Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot voivat syrjäyttää ihmisen palveluista – digiosallisuus tukee yhdenvertaisuutta
Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin, mutta kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Kaikkein vähiten sähköisiä palveluita käyttävät 85 vuotta täyttäneet.
Asiat käyvät ilmi kahdesta THL:n tekemästä tutkimuksesta.
Ikääntyneiden sähköistä asiointia selittää korkean iän lisäksi koulutustausta. Korkeasti koulutetut ikääntyneet käyttävät sähköisiä palveluita huomattavasti todennäköisemmin itsenäisesti kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta arkipäivän elämään ja avun tarve arjessa selittävät sitä, etteivät ikääntyneet asioi sähköisesti itse.
Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.
”Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia. Avustettu asiointi voisi kuitenkin madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa”, toteaa THL:n tutkija Petra Saukkonen.
Koronahuolet yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen
Aikuisväestöstä enemmistö kokee, ettei koronaepidemia ole vaikuttanut heidän sähköiseen asiointiinsa sote-palveluissa.
Sähköistä asiointia ovat lisänneet erityisesti naiset, nuoret, korkeasti koulutetut ja perhevapaalla olijat. Hyvät internetin käyttötaidot, huoli koronavirustartunnan saamisesta, psyykkinen kuormittuneisuus sekä lääkärikäyntien määrä olivat voimakkaimmin yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen.
”Tutkimus antaa tietoa siitä, ketkä saattavat olla vaarassa jäädä sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Tiedon avulla voidaan etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että sähköinen asiointi olisi mahdollista entistä laajemmalle käyttäjäjoukolle tasapuolisesti”, pohtii THL:n tutkija Laura Hietapakka.
Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sähköisiin palveluihin on tuettava
Digitaalisia palveluita kehitetään koko ajan. Uudenlaisten sähköisten palvelujen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja sujuvoittaa niitä.
Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon. Samalla kuitenkin palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi; etenkin haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.
Verkkopalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä pitäisikin erityisesti huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. Koulutusta ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön olisi annettava varsinkin 70–80-vuotiaille, jotta he ehtisivät oppia tarvittavia taitoja ennen iän myötä lisääntyvää palvelutarvetta.
”Riittävät nettitaidot mahdollistavat sen, että ihmiset käyttävät myös sähköisiä sote-palveluja. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita. Tämän lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Molemmat THL:n tutkimukset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin koronaepidemian ensimmäisten aaltojen aikana. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteyttä ikääntyneiden sähköiseen asiointiin ja toisessa koko väestön näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sähköiseen asiointiin sote-palveluissa.
Julkaisut on toteutettu osana DigiIN-, DigiCOVID- ja VANKO-hankkeita. Tutkimuksia ovat rahoittaneet valtion lisätalousarviossa COVID-19-tutkimukseen osoitettu THL:n koordinoima rahoitus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (nro 327145).
Lisätietoa
Ketkä lisäsivät sähköistä asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa koronaepidemian aikana?
Aiemmin aiheesta:
Korona lisäsi etäpalveluja: haavoittuvassa asemassa olevilla lukuisia esteitä palvelujen hyödyntämisessä
Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)
Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus
Yhteystiedot
Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Hietapakka
tutkija
THL
puh. 029 524 7404
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta11.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme