Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen – asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia

Jaa

Ikääntyneet ovat joutuneet koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi erityisen vaikeaan tilanteeseen.

Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi. Vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Ikääntyneiden vaikea tilanne käy ilmi laajassa asiantuntija-arviossa Covid19-epidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.

Viidennes kunnista arvioi toukokuussa, että kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan koronaepidemian aikana. Myös kotihoidon toimintatapoja muutettiin: alueet lisäsivät etäkäyntejä ja rajasivat asiakkaan luona käyvien työntekijöiden määrää, jotta asiakkaiden altistumisriski pienenisi.

”Vaikka epidemia pitkittyisi, kotihoidon käynnit on toteutettava palvelutarvearviointien mukaisina”, toteaa johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.

”Epidemian takia myös omaiset ja läheiset usein rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien kotona, mikä lisää palvelutarvetta entisestään. Lisäksi kotihoidon pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaidensa palvelutarpeiden muutoksia tavallistakin tarkemmin, kun omaiset eivät kykene seuraamaan läheisensä vointia tiiviisti.”

Myös omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella epidemian aikana. Esimerkiksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu kaikilla alueilla tyydyttävästi.

Riittämätön tuki voi jatkuessaan aiheuttaa merkittävän uhan omaishoitajien terveydelle. Omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen kunnissa on tärkeä selvittää ja huolehtia lakisääteisten vapaiden järjestämisestä.

Koronaepidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin. Käyntimäärät laskivat selvästi, ja palvelujärjestelmällä on ollut vaikeuksia vastata väestön tarpeisiin. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta heikennettiin ja määräaikaisia terveystarkastuksia vähennettiin, samaan aikaan lasten ja perheiden tuen tarpeet kasvoivat.

Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin.

Muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä:

  • Monet koronan epäsuotuisat vaikutukset olivat voimakkaimmillaan keväällä poikkeusolojen aikana, ja kesän myötä tilanne näytti monin osin rauhoittumisen merkkejä. Syksyllä epidemian toinen aalto on tuonut kuitenkin mukanaan epävarmuutta, mikä heijastuu palveluihin sekä väestön hyvinvointiin ja talouteen
  • Suositukset ja rajoitukset vaikuttivat keväällä palvelujen tarjontaan ja lisäsivät sähköistä asiointia. Etävastaanotoista tuli uusi toimintatapa ja ne lisääntyivät merkittävästi. Koronaepidemia on vauhdittanut tietojärjestelmien kehittämistä. Tietoturvallisia sähköisiä palveluja tarvitaan vastaamaan palveluvelkaan epidemian pitkittyessä.
  • Suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu enemmän joissakin ryhmissä, esimerkiksi opiskelijoilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä.
  • Koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on ollut merkittäviä vaikutuksia niiden ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, jotka ovat olleet jo ennen epidemiaa eri tavoin vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimeentulotuen tarpeessa olevat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat.
  • Epidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttäisi olevan monenlaisia ja osittain vastakkaisiakin vaikutuksia elintapoihin. Osa väestöstä näyttää kohentaneen elintapojaan, joka näkyy esim. vapaa-ajan liikunnan ja kasvisten kulutuksen lisäämisenä. Vapaa-ajan liikuntaan vaikutus on ollut kaksijakoinen: toisilla se on lisääntynyt, toisilla vähentynyt.

Lisätietoa

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.
Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Julkaistu 10.11.2020.

Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen -verkkosivu

Poimintoja Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen -asiantuntijaraportista (liitteenä)

Yhteystiedot

Ikääntyneet:

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi

Suun terveydenhuolto:

Ulla Harjunmaa
Asiantuntijahammaslääkäri
THL
puh. 029 524 7375
etunimi.sukunimi@thl.fi

Raportista yleisesti:

Pekka Rissanen
arviointijohtaja
THL
puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi

Vuokko Härmä
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7258​
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote

Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet

THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme