muita maailman kriisejä. 61 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan sodan ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Suomen kehitysyhteistyö painottuu Afrikkaan.

Lisäksi muut humanitaariset kriisit maailmalla lisäävät 62 prosentin mielestä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tärkeyttä ja merkitystä.

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta. Näin uskoo 35 prosenttia vastaajista. 18 prosenttia taas pitää parhaana perusteluna Suomen moraalista velvollisuutta osallistua kehitysyhteistyöhön. 21 prosenttia vastaajista puolestaan ei näe perustetta tehdä kehitysyhteistyötä.

Taloustutkimus toteutti tutkimuksen ulkoministeriön toimeksiannosta. Kysely toteutettiin internetpaneelissa kesäkuun alussa (2.–7.6.2022), ja siihen vastasi 1033 henkilöä eri puolilla Suomea. Kohdejoukkona olivat 15–79-vuotiaat, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö Ville Cantell, Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 50 383 5791, ville.cantell@formin.fi

Tutkimuksesta: Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi

Ministeri Skinnarin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Kirsi Airio, puh. 050 574 1729,
kirsi.airio@formin.fi

Tutkimusraportti: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2022