Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi – koulutustason nousu silti pysähtynyt
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2020. Tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 33 prosenttia väestöstä.
Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asui Uudellamaalla. Maakunnassa asuvista yli 15-vuotiaista 40 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suhteellisesti vähiten korkeasti koulutettuja oli Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa osuus jäi 26 prosenttiin.
”Yliopistokaupungit ja -kaupunkien lähikunnat ovat tyypillisesti paikkakuntia, joissa on keskimäärin korkeimmin koulutettu väestö”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting sanoo.
Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu ikäluokka olivat 40–44-vuotiaat. He olivat opiskelleet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeen.
Suomalaisten koulutustaso on noussut huimasti 50 vuodessa. Vuonna 2020 jo 74 prosenttia väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Vuonna 1970 vastaava osuus oli vain 25 prosenttia. Erityisen vahvasti on noussut naisten koulutustaso.
”Koulutustaso on noussut, koska korkeakoulutukseen on Suomessa panostettu, ja koulutus on tuotu kaikkien ulottuville. Koulutustason nosto on ollut selvä poliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Erityisesti naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa”, Witting kertoo.
Viidenkymmenen vuoden aikana 30–39-vuotiaiden perusasteen jälkeinen koulutus on pidentynyt 3,1 vuodella. Vuonna 2020 peruskoulun jälkeinen opiskeluaika oli keskimäärin 4,6 vuotta. Koulutuspituudella ilmaistu koulutustaso ei ole kuitenkaan enää viime vuosina noussut.
Koulutustason nousu jatkui 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä aina vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen taso on kääntynyt jopa laskuun.
”Koulutustason nousun pysähtymiseen vaikuttaa se, että nuoremmat ikäluokat osallistuvat aiempia ikäluokkia vähemmän korkeakoulutukseen.Korkeakoulutuksen tarjonta ei vastaa aiempaa korkea-asteen koulutuksen tarjontaa”, Witting kertoo.
Sukupuolten välisten koulutuserojen kasvu näkyy 30–39-vuotiaan väestön kohdalla. Vuodesta 1970 aina vuoteen 1987 asti miehet opiskelivat naisia pidempään. Sen jälkeen naisten koulutus on pidentynyt selvästi miehiä enemmän. Vuonna 2020 naiset opiskelivat keskimäärin 5,1 vuotta perusasteen jälkeen, kun miehet opiskelivat 4,1 vuotta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika WittingYliaktuaari
Puh:029 551 3530mika.witting@tilastokeskus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työllisyyden kasvu jatkui, työttömiä jo vähemmän kuin vuonna 2019 ennen koronaa23.11.2021 08:02:47 EET | Tiedote
Työllisiä oli lokakuussa 65 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä taas oli 37 000 alempi kuin vuosi sitten. Samalla työllisten määrä kipusi takaisin koronakriisiä edeltävän vuoden 2019 tason yläpuolelle vaisumman syyskuun jälkeen.
Avoimien työpaikkojen määrä selvästi koronakriisiä edeltävää syksyä korkeampi16.11.2021 08:02:56 EET | Tiedote
Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 62 400, eli enemmän kuin kaksi vuotta sitten ennen koronakriisin alkua.
Rakennusyritykset syyskuussa vahvassa kasvussa12.11.2021 08:02:26 EET | Tiedote
Rakennusyritysten liikevaihdon huhtikuussa alkanut kasvu vahvistui edelleen syyskuussa. Työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi syyskuussa 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla rakentamisen toimialoilla. Talonrakennusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui syyskuussa kuitenkin hiukan elokuusta. Syyskuussa talonrakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia edellisvuodesta. Myynnin määrä kasvoi syyskuussa 5,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. "Asuinrakentamisen hankkeiden lupa- ja aloituskehitys on tänä vuonna ollut huipussaan syksystä 2020 alkaneen nousun jäljiltä, ja viimeisen vuoden aikana on aloitettu lähes 48 000 asunnon rakentaminen. Voimakas kustannusten nousu ja työvoiman saatavuustilanne on samanaikaisesti vaikeuttanut rakentamista. Kustannusten nousun uskotaan jo kuitenkin taittuneen, ja tulevien kuukausien näkymät talonrakentamisen liikevaihdon kehitykseen ovat positiiviset”, sanoo tilastopäällikkö Paula Paavilainen. Voi
Asuntokauppa tasaantui heinä-syyskuussa edellisneljänneksistä28.10.2021 08:05:29 EEST | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen vuosinousu jatkui kolmannella neljänneksellä vahvana kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Hinnannousu tasoittui ennakkotietojen mukaan kuitenkin selvästi edellisiin neljänneksiin verrattuna. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousivat 5,6 prosenttia viime vuodesta, mutta laskivat 0,4 prosenttia toiseen neljännekseen verrattuna. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 5 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 6,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuntokauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta kolmannella neljänneksellä 5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu oli kuitenkin pienempää kuin vuoden aiempina neljänneksinä. ”Kaupankäynti tasaantui etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin kauppoja saman verran kuin kolmannella neljänneksellä vuosi sitten”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Vuorio. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pidempään jatkunut rivita
Omaisuusrikokset selvässä laskussa – asuntomurtoja tehty kuluvana vuonna vähiten vuosikymmeneen15.10.2021 08:03:22 EEST | Tiedote
Omaisuusrikoksia on tehty kuluvana vuonna selvästi viimevuotista vähemmän. Tammi-syyskuun aikana omaisuuteen kohdistuneita rikoksia on tullut poliisin tietoon noin 163 000, mikä on noin 20 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erityisen selvä lasku on nähty asuntomurroissa. Asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa noin 22 prosenttia viimevuotisesta. Asuntomurtoja on tehty kuluvana vuonna vähiten vuosikymmeneen. Yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan syitä murtojen määrän laskuun voi hakea muun muassa koronatilanteen takia vähentyneestä matkailusta. ”Ihmiset ovat pysyneet kotona. Kun matkailu on ollut vähäistä, ihmiset eivät ole myöskään jakaneet tietoja ulkomaanmatkoistaan sosiaalisessa mediassa”, Haapakangas mainitsee. Myös varkausrikoksia tehtiin aiempaa vähemmän. Näpistyksiä, varkauksia ja törkeitä varkauksia tuli poliisin tietoon noin 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Pahoinpitelyitä kirjattiin noin nelj
Tilastokeskuksen väestöennuste: Syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla30.9.2021 08:02:27 EEST | Tiedote
Ikäluokkien koko uhkaa pienentyä tulevina vuosikymmeninä entisestään. 2060-luvulla Suomessa syntyisi enää 40 000 lasta vuosittain. Näin kertoo Tilastokeskuksen tänään torstaina julkaisema uusi väestöennuste.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme