Korona muutti opiskelijoiden asumistoiveita: toiveissa lisätila tai -huone

Yhä useamman opiskelijan toiveessa on lisätila tai -huone, käy ilmi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n tuoreesta selvityksestä. Selvitys perustuu Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen keräämään Opiskelijabarometri-aineistoon. Vuosina 2019 ja 2022 kerätyt aineistot kertovat, miten opiskelijoiden asumistoiveet ovat muuttuneet korona-aikana.

Tulokset kertovat, että yhä useampi yksinasuva toivoisi kaksiota ja pariskunnat kolmiota. Yksinasuvista jopa liki kolmannes valitsisi kaksion, ja kaksiota toivovien osuus on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä koronapandemian aikana. Pariskunnista 38 prosenttia toivoo kolmiota, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti kaksiota toivoo enää 45 prosenttia pariskunnista, kun osuus oli 63 prosenttia kolme vuotta aiemmin.

Vastaukset liittyvät etäopiskelun yleistymiseen, arvioi Suomen opiskelija-asunnot SOA:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu: ”Etäopiskelu on tullut jäädäkseen. Kun koti on entistä enemmän myös pääasiallinen opiskelupaikka, halutaan tilaa kunnon työpisteelle ja mahdollisuus erottaa opiskelu muusta kodin arjesta.”

Yksiökysyntä pitää pintansa

Vaikka monen opiskelijan toiveissa siintää väljempi asuminen, yksiökysyntä pitää silti pintansa. Yksiö on edelleen opiskelijoiden toivotuin asuntotyyppi, vaikka yksiötä toivovien osuus onkin laskenut aiemmasta. Lisätilan toive näkyy silti yksiökysynnässäkin. Nyt toiveissa on aiempaa isompi yksiö, kun taas pienimpien miniyksiöiden kysyntä on aavistuksen supistunut.

Viime vuosien vilkas yksiörakentaminen on tullut tarpeeseen, vaikka kiinnostus kohdistuu nyt myös isompiin asuntoihin.

”Edelleen useampi opiskelija toivoo yksiötä kuin asuu sellaisessa. Ainakin opiskelija-asuntopuolella on siis tarve lisätä yksiöiden määrää,” Lehtoruusu selittää. Isompien opiskelija-asuntojen kysyntään Lehtoruusu vastaisi asuntomuutoksilla: ”Voisiko solukaksio muuntua kohtuullisilla kustannuksille yksinasuvan kodiksi tai solukolmio pariskunnalle?”

Yhteiset opiskelutilat ovat vajaahyödynnetty mahdollisuus

Etäopiskelu ei juuri näy asuintalojen yhteyteen rakennettavien opiskelu- ja työskentelytilojen suosiossa. Jaettua opiskelu- ja työskentelytilaa olisi kiinnostunut käyttämään 23 prosenttia, mikä on vain neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019.

”Vaikuttaa, että moni opiskelija mieltää kodin ensisijaiseksi etäopiskelupaikaksi. Monet yhteistiloista ovat olleet poissa käytöstä korona-aikana, jolloin ne eivät ole päässeet muodostumaan osaksi arkea,” Lehtoruusu arvelee.

Korona-aika on kärjistänyt opiskelijoiden mielenterveysongelmia ja osasyynä on yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute. Selvityksen tulokset viittaavat, että opiskelijat aikovat viettää paljon aikaa kotona myös koronan väistyttyä.

”Toivottavasti kiinnostus jaettuja opiskelutiloja kohtaan virkoaa. Ei ole hyvä, jos etäopiskelu supistaa opiskelijan arkea entistä enemmän kodin seinien sisäpuolelle. Parhaimmillaan asumisen yhteyteen tehdyissä opiskelutiloissa naapureista voi tulla etäopiskelun lähityöyhteisö,” Lehtoruusu toivoo.   

Lisätietoa selvityksestä ja Opiskelijabarometristä

Aineistona käytetty Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen keräämän Opiskelijabarometrin vastauksia. Opiskelijabarometri on korkeakouluopiskelijoille suunnattu kysely, jolla selvitetään opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä opinnoista, opiskelijaelämästä ja arjesta.

Aineistona on vuosien 2022 ja 2019 Opiskelijabarometrit, joissa asumista koskevat kysymykset ovat pääpiirteittäin samanlaiset. Materiaalina on Otuksen SOAlle tutkimuskäyttöön luovuttama anonymisoitu aineisto, joka ei sisällä kaikkia kyselyyn vastanneita. Vuoden 2022 aineistossa oli 5 322 vastaajaa ja vuoden 2019 aineistossa 11 517 vastaajaa.

Analyyseissa on käytetty kummankin aineiston osalta painokertoimia, joiden Otus on arvioinut antavan parhaan vastaavuuden perusjoukkoon nähden.

SOA on toteuttanut analyysit Otuksen toimittaman aineiston pohjalta.

Selvitykseen voi tutustua täällä

Selvityksen kuvaajat ja taulukot Excel-muodossa