Työterveyslaitos

Korona ja hyvinvointialueille siirtyminen haastavat sote-työntekijöiden jaksamista  

14.1.2022 09:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa
Sote-työntekijät ovat tiukoilla koronan kurimuksessa ja hyvinvointialueisiin siirtymistä koskevien huolien vuoksi. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tulokset osoittavat koronapandemian nakertavan jaksamista monin tavoin lukuisissa ammattiryhmissä. Työhyvinvointia puolestaan tukevat vankka ammattitaito, työyhteisön tuki ja valmentava johtaminen.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022

Pitkittynyt koronapandemia on kasvattanut sote-ammattilaisten työmäärää entisestään, osoittaa vuoden 2021 Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely. Koronan takia työmääränsä arvioi viime vuonna kasvaneen 47 prosenttia kyselyyn vastanneista 11 925 sote-työntekijästä. Vuosi sitten työmäärän kasvusta kertoi 37 prosenttia vastaajista. Eniten työmäärä on koronan takia kasvanut yli- ja osastonhoitajilla, röntgenhoitajilla sekä sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä. Melkein kolmasosa vastaajista on myös kokenut pelkoa terveytensä puolesta koronan takia. 

Esihenkilöiden johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja valmentavaksi. Organisaatiotason päätöksenteko tosin koetaan harvemmin oikeudenmukaiseksi, mitä voisi vahvistaa esimerkiksi työntekijäryhmille paremmin kohdennetulla organisaatioviestinnällä. 

Myös sote-uudistus asettaa haasteita hyvinvoinnille 

Koronan ohella työntekijöiden jaksamista tulee haastamaan hyvinvointialueille siirtyminen, mikä voi herättää huolta työntekijöissä jo nyt. Koronatilanteen, organisaatiomuutosten ja muiden työn nostamien kielteisten tunteiden käsittely työyhteisöissä on entistä tärkeämpää. Runsas kolmasosa Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista kertoi, että kielteisiä tunteita käsitellään työyhteisöissä säännöllisesti. 

Säännöllinen ammatillinen tunteiden käsittely on tärkeää, jotta tunteet eivät jää taakaksi ja häiritse esimerkiksi yöunia ja työstä palautumista. Korona on vähentänyt todennäköisesti myös epävirallisia tilanteita kuten yhteisiä taukoja, joiden aikana on työhön liittyvistä tunteista puhuttu aiemmin, tutkimusprofessori Jaana Laitinen muistuttaa. 

Henkilöstön hyvät mahdollisuudet osallistua työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä vuorovaikutteinen, valmentava johtaminen ovat keinoja varmistaa muutosten onnistuminen haastavassa tilanteessa.  

Muutoksen sujumisessa on tärkeää osallistaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan muutoksen toteuttamiseen, jotta he sitoutuvat siihen, Laitinen korostaa. 

Kyselyn tuloksissa on näkynyt tässä suhteessa positiivista kehitystä: esimerkiksi valmentavan johtamisen tilanne kehittyi positiivisesti viime vuonna verrattuna vuotta aiempaan. Positiivista on myös se, että useampi kuin neljä viidestä työntekijästä koki ammattitaitonsa vastaavan hyvin työtehtävien vaatimuksia, mikä vahvistaa yksilöllisiä voimavaroja. Nämä työhyvinvoinnin tärkeät osatekijät tukevat työntekijöiden jaksamista haastavassa tilanteessa. 

Tuloksetperustuvatmarraskuussa 2021 toteutettuunMitäkuuluu -työhyvinvointikyselyyn. Kyselyynvastasi 11 925 sotelaista (vastausprosenttioli 62). 

Tutustu tutkimukseen

Otteita Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselystä 2021 

Lisätiedot 

Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.

Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.

More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release

The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.

Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye