Korona ja hyvinvointialueille siirtyminen haastavat sote-työntekijöiden jaksamista
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022
Pitkittynyt koronapandemia on kasvattanut sote-ammattilaisten työmäärää entisestään, osoittaa vuoden 2021 Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely. Koronan takia työmääränsä arvioi viime vuonna kasvaneen 47 prosenttia kyselyyn vastanneista 11 925 sote-työntekijästä. Vuosi sitten työmäärän kasvusta kertoi 37 prosenttia vastaajista. Eniten työmäärä on koronan takia kasvanut yli- ja osastonhoitajilla, röntgenhoitajilla sekä sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä. Melkein kolmasosa vastaajista on myös kokenut pelkoa terveytensä puolesta koronan takia.
Esihenkilöiden johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja valmentavaksi. Organisaatiotason päätöksenteko tosin koetaan harvemmin oikeudenmukaiseksi, mitä voisi vahvistaa esimerkiksi työntekijäryhmille paremmin kohdennetulla organisaatioviestinnällä.
Myös sote-uudistus asettaa haasteita hyvinvoinnille
Koronan ohella työntekijöiden jaksamista tulee haastamaan hyvinvointialueille siirtyminen, mikä voi herättää huolta työntekijöissä jo nyt. Koronatilanteen, organisaatiomuutosten ja muiden työn nostamien kielteisten tunteiden käsittely työyhteisöissä on entistä tärkeämpää. Runsas kolmasosa Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista kertoi, että kielteisiä tunteita käsitellään työyhteisöissä säännöllisesti.
– Säännöllinen ammatillinen tunteiden käsittely on tärkeää, jotta tunteet eivät jää taakaksi ja häiritse esimerkiksi yöunia ja työstä palautumista. Korona on vähentänyt todennäköisesti myös epävirallisia tilanteita kuten yhteisiä taukoja, joiden aikana on työhön liittyvistä tunteista puhuttu aiemmin, tutkimusprofessori Jaana Laitinen muistuttaa.
Henkilöstön hyvät mahdollisuudet osallistua työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä vuorovaikutteinen, valmentava johtaminen ovat keinoja varmistaa muutosten onnistuminen haastavassa tilanteessa.
– Muutoksen sujumisessa on tärkeää osallistaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan muutoksen toteuttamiseen, jotta he sitoutuvat siihen, Laitinen korostaa.
Kyselyn tuloksissa on näkynyt tässä suhteessa positiivista kehitystä: esimerkiksi valmentavan johtamisen tilanne kehittyi positiivisesti viime vuonna verrattuna vuotta aiempaan. Positiivista on myös se, että useampi kuin neljä viidestä työntekijästä koki ammattitaitonsa vastaavan hyvin työtehtävien vaatimuksia, mikä vahvistaa yksilöllisiä voimavaroja. Nämä työhyvinvoinnin tärkeät osatekijät tukevat työntekijöiden jaksamista haastavassa tilanteessa.
Tuloksetperustuvatmarraskuussa 2021 toteutettuunMitäkuuluu -työhyvinvointikyselyyn. Kyselyynvastasi 11 925 sotelaista (vastausprosenttioli 62).
Tutustu tutkimukseen
Otteita Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselystä 2021
Lisätiedot
Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme