Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot voivat syrjäyttää ihmisen palveluista – digiosallisuus tukee yhdenvertaisuutta
11.10.2021 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin, mutta kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Kaikkein vähiten sähköisiä palveluita käyttävät 85 vuotta täyttäneet.
Asiat käyvät ilmi kahdesta THL:n tekemästä tutkimuksesta.
Ikääntyneiden sähköistä asiointia selittää korkean iän lisäksi koulutustausta. Korkeasti koulutetut ikääntyneet käyttävät sähköisiä palveluita huomattavasti todennäköisemmin itsenäisesti kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta arkipäivän elämään ja avun tarve arjessa selittävät sitä, etteivät ikääntyneet asioi sähköisesti itse.
Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.
”Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia. Avustettu asiointi voisi kuitenkin madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa”, toteaa THL:n tutkija Petra Saukkonen.
Koronahuolet yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen
Aikuisväestöstä enemmistö kokee, ettei koronaepidemia ole vaikuttanut heidän sähköiseen asiointiinsa sote-palveluissa.
Sähköistä asiointia ovat lisänneet erityisesti naiset, nuoret, korkeasti koulutetut ja perhevapaalla olijat. Hyvät internetin käyttötaidot, huoli koronavirustartunnan saamisesta, psyykkinen kuormittuneisuus sekä lääkärikäyntien määrä olivat voimakkaimmin yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen.
”Tutkimus antaa tietoa siitä, ketkä saattavat olla vaarassa jäädä sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Tiedon avulla voidaan etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että sähköinen asiointi olisi mahdollista entistä laajemmalle käyttäjäjoukolle tasapuolisesti”, pohtii THL:n tutkija Laura Hietapakka.
Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sähköisiin palveluihin on tuettava
Digitaalisia palveluita kehitetään koko ajan. Uudenlaisten sähköisten palvelujen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja sujuvoittaa niitä.
Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon. Samalla kuitenkin palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi; etenkin haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.
Verkkopalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä pitäisikin erityisesti huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. Koulutusta ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön olisi annettava varsinkin 70–80-vuotiaille, jotta he ehtisivät oppia tarvittavia taitoja ennen iän myötä lisääntyvää palvelutarvetta.
”Riittävät nettitaidot mahdollistavat sen, että ihmiset käyttävät myös sähköisiä sote-palveluja. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita. Tämän lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.
Molemmat THL:n tutkimukset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin koronaepidemian ensimmäisten aaltojen aikana. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteyttä ikääntyneiden sähköiseen asiointiin ja toisessa koko väestön näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sähköiseen asiointiin sote-palveluissa.
Julkaisut on toteutettu osana DigiIN-, DigiCOVID- ja VANKO-hankkeita. Tutkimuksia ovat rahoittaneet valtion lisätalousarviossa COVID-19-tutkimukseen osoitettu THL:n koordinoima rahoitus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (nro 327145).
Lisätietoa
Ketkä lisäsivät sähköistä asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa koronaepidemian aikana?
Aiemmin aiheesta:
Korona lisäsi etäpalveluja: haavoittuvassa asemassa olevilla lukuisia esteitä palvelujen hyödyntämisessä
Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)
Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus
Yhteystiedot
Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Hietapakka
tutkija
THL
puh. 029 524 7404
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 45/202629.10.2026 15:30:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.11. THL julkaisee vuotuiset asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen asiantuntija-arvio sekä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän aluekohtaiset asiantuntija-arviot. Lisätiedot ja embargopyynnöt viestinnän asiantuntija elina.suontama(at)thl.fi Uutiset 3.11. Julkaisemme oppaan, joka tukee hyvinvointialueita omaishoidon tuen myöntämisessä. Tavoitteena on yhtenäistää tukikäytän
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme