Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle

Kun koronapandemia alkoi keväällä 2020, osittaisen vanhuuseläkkeen (ove) hakemusmäärät kääntyivät hetkellisesti nousuun. Toinen hakemuspiikki nähtiin elo-syyskuussa, mutta vuositasolla eläkkeen suosio ei lisääntynyt merkittävästi.

Vuonna 2020 uusia osittaisia vanhuuseläkkeitä alkoi 13 000, viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Viime vuoden lopussa osittaista vanhuuseläkettä sai yli 29 000 henkilöä, 4 500 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu on seurausta vanhuuseläkeiän nostosta ja työssä jatkamisesta yli eläkeiän. Määrä kasvaa, kun osittaiset vanhuuseläkkeet jatkuvat entistä pitempään.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto pitää alkaneiden eläkkeiden määrää odotettua pienempänä. Syy maltilliseen kasvuun saattaa löytyä koronapandemian työllisyysvaikutuksista, jotka ovat kohdistuneet eri tavoin eri ikäisiin.

– Ikääntyneet eivät ole kärsineet samassa määrin koronatyöttömyydestä kuin palvelusektorilla työskentelevät nuoret aikuiset. 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on jopa hieman noussut koronavuonna. Ehkä siksi eläkettä ei ole haettu tavallista enempää esimerkiksi paikkaamaan heikentynyttä taloutta, pohtii Kannisto.

Eläkkeensaajat keskituloisia

Useimmiten osittaisen vanhuuseläkkeen valitsee keskituloinen palkansaaja. Suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla, ja jatkaa työskentelyä eläkkeen alkamisen jälkeen. Yli puolet (58 %) eläkkeen valinneista on miehiä.

Lähes 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista otti eläkkeensä 50 prosentin suuruisena, jolloin se oli keskimäärin 810 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 720 euroa kuukaudessa.

– Selvä enemmistö osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista on tavallisia, keskituloisia yli 60-vuotiaita, jotka haluavat kenties hieman keventää työuran viimeisiä vuosia, kertoo Kannisto.

Ansiotasosta päätellen reilu kolmannes työssä jatkaneista on vähentänyt työntekoa. Muilla ansiotaso ei muuttunut tai nousi ainakin hieman. Naiset vähentävät työntekoa selkeästi useammin kuin miehet.

Vuonna 2020 alkoi alle sata työuraeläkettä

Työuraeläke tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana eläkettä on saanut vain 120 henkilöä, joista kymmenen on naisia.

Vuonna 2020 alkoi 73 työuraeläkettä, jotka olivat keskimäärin lähes 2 200 euroa kuukaudessa. Vuoden lopussa oli voimassa 62 työuraeläkettä.

Toistaiseksi työuraeläke on voinut kestää vain joitakin kuukausia ennen vanhuuseläkettä. Jatkossa työuraeläkkeen suosio saattaa nousta vanhuuseläkkeen alaikärajan noustessa.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke: uudet eläkelajit 2020

Uudet eläkelajit (Etk.fi-verkkopalvelussa)

Osittaisen vanhuuseläkkeen laskuri Työeläke.fissä

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi

Mikä osittainen vanhuuseläke?

• korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa
• antaa 61 vuotta täyttäneelle henkilölle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %)
• vähentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä
• on mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen, siihen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta.
• ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.

Mikä työuraeläke?

• voidaan myöntää vähintään 63-vuotiaalle työntekijälle ennen vanhuuseläkettä
• edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa rasittavassa ja kuluttavassa työssä
• edellyttää lääkärinlausuntoa heikentyneestä työkyvystä
• on määrältään eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke
• maksetaan omaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka.