Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Korona heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa vuonna 2021: Ratkaisut kuntien hätään löydettävä budjettiriihessä

14.8.2020 08:42:23 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Koronakriisi rokottaa kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardia euroa, ilmenee Kuntaliiton elokuussa keräämistä suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajien arvioista. Koronavaikutusten rinnalla ensi vuotta rasittavat kunnissa kasvavat kustannukset, valtionosuuksien väheneminen ja verokertymien hidas kasvu.

- Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt helpotusta kuntien ahdinkoon. Kuntaliitto vaatii, että kuntataloutta elvyttäviä päätöksiä tehdään syksyn budjettiriihessä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Vuoden 2020 kuntien tukipaketti kattoi vain osan koronan vaikutuksista kunnille. Tukea tarvitaan myös ensi vuonna.

- Yhteisöveron jako-osuuden korotusta tulee jatkaa myös vuonna 2021. Lisäksi valtionosuuksia jo vuosia rasittanut laskennallinen kiky-vähennys tulee poistaa, Reina vaatii.

- Kohtuullista olisi myös jättää yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset perimättä takaisin, kunhan euromääriin on tehty ensin tarkistukset toteutuman perusteella.

Kunnat kantavat päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä.

- Tämä ei onnistu, jos valtio omalta osaltaan vaikeuttaa kuntien työtä esimerkiksi lisäämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita epidemian keskellä, pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan ainakin oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus etenevät yhä valmistelussa.

- Jos uudet tehtävät aiotaan koronakriisistä huolimatta toteuttaa, tehtävien kustannukset on arvioitava huolellisesti ja kulut korvattava täysimääräisesti.

Kuntatalous ennätystiukilla

Kuntaliitto on kysynyt suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajien arvioita koronakriisin vaikutuksista säännöllisesti maaliskuusta 2020 lähtien. Elokuussa kerättyjen tietojen mukaan koronakriisi heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Arvio ei juurikaan muuttunut kesäkuun tilanteesta.

Valtaosa eli hieman alle 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy tulojen, kuten vero-, maksu- ja myyntitulojen heikkenemisellä. Menojen arvioidaan kasvavan 250 miljoonaa euroa.

Kunnat ovat aloittaneet oman talousarviovalmistelunsa vuodelle 2021. Tilinpäätösarviot näyttävät monissa kunnissa yhä suuria alijäämiä vuodelle 2021. Myös valtiovarainministeriön talousennuste näytti kuntasektorille historiallisen suurta neljän miljardin euron alijäämää.

Lisätietoja:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kyselyn osalta lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 20253.2.2026 11:04:00 EET | Tiedote

Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye