Suomen tiedetoimittajain liitto

Korona käänsi valokeilan tieteeseen, uutiskone ei käy ilman sitä – Vuoden 2021 tiedetoimittaja on Annikka Mutanen

Jaa
Vuoden tiedetoimittaja, Helsingin Sanomain Annikka Mutanen sanoo, että koronavirusepidemia on tietysti ikävä juttu, mutta sukupolvellamme ei ole syytä viritellä itkuvirsiä sen takia. Paljon pahemminkin voisi olla. Tämän vuoden tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Tieteen päivien tapahtumatuottaja Mandi Vermilälle ja Museoliiton Museokortille. Tiedetoimittajain liiton historian ensimmäisen Vuoden ilmiö -tunnustuksen saa koronavirus, joka nosti tutkitun tiedon kysynnän aivan uudelle tasolla kaikkialla maailmassa.
Vuoden 2021 tiedetoimittaja: Helsingin Sanomain Annikka Mutanen. (kuva: Mikko Käkelä)
Vuoden 2021 tiedetoimittaja: Helsingin Sanomain Annikka Mutanen. (kuva: Mikko Käkelä)

Tiedetoimittaja Annikka Mutasen mielestä koronapandemia on luonut tiedeuutisille uutta kysyntää ja lukijakuntaa. Poikkeusajan uutisnälkä on valtava. Mutanen arvioi, että korona on nostanut erikoisalan statusta myös hänen välineessään Helsingin Sanomissa.

- Sairauden aiheuttamaa kärsimystä yksilötasolla pidä vähätellä. Mutta viime vuosisadan alussa maailmassa riehui espanjantauti, joka tappoi kymmeniä miljoonia nuoria, parhaassa työiässä olevia ihmisiä. Pienten lasten äidit ja isät lähtivät aamulla töihin, ja illalla he olivat kuolleet.
Koronapandemia on moninkertaistanut tutkitun tiedon tarjonnan maailmanlaajuisissa tietoverkoissa. Tutkijat, toimittajat ja poliitikot ovat joutuneet hyväksymään tiedon epävarmuuden ja jatkuvan muuttumisen.
- Myös me toimittajat voimme eksyä harhaan ja näemme vain todisteet, jotka tukevat omaa käsitystämme ja unohdamme muut. Koko ajan pitäisi pystyä arvioimaan itseään ja miettiä, puhuuko jokin omaa käsitystä vastaan, muistuttaa Annikka Mutanen.

Kuinka saada suuri yleisö tieteen ja taiteen kuluttajiksi?

Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkintojen saajat johdattavat suomalaisia tieteen ja taiteen kuluttajiksi.
Tieteen päivät keräävät Helsingissä reilusti yli 10 000 kuulijaa joka toinen vuosi; tämänvuotisen verkkotapahtuman katselukertoja oli jo ensimmäisellä viikolla reilut 36 600. Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon saaja, vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä on tuonut päiville uutta yleisöä ottamalla sosiaalisen median vahvasti mukaan markkinointiin ja ohjelman välittämiseen.
- Somesta on tullut koko ajan kehittyvä live-tapahtumien alusta. Silti jokaisen tutkijan ei tarvitse olla somessa ja hallita sen menetelmiä, vaan kaikenlaiselle tiedeviestinnälle on nyt kysyntää, sanoo Vermilä, joka tuottaa Tieteellisten seurain valtuuskunnassa tiedetapahtumia laajalla skaalalla.
Tiedeviestintäpalkinnon saa myös todelliseksi kassamagneetiksi osoittautunut, kohta kuusivuotias Museokortti, jota Tiedetoimittajain liitto kiittää kestäväksi kulttuuriteoksi.
- Kortin houkuttelemana moni museo on saanut aivan uudenlaista yleisöä, ja kävijämäärät ovat kasvaneet 5,4 miljoonasta 7,6 miljoonaan, kertoo Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Tärkeintä on kuitenkin ”kanta-asiakkuus kulttuuriperintöön”.
- Sillä on itseisarvoa, että ihmiset käyvät museoissa saamassa elämyksiä ja oivalluksia tieteen ja taiteen äärellä. Se tukee ihmisen jatkuvaa oppimista ja hyvinvointia, Kimmo Levä painottaa.

Koronavirukselle Tiedetoimittajain liiton Vuoden Ilmiö -tunnustus

Koronapandemian aiheuttamien inhimillisten, yhteiskunnallisen ja taloudellisten menetysten mittakaava on valtava, samoin sen vaikutukset tiedeviestinnälle ja tieteen lukutaidolle. Vuonna 2020 käynnistynyt koronapandemia on laittanut journalistit ja tiedeviestijät etsimään tietoa, yleistajuistamaan tiedettä ja erottamaan tutkittua tietoa huuhaasta. Tutkijat, asiantuntijat ja jopa poliitikot ovat joutuneet opettelemaan viestintätaitoja, jotta heidänkin viestinsä menisi perille tässä globaalissa kriisissä. Pandemian moninaisten vaikutusten vuoksi vastauksia on pitänyt hakea monilta eri tieteenaloilta.
Tutkitun tiedon luonne ja merkitys ovat kohonneet aivan uudelle tasolle, toteaa Tiedetoimittajain liiton hallitus Vuoden ilmiö -tunnustuksen perusteluissaan.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot ja palkittujen yhteystiedot:


Ulla Järvi
Pääsihteeri
Suomen tiedetoimittajain liitto
puh 040 7378614
ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi
www.tiedetoimittajat.fi

Kuvat

Vuoden 2021 tiedetoimittaja: Helsingin Sanomain Annikka Mutanen. (kuva: Mikko Käkelä)
Vuoden 2021 tiedetoimittaja: Helsingin Sanomain Annikka Mutanen. (kuva: Mikko Käkelä)
Lataa
Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto: TSV:n tapahtumatuottaja Mandi Vermilä. (Kuva: Mikko Käkelä)
Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto: TSV:n tapahtumatuottaja Mandi Vermilä. (Kuva: Mikko Käkelä)
Lataa
Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto: Museoliiton Museokortti. Kuvassa Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä (oik.) ja kehitysjohtaja Seppo Honkanen korttitoimintaa hoitavasta FMA Creations -yrityksestä. (Kuva: Mikko Käkelä)
Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto: Museoliiton Museokortti. Kuvassa Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä (oik.) ja kehitysjohtaja Seppo Honkanen korttitoimintaa hoitavasta FMA Creations -yrityksestä. (Kuva: Mikko Käkelä)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen tiedetoimittajain liitto
Suomen tiedetoimittajain liitto
Salon IoT Campus, Joensuunkatu 7
24100  SALO

toimisto (at) tiedetoimittajat.fihttp://www.tiedetoimittajat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen tiedetoimittajain liitto

Ihminen on tunnevetoinen eläin, joka janoaa tarinoita – Palkitut tiedetoimittajat ja tiedeviestijät hiovat tieteestä esiin kiinnostavan ja tärkeän2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2023 tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen tunnustaa, ettei tiedä muuta työtä, joka olisi samaan aikaan hauskaa, loputtoman kiinnostavaa ja tärkeää. Samanlaisella intohimolla työhönsä suhtautuvat myös Vuoden tiedeviestintäpalkinnon saaneen Tiedetripin toimittaja Henry Tikkanen ja palkitut informaatiomuotoilijat Juuso Koponen ja Jonatan Hildén.

/Embargo ma 3.2.2020 klo 00.01. Tiede elää faktoista, mutta ei tylsyydestä3.2.2020 00:01:00 EET | Tiedote

Vuoden tiedetoimittaja Leena Mattila on radion suorasuu Kun lääketieteen asiantuntija haluaa puhua alaraajoista Ylen toimittaja Leena Mattila tarkentaa: "tarkoitat siis jalkoja". Vuoden tiedetoimittaja Mattila ei kursaile yleistajuistaa huippututkijankaan puheita. Turhaa tieteellistä jargonia karsivat puheistaan myös Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajat, Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström ja arkeologi, bloggaaja Ilari Aalto. "Kuuntelijamme haluavat tietoa, eivät he halua kevyitä lässyohjelmia, joissa julkkikset puuhaavat jotakin keskenään. Jotkut kuuntelijamme ovat todellisia tieteen suurkuluttajia, varsinkin liittyen avaruusaiheisiin, genetiikkaan tai psykologiaan." Tämä suorasukainen puhetyyli on juuri tyypillistä Leena Mattilaa, jonka Suomen tiedetoimittajan liitto palkitsi Vuoden 2020 tiedetoimittajana. Vuodesta 1998 asti Ylessä työskennellyt Mattila kuuluu Yle Radio 1:n Tiedeykkösen tiimiin, jossa aiheiden kirjo on lavea. Kuluneen vuoden aikana hän on valistan

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye