Korkojen nousu heikensi Suomen Pankin tulosta
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Suomen Pankin tilintarkastettu tulos tilikaudelta 2022 on nolla euroa varausten purun jälkeen.
Valuutta- ja hintaerovarausta purettiin 165 milj. euroa kattamaan rahoitusvarallisuuden arvostustappioita, jotka johtuivat pääasiassa dollarimääräisten arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Lisäksi yleisvarausta purettiin 47 milj. euroa kattamaan negatiivinen toiminnallinen tulos.
”Korkojen nousu on heikentänyt Suomen Pankin tulosta. Suomen Pankki on varautunut korkojen nousuun vahvistamalla riskivarauksiaan jo alhaisten korkojen kaudella. Myös lähivuosien tulosnäkymät ovat heikot, ja riskivarauksia joudutaan edelleen purkamaan”, sanoo Suomen Pankin varapääjohtaja Marja Nykänen.
Koronakriisin aikana eurojärjestelmä lisäsi rahapoliittisia ostoja ja myönsi pidempiaikaisia edullisia luottoja pankeille. Tämä kasvatti edelleen Suomen Pankin tasetta. Keskuspankille taloudellinen tulos on seuraus keskuspankin tehtävien hoidosta eikä sen toiminnan ensisijainen päämäärä.
Suomen Pankki on ostanut rahapoliittisten ohjelmien kautta velkakirjoja, joista merkittävä osa on Suomen julkisen sektorin liikkeeseen laskemia ja jotka ovat pitkäaikaisia ja kiinteäkorkoisia. Ne on rahoitettu liikepankkien keskuspankkitalletuksilla, joille maksetaan EKP:n talletuskorkoa (3 %). Varojen ja velkojen erilainen korkosidonnaisuus luo keskuspankin taseeseen rakenteellista korkoriskiä.
Vuonna 2022 Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot liian nopean inflaation vuoksi. Tämä on lisännyt liikepankkien talletuksille maksettavia korkomenoja ja siten heikentänyt välittömästi Suomen Pankin korkokatetta. Vuoden 2022 korkokate 459 milj. euroa on lähes 200 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna.
Keskuspankkierien kate, joka sisältää sekä Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden korkotuotot että sen osuuden eurojärjestelmän rahapolitiikan korkokatteesta, on 35 milj. euroa (2021: 186 milj. euroa). Tämä ei riitä kattamaan Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimintakuluja ja -tuottoja, jotka ilman setelihankintoja ja ylimääräistä eläkerahastomaksua ovat 66 milj. euroa (2021: 61 milj. euroa).
”Suomen Pankki on jakanut tuloksestaan valtiolle euroaikana runsaat 3 mrd. euroa. Lähivuosina voitonjakomahdollisuuksia valtiolle ei ole edellisvuosien tapaan”, sanoo johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomen Pankin tilinpäätös, joka sisältää myös Finanssivalvonnan tuotot ja kulut, on julkaistu tänään 24.3.2023 Suomen Pankin verkkosivustolla.
Lisätietoja antaa johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, puh. 09 183 2007.
Suomen Pankin vuosikertomus 2022
Riskienhallintapäällikkö Antti Nurminen kirjoittaa Euro ja talous -blogissa korkojen nousun vaikutuksesta Suomen Pankin tulokseen:
Suomen Pankin taloudellinen tulos heikkenee korkojen noustessa
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme