Korona ei vähentänytkään pahimpia saastesumuja

Maailman suurkaupungit hiljenivät keväällä koronaviruksen takia. Ilmakehätutkijoille tilanne loi ainutlaatuisen mahdollisuuden testata hypoteeseja. Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus (INAR) on jo pitkään mitannut ilmanlaatua, saastepitoisuuksia ja pienhiukkasten muodostumista Kiinan suurkaupungeissa.
Mitä tapahtui ilman saastepitoisuuksille, kun ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt vähenivät? Kevään poikkeusoloissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että joissakin pahimmin saastuneissa kaupungeissa saastesumu ei hälvennyt vaan jopa lisääntyi, kun suorien päästöjen väheneminen lisäsi ilmassa tapahtuvia kemiallisia reaktioita.
Pohjois- ja Itä-Kiinassa korona hiljensi etenkin liikenteen, jolloin liikenteen päästöt vähenivät noin 40-70 prosenttiin normaalista. Tämä vähensi ilman typpioksidipitoisuutta, mikä normaalisti vähentäisi ilman otsonipitoisuutta. Yhdisteiden väliset prosessit voivat kuitenkin olla yllättäviä.
Otsoni on yleisimpänä hapettimena eli oksidien muodostajana pääsyyllinen saastemäärien nousuun ja säilymiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että typen vähentyminen ilmassa lisäsi otsonin syntymistä, kunhan ilman hiilivetypitoisuus oli suuri. Suuri otsonipitoisuus lisäsi yhdisteiden kemiallisia reaktioita. Lopputuloksena yksi saastehiukkanen korvautui toisella. Seurauksena ilman laatu ja näkyvyys säilyivät huonoina tai joissakin tapauksissa jopa laskivat.
– Kun jokin komponentti poistuu ilmakehän saastecocktailista, niin jokin toinen korvaa sen, jolloin ilman saastepitoisuus ei välttämättä putoa, akatemiaprofessori ja Ilmakehätieteiden keskuksen johtaja Markku Kulmala kertoo.
Saastepäästöjen vähentäminen on Kulmalan mukaan silti järkevää, sillä mitä laimeampi saastesekoitus ilmassa on, sitä vähemmän yleensä syntyy haitallisia reaktioita ja yhdisteitä. Oleellista on saada yhä parempi käsitys siitä, mitä ilman saastekocktailissa tapahtuu. Ymmärryksen lisääntyessä osataan esimerkiksi tehdä yhä tarkemmin ilman laatua parantavia päästövähennyksiä.
Tutkimus perustuu monipuolisiin SMEAR (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) -tyyppisiin mittauksiin, joita tehdään jatkuvana mittauksena sekä Pekingissä että Nanjingissa yhteistyössä kiinalaisten yliopistojen (Beijing University of Chemical Technology, Tsinghua University, Nanjing University) ja Kiinan tiedeakatemian eri laitosten kanssa.
Lisätietoja
Akatemiaprofessori, akateemikko Markku Kulmala
040 5962 311
Twitter: @MarkkuKulmala1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme