Sitra

Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä

Jaa
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys.
Kuva: Topias Dean, Sitra
Kuva: Topias Dean, Sitra

Pandemian leviämiseen liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset järjestämään arkensa uusiksi. Vaikka pandemia on aiheuttanut paljon vahinkoa ja huolta, tilanne on tarjonnut myös tilaisuuden omaksua kestävämpiä elintapoja. Suuri osa kaupunkilaisista on liikkunut enemmän lähiluonnossa, hyödyntänyt kotia ja kaupunkitilaa monipuolisemmin ja panostanut kotimaiseen, kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Toisaalta julkisen liikenteen osuus kaikesta liikenteestä on kärsinyt yksityisautoilun suosion kustannuksella.

Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -selvityksessä on koottu yhteen yli 1500 suomalaisen kaupunkilaisen näkemys siitä, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista suomalaiset haluavat pitää kiinni. Syyskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä oli mukana asukkaita Suomen suurimmista kaupungeista: Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Kesäkuussa 2020 kyselyn taustalle toteutettiin syvähaastatteluja 20:lle niin sanotulle edelläkävijäryhmän edustajalle, jotka ovat kulutuskäyttäytymisen eturintamassa ottamassa käyttöön uusia arjen palveluita ja tavaroita. Kokonaisuutta täydennettiin eri alojen asiantuntijahaastatteluilla.

”Kyselytutkimus osoittaa, että kansallisylpeys on noussut tähän asti onnistuneen korona-hoidon ansiosta. Arvostamme paikallisuutta ja suomalaista osaamista uudella tavalla”, kommentoi Sitran johtava asiantuntija Sari Laine.

Yli 42 prosenttia kyselyyn vastanneista oli liikkunut pandemian aikana enemmän kodin lähiympäristössä sekä -luonnossa ja 14 prosenttia aikoi jatkaa tätä. 19 prosenttia vastanneista kertoi, että oli harrastanut enemmän kotimaanmatkailua ja jopa 35 prosenttia kertoi ostaneensa aiempaa enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa.

Selvityksen mukaan luottamus omaan kykyyn tehdä muutoksia on kasvanut. On havaittu, että valinnoilla, hyvinkin pienillä, on seuraamuksia ja hyväksymme yhteisvastuun isojenkin yhteiskunnallisten muutosten edessä. ​

Uusia vaatimuksia kaupunkiympäristölle ja elämyspalveluille

Uusien tavaroiden sijaan ihmiset kaipaavat enemmän myös kokemuksia ja elämyksiä.

”Niiden kokemusten kysyntä on kasvanut, mitkä yhdistävät oppimista, elämyksellisyyttä ja irtiottoa arjen tutusta ympäristöstä”, Laine jatkaa. ”Itsensä kehittäminen ja matkailu halutaan yhdistää, esimerkiksi erilaisten kurssien ja retkien muodossa.”

Ulkomaanmatkojen ja ostoskeskuksissa ajanvieton sijaan kaivataan paikallisia luontoon liittyviä kestäviä elämyspalveluita ja tukea oman osaamisen kehittämiseen luovilla tavoilla. Matkailijoille suunniteltujen kokemusten sijaan kysyntää olisi elämyksille, joiden avulla pääsee lähelle paikallisen yhteisön toimintaa pidemmällä tähtäimellä.

Kyselyn mukaan kaupungit ovat olleet pandemian aikana edelleen suosittuja asuinpaikkoja, mutta niitä kohtaan on uusia toivomuksia. Kriisi on tuonut esiin kaupunkien viheralueiden ja läheisten luontoalueiden merkityksen läheisten kohtaamis- ja vapaanvieton paikkoina.

Kysyntä kirittää yrityksiä ja yhteiskuntaa

Kestävän ja hyvän elämän ratkaisuille on entistäkin suurempi kysyntä, mutta yritykset ja instituutiot ovat vastanneet tähän hitaasti.

”On olemassa selvää näyttöä siitä, että ihmiset ovat valmiita muuttumaan, mutta yhteiskunta, instituutiot ja yritykset ovat vastanneet hitaasti tähän kysyntään”, kommentoi Sitran projektijohtaja Markus Terho. ”Nyt olisi kuitenkin oiva hetki kuunnella ihmisiä ja pistää uutta vaihdetta silmään palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa ja tarjonnassa.”

Jotta uudet palvelut kohtaisivat arjen toiveet, kestävämpään elämäntapaan liittyviä ratkaisuja kehittävillä yrityksillä ja instituutiolla on oltava syvällisempi ymmärrys ihmisten arjesta. Yritysten uusien liiketoimintamallienhyötyjä ja toimintaympäristössä vaadittavia muutoksia avaa Sitran toinen uunituore selvitys, Omistamisen muutos kiertotaloudessa. Tähän asti liiketoiminnan logiikka on perustunut pitkälti siihen, että jokainen omistaa paljon tavaroita, joiden elinkaari on lyhyt ja käyttöaste vähäinen. Jatkossa omistajuus voi entistä useammin säilyä palvelun tuottajalla koko tuotteen elinkaaren ajan.

Muutos edellyttää uusia valmiuksia, yhteistyötä ja tietoa siitä, miten muuttuvaan kysyntään voidaan parhaiten vastata ja miten sitä voidaan vauhdittaa niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus rakentaa oma tapansa elää hyvää kestävää elämää.

Sitran selvityksiä 177: Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown)

Lisätietoja:

Markus Terho, projektijohtaja, Kestävä arki, Sitra
markus.terho@sitra.fi, puh. 050 483 6610

Sari Laine, johtava asiantuntija, Kestävä arki, Sitra
sari.laine@sitra.fi, puh. 044 355 6707

Heli Nissinen, asiantuntija, viestintä, Sitra
heli.nissinen@sitra.fi, puh. 040 767 1822

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Topias Dean, Sitra
Kuva: Topias Dean, Sitra
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye