Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen – asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia

Jaa

Ikääntyneet ovat joutuneet koronaepidemiaan liittyvien rajoitustoimien vuoksi erityisen vaikeaan tilanteeseen.

Vanhusten kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja ikäihmisten omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella riittämättömän tuen vuoksi. Vierailukiellot ovat aiheuttaneet ikääntyneille psyykkistä kuormittumista ja kuntoutuminen on hidastunut. Ikääntyneiden vaikea tilanne käy ilmi laajassa asiantuntija-arviossa Covid19-epidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.

Viidennes kunnista arvioi toukokuussa, että kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan koronaepidemian aikana. Myös kotihoidon toimintatapoja muutettiin: alueet lisäsivät etäkäyntejä ja rajasivat asiakkaan luona käyvien työntekijöiden määrää, jotta asiakkaiden altistumisriski pienenisi.

”Vaikka epidemia pitkittyisi, kotihoidon käynnit on toteutettava palvelutarvearviointien mukaisina”, toteaa johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä.

”Epidemian takia myös omaiset ja läheiset usein rajoittavat käyntejään riskiryhmään kuuluvien kotona, mikä lisää palvelutarvetta entisestään. Lisäksi kotihoidon pitäisi pystyä seuraamaan asiakkaidensa palvelutarpeiden muutoksia tavallistakin tarkemmin, kun omaiset eivät kykene seuraamaan läheisensä vointia tiiviisti.”

Myös omaishoitajien jaksaminen on ollut koetuksella epidemian aikana. Esimerkiksi omaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteudu kaikilla alueilla tyydyttävästi.

Riittämätön tuki voi jatkuessaan aiheuttaa merkittävän uhan omaishoitajien terveydelle. Omaishoitajien hyvinvointi ja jaksaminen kunnissa on tärkeä selvittää ja huolehtia lakisääteisten vapaiden järjestämisestä.

Koronaepidemian vaikutukset yltävät kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin

Koronaepidemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko palvelujärjestelmään ovat olleet mittavia. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin keväällä alas ja henkilöstöä siirrettiin koronatehtäviin. Käyntimäärät laskivat selvästi, ja palvelujärjestelmällä on ollut vaikeuksia vastata väestön tarpeisiin. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta heikennettiin ja määräaikaisia terveystarkastuksia vähennettiin, samaan aikaan lasten ja perheiden tuen tarpeet kasvoivat.

Suun terveydenhuollossa hoitovelkaa on syntynyt yhteensä 1,3 miljoonaa käyntiä, ja suurin osa siitä kohdentuu alueille, joilla epidemiatilanne on ollut pahin.

Muita poimintoja asiantuntija-arvion sisällöistä:

  • Monet koronan epäsuotuisat vaikutukset olivat voimakkaimmillaan keväällä poikkeusolojen aikana, ja kesän myötä tilanne näytti monin osin rauhoittumisen merkkejä. Syksyllä epidemian toinen aalto on tuonut kuitenkin mukanaan epävarmuutta, mikä heijastuu palveluihin sekä väestön hyvinvointiin ja talouteen
  • Suositukset ja rajoitukset vaikuttivat keväällä palvelujen tarjontaan ja lisäsivät sähköistä asiointia. Etävastaanotoista tuli uusi toimintatapa ja ne lisääntyivät merkittävästi. Koronaepidemia on vauhdittanut tietojärjestelmien kehittämistä. Tietoturvallisia sähköisiä palveluja tarvitaan vastaamaan palveluvelkaan epidemian pitkittyessä.
  • Suomalaisten mielialassa ei näytä tapahtuneen epidemian aikana merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna. Psyykkistä oireilua on kuitenkin havaittu enemmän joissakin ryhmissä, esimerkiksi opiskelijoilla ja terveydenhuollon henkilöstöllä.
  • Koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on ollut merkittäviä vaikutuksia niiden ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon, jotka ovat olleet jo ennen epidemiaa eri tavoin vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimeentulotuen tarpeessa olevat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja asunnottomat.
  • Epidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttäisi olevan monenlaisia ja osittain vastakkaisiakin vaikutuksia elintapoihin. Osa väestöstä näyttää kohentaneen elintapojaan, joka näkyy esim. vapaa-ajan liikunnan ja kasvisten kulutuksen lisäämisenä. Vapaa-ajan liikuntaan vaikutus on ollut kaksijakoinen: toisilla se on lisääntynyt, toisilla vähentynyt.

Lisätietoa

Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen.
Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Julkaistu 10.11.2020.

Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen -verkkosivu

Poimintoja Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen -asiantuntijaraportista (liitteenä)

Yhteystiedot

Ikääntyneet:

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi

Suun terveydenhuolto:

Ulla Harjunmaa
Asiantuntijahammaslääkäri
THL
puh. 029 524 7375
etunimi.sukunimi@thl.fi

Raportista yleisesti:

Pekka Rissanen
arviointijohtaja
THL
puh. 029 524 6068
etunimi.sukunimi@thl.fi

Laura Kestilä
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8795
etunimi.sukunimi@thl.fi

Vuokko Härmä
erikoissuunnittelija
THL
puh. 029 524 7258​
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kutsu: Tiedotustilaisuus koronasta ja rokotekehityksen tilanteesta ti 1.12. klo 10.3030.11.2020 10:54:15 EETKutsu

Hyvät toimitukset, järjestämme medioille koronavirukseen ja koronarokotteen kehitykseen liittyvän tiedotustilaisuuden tiistaina 1.12. klo 10.30–11.30. Tilaisuudessa projektipäällikkö Anna Katz THL:stä pitää lyhyen katsauksen ajankohtaisesta epidemiatilanteesta. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo rokotekehityksen tilanteesta ja STM:n ylilääkäri Sari Ekholm siitä, miten koronarokotteiden hankinta Suomeen tapahtuu. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkevalmisteiden arviointiprosessin vt. johtaja Marjo-Riitta Helle avaa rokotteiden myyntilupaprosessin vaiheita ja myyntilupaan vaikuttavia asioita. Esiintyjistä Anna Katz, Hanna Nohynek ja Marjo-Riitta Helle ovat tilaisuudessa paikan päällä. Osallistuminen infoon Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoille voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Tämänhetkisen koronatilanteen takia infoon voi tulla paikan päälle vain neljä kuvaajaa / striima

Experimenterandet med narkotika har ökat snabbt från en generation till en annan – nu provar nästan varannan person på narkotika27.11.2020 01:00:00 EETTiedote

Andelen som har provat på narkotika har ökat snabbt i Finland från en generation till en annan. Medan 8 procent av de som föddes på 1950-talet angav att de någon gång i livet provat på cannabis, var andelen bland de som föddes på 1960-talet 14 procent, på 1970-talet 26 procent och på 1980-talet 42 procent. Ökningen har varit accelererande.

Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset ovat Suomessa muita lapsia heikommassa asemassa – uusi tutkimus tuo kaivattua tietoa perheistä26.11.2020 02:00:00 EETTiedote

Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia. Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.

Kommunernas ekonomi och tillgången till yrkesutbildad personal inom social- och hälsovården har försämrats även i Södra Finland – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom HUCS specialupptagningsområde20.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Kommunernas ekonomiska situation har länge varit svår i de områden i Södra Karelen, Kymmenedalen och Päijänne-Tavastland där invånarantalet minskar. Nu har också ekonomin i kommunerna i det folkrika Nyland försämrats. Detta minskar finansieringsmöjligheterna för social- och hälsovårdstjänster. Detta framgår av de utvärderingar som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme