Korkojen nousu pohdituttaa – jo 1/3 S-Pankin uusista asuntolaina-asiakkaista rahastosäästäjiä

Suurin osa suomalaisista kodinostajista luottaa edelleen 12 kuukauden Euribor-korkoon, joka on säilyttänyt asemansa suosituimpana asuntolainan viitekorkona.

”Inflaation vauhdittuessa yhä useampi kodinostaja kuitenkin pohtii varautumista korkojen nousulta”, kertoo rahoituksesta vastaava johtaja Annina Valtonen S-Pankista.

Valtosen mukaan toistaiseksi vain pieni osa uusista asuntolaina-asiakkaista valitsee lainaansa kiinteän koron, mutta sen suosio on nousussa. Tammikuussa kiinteän koron valinneiden osuus oli lähes kolme kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin.

"Moni meistä on huomannut jo arjessaankin, että yleinen hintataso on alkanut nousta. Tämä on merkki inflaatiosta eli rahan arvon alenemisesta, ja keskuspankit ovatkin alkaneet jo puhua korkojen nostamisesta", Valtonen kertoo.

”Kiinteää korkoa voi ajatella ikään kuin vakuutuksena siitä, että omat lainalyhennykset säilyvät samansuuruisina riippumatta markkinakorkojen myllerryksestä”, hän jatkaa.

Villeimmissä varoitteluissa korkotason on pelätty nousevan nopeasti ja dramaattisestikin. Valtonen kuitenkin rauhoittelee ja kertoo, että markkinoilla odotetaan hyvin maltillista korkotason nousua euroalueelle, johon Suomikin kuuluu.

Annina Valtosen mukaan fiksu kodinostaja mitoittaa aina lainansa omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja varautuu myös siihen, että 15–30 vuoden pituisen asuntolainan aikana talouteen voi välillä tulla takapakkia. Siksi kannattaa varautua tulevaan säästämällä lainan maksun ohessa.

S-Pankin kaikista asuntolaina-asiakkaista neljännes sijoittaa rahastoihin. Rahastosäästämisen suosio on kuitenkin nousussa ja viime vuoden lopussa uusista asuntolainan ottajista kolmannes on rahastosijoittajia.

”Sijoittamalla rahastoon kuukausittain esimerkiksi parin prosentin koron nousua vastaavan summan voi valmistautua myös muihin yllätyksiin kuin koron nousuun ja suhteuttaa valmiiksi oman talouden menot, mikäli asuntolainan korko nousee 2–3 prosenttiin”, Valtonen vinkkaa.

Kuukausisäästön määrä riippuu asuntolainan koosta ja laina-ajasta.

”Käytännössä kahden prosentin koronnousuun varautuminen tarkoittaa 150 euron kuukausittaista säästösummaa, jos asuntolainaa on 150 000 euroa 25 vuoden laina-ajalla”, Valtonen laskee.