Korona-aika haastaa organisaatioita kulttuurinmuutokseen – uuteen työympäristöön sopeutumisessa on yhä suurempia eroja

Jaa
Koronapandemia muutti rajusti suomalaisten työympäristöjä, kun toimistoelämä vaihtui nopeasti etätöihin. Kaikissa yrityksissä etätyön mahdollistamaan työkulttuurin ja -tapojen muutokseen ei ole vielä lähdetty. Vastaavasti edelläkävijäorganisaatiot ovat kehittäneet työtapojaan jo vuosikymmenen ajan.

RAKLI kutsui jäsenyritysten asiantuntijat pohtimaan koronapandemian vaikutuksia tietotyöhön ja työympäristöihin. Yritysten erilaiset valmiudet mukautua ja muuttaa työskentelytapoja poikkeuksellisina aikoina herättivät keskustelussa huolta. Koronapandemia on avannut uusia mahdollisuuksia tehdä töitä, mutta kaikki yritykset eivät ole valmiita muuttamaan työkulttuuria.

”Yrityksissä voidaan jopa ajatella, että tämä etätyöaika on välitila, josta aikanaan palataan toimistolle tekemään töitä kuten ennenkin. Etätyöt ja muuttuvat työympäristöt ovat kuitenkin tulevaisuutta ja se haastaa esimiehiä ja työyhteisöjä pohtimaan jatkuvasti uusia keinoja tehdä töitä ja rakentaa yrityskulttuuria”, CBRE Finlandin Kristiina Borg kertoo.

Etumatkan uuteen työkulttuuriin ovat saaneet ne yritykset, jotka olivat kehittäneet kokonaisvaltaisesti työympäristöään jo ennen korona-aikaa.

”Yritysten välillä on paljon eroja siinä kuinka tuttuja erilaiset työkalut ovat ja minkä varaan työkulttuuria ja johtamista on rakennettu. Esimerkiksi meillä Rapalilla on tehty töitä aina hyvin joustavasti eri paikoista. Kun koronarajoitukset alkoivat, kahvikupin ääressä tapahtunut kuulumistenvaihto ja afterworkit siirtyivät luontevasti chatiin”, kertoo Maija Patjas Rapalilta.

Panostukset spontaaneihin kohtaamisiin

Yrityksissä sosiaalisen pääoman ja luottamuksen vaaliminen on entistä tärkeämpää, kun työntekijät eivät kohtaa kasvokkain. Yritysten tehtävänä on nyt ratkaista, millaisilla keinoilla vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen säilyy erilaisissa työympäristöissä.

“Pitkä etätyöjakso havainnollistaa, että vanhat työtavat kaipaavat päivitystä. Digiloikan jälkeen seuraava askel on sosiaalisen työympäristön kehitysloikka. Yrityksillä on nyt hyvä hetki luoda käytäntöjä, jossa työntekijät voivat tavata toisiaan spontaanisti riippumatta siitä missä he fyysisesti ovat”, sanoo RAKLIn Toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring.

RAKLIn jäsenistöstä löytyy rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistössä on koeponnistettu jo virtuaaliympäristöä, jossa innostava työympäristö ruokkii mielikuvitusta ja mahdollistaa työntekijöiden kohtaamisia tiimirajat ylittäen.

”Huomasimme, että työntekijöillämme oli herännyt kaipaus erityisesti sellaiseen fyysiseen, kolmiulotteiseen kohtaamispaikkaan, jossa voi törmätä kollegoihin ja ideoida vapaasti”, Heljä Franssila Senaatti-kiinteistöiltä kertoo.

Lisätietoa
Mikko Östring, RAKLI ry, +358 50 301 8933, mikko.ostring@rakli.fi
Kristiina Borg, CBRE Finland Oy, kristiina.borg@cbre.com
Maija Patjas, Rapal Oy, maija.patjas@rapal.com
Heljä Franssila, Senaatti-kiinteistöt, helja.franssila@senaatti.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Rakli ry
Rakli ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/
RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli ry

Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye