Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot voivat syrjäyttää ihmisen palveluista – digiosallisuus tukee yhdenvertaisuutta

Jaa

Ikääntyneistä 70 vuotta ja erityisesti 80 vuotta täyttäneet kokevat muita useammin, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköinen asiointi koske heitä. Muun aikuisväestön kohdalla samanlaisia näkemyksiä on niillä, jotka kokevat, että omat taidot käyttää verkkopalveluja ovat heikot.

Yli puolet 70 vuotta täyttäneistä käyttää itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin, mutta kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Kaikkein vähiten sähköisiä palveluita käyttävät 85 vuotta täyttäneet.

Asiat käyvät ilmi kahdesta THL:n tekemästä tutkimuksesta.

Ikääntyneiden sähköistä asiointia selittää korkean iän lisäksi koulutustausta. Korkeasti koulutetut ikääntyneet käyttävät sähköisiä palveluita huomattavasti todennäköisemmin itsenäisesti kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta arkipäivän elämään ja avun tarve arjessa selittävät sitä, etteivät ikääntyneet asioi sähköisesti itse.

Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.

”Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia. Avustettu asiointi voisi kuitenkin madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa”, toteaa THL:n tutkija Petra Saukkonen.

Koronahuolet yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen

Aikuisväestöstä enemmistö kokee, ettei koronaepidemia ole vaikuttanut heidän sähköiseen asiointiinsa sote-palveluissa.

Sähköistä asiointia ovat lisänneet erityisesti naiset, nuoret, korkeasti koulutetut ja perhevapaalla olijat. Hyvät internetin käyttötaidot, huoli koronavirustartunnan saamisesta, psyykkinen kuormittuneisuus sekä lääkärikäyntien määrä olivat voimakkaimmin yhteydessä sähköisen asioinnin lisääntymiseen.

”Tutkimus antaa tietoa siitä, ketkä saattavat olla vaarassa jäädä sähköisten palvelujen ulkopuolelle. Tiedon avulla voidaan etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että sähköinen asiointi olisi mahdollista entistä laajemmalle käyttäjäjoukolle tasapuolisesti”, pohtii THL:n tutkija Laura Hietapakka.


Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta sähköisiin palveluihin on tuettava

Digitaalisia palveluita kehitetään koko ajan. Uudenlaisten sähköisten palvelujen tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja sujuvoittaa niitä.

Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitaalista muutosta, kun iso osa palveluista siirtyi verkkoon. Samalla kuitenkin palvelujen tasavertainen saavutettavuus on noussut ongelmaksi; etenkin haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä yksinkertaisesti pysty käyttämään digipalveluita.

Verkkopalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä pitäisikin erityisesti huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kuten ikääntyneiden tarpeet. Koulutusta ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön olisi annettava varsinkin 70–80-vuotiaille, jotta he ehtisivät oppia tarvittavia taitoja ennen iän myötä lisääntyvää palvelutarvetta.

”Riittävät nettitaidot mahdollistavat sen, että ihmiset käyttävät myös sähköisiä sote-palveluja. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää, vaan sen avulla on tavoiteltava helpommin saavutettavia ja käytettäviä palveluita. Tämän lisäksi mahdollisuus lähipalveluihin pitää kuitenkin edelleen turvata niille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta asioimaan sähköisesti”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.

Molemmat THL:n tutkimukset perustuvat FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen, jonka aineisto kerättiin koronaepidemian ensimmäisten aaltojen aikana. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteyttä ikääntyneiden sähköiseen asiointiin ja toisessa koko väestön näkemyksiä koronaepidemian vaikutuksista omaan sähköiseen asiointiin sote-palveluissa.

Julkaisut on toteutettu osana DigiIN-, DigiCOVID- ja VANKO-hankkeita. Tutkimuksia ovat rahoittaneet valtion lisätalousarviossa COVID-19-tutkimukseen osoitettu THL:n koordinoima rahoitus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto (nro 327145).

Lisätietoa

Sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteys ikääntyneiden sähköiseen asiointiin: Tuloksia COVID-19-epidemian ensimmäisten aaltojen ajoilta

Ketkä lisäsivät sähköistä asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa koronaepidemian aikana?

Aiemmin aiheesta:
Korona lisäsi etäpalveluja: haavoittuvassa asemassa olevilla lukuisia esteitä palvelujen hyödyntämisessä

Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan (DigiIN)

Hyvinvointi korona-aikana – kysely vanhuspalvelujen asiakkaille (VANKO)

FinTerveys 2017 -seurantatutkimus

Yhteystiedot

Petra Saukkonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8289
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Hietapakka
tutkija
THL
puh. 029 524 7404
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tarja Heponiemi
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7434
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronaepidemia ei ole vielä ohi – sairasta kotona ja muista tartuntoja ehkäisevät perusohjeet25.10.2021 14:38:34 EEST | Tiedote

Koronarokotukset jatkuvat Suomessa hyvin, ja moni on jo saanut kaksi rokoteannosta. Epidemia ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa tartuntojen ehkäisyyn. Epidemian pitkittyessä ihmisten oma vastuu käytöksestään korostuu. Jokaisen olisi hyvä seurata paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Jokaisella on myös vastuu arvioida eri tilanteisiin liittyviä tartuntariskejä ja muokata käytöstään niiden mukaisesti. Sairasta kotona ja noudata hygieniaohjeita Rokotettujenkin ihmisten kannattaa pestä käsiään usein vedellä ja saippualla. Älä yski käsiisi, vaan hihaan tai nenäliinaan. Jos sinulla on lieviäkin koronaan tai muihin hengitystieinfektioihin viittaavia oireita, sairasta kotona. Näin ehkäiset muidenkin infektioiden leviämistä. THL suosittelee maskin käyttöä etenkin julkisissa sisätiloissa, joissa etäisyyksien pitäminen muihin ihmisiin on vaikeaa. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä kannattaa edelleen pitää maskia. Käytä maskia erityisesti, jos

Koronataudin sairastanut ei yleensä tarvitse toista rokoteannosta suojakseen – toinen annos voidaan antaa esimerkiksi matkustussyistä22.10.2021 17:16:29 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt verkkosivujaan koronataudin sairastaneiden osalta. Koronataudin sairastanut ei toistaiseksi yleensä tarvitse toista koronarokoteannosta rokotesuojan kannalta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä.

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme