Korkosijoittamisen suosio kasvanut
11.5.2023 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Korkojen nousun myötä suomalaisten kotitalouksien määräaikaistalletusten suosio on kasvanut. Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletussopimuksia lähes 3 mrd. euron edestä, kun vuosi sitten vastaavana aikana niitä tehtiin vain 165 milj. euron edestä.
Maaliskuussa 2023 kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorko nousi 2,40 prosenttiin, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 0,41 %.
Kotitalouksien määräaikaistalletusten kanta (6 mrd. euroa) on kasvanut viime kuukausina nopeasti. Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana kanta kasvoi 2,4 mrd. euroa. Maaliskuun 2023 lopussa määräaikaistalletusten osuus kotitalouksien koko talletuskannasta (109,9 mrd. euroa) oli 5,5 %. Maaliskuussa kotitalouksien talletusvaroista suurin osa (90 %) oli käyttötileillä (yön yli -talletukset), joiden keskikorko oli 0,39 %.
Lyhyen koron rahastojen suosio on kasvanut
Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana suomalaiset kotitaloudet tekivät rahastotyypeistä eniten (213 milj. euron edestä) uusia nettomerkintöjä korkorahastoihin[1]. Korkorahastoihin tehdyistä nettomerkinnöistä lyhyen koron rahastoihin[2] kohdistui merkintöjä 211 milj. euron arvosta ja pitkän koron rahastoihin 2 milj. euron arvosta. Uusien sijoitusten lisäksi korkorahastojen arvo kasvoi 143 milj. euroa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden 2022 aikana kotitaloudet tekivät korkorahastoista selvästi enemmän lunastuksia kuin niihin uusia merkintöjä. Myös korkorahastojen arvo laski vuonna 2022.
Korkorahastot ovat kotitalouksien rahastosijoituksista osakerahastojen jälkeen toiseksi suosituin rahastotyyppi. Maaliskuun 2023 lopussa kotitalouksilla oli sijoituksia suomalaisissa korkorahastoissa 8,2 mrd. euron edestä, josta 1,1 mrd. euroa oli lyhyen koron rahastoissa. Yhteensä kotitalouksilla oli sijoituksia suomalaisissa sijoitusrahastoissa 31,2 mrd. euron edestä ja lisäksi ulkomaisissa rahastoissa 5,5 mrd. euron edestä.
Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana kotitaloudet sijoittivat myös velkapapereihin 101 milj. euroa lisää. Alhaisten korkojen aikana myös kotitalouksien velkapaperiomistukset vähentyivät merkittävästi. Maaliskuun 2023 lopussa kotitalouksilla oli velkapaperiomistuksia 1,3 mrd. euron edestä.
Lisätietoja:
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.8.2023 klo 10.
[1] Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ml. rahamarkkinarahastot.
[2] Ml. rahamarkkinarahastot.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöten15.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöten som hålls i Washington D.C. 16–17 april 2026.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokouksiin15.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washington D.C:ssä 16.–17.4.2026.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meetings15.4.2026 13:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meetings in Washington DC, on 16–17 April 2026.
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme