Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia
THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.
Kielteisimmät muutokset havaittiin korkeasti koulutetuilla naisilla, joilla sekä psyykkinen kuormittuneisuus että itsemurha-ajatukset lisääntyivät.
Tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tutkimukseen. Lisäksi FinTerveys-tutkimuksesta on saatu ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin uusi kysely viime vuonna. Näissä vastauksissa psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä.
”On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
”Toki kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen”, Suvisaari muistuttaa.
Mielenterveyden oireisiin on haettu apua
FinSote-tutkimuksessa kysyttiin myös terveyspalvelujen käytöstä mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisesti korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat terveyspalveluihin aiempaa enemmän.
”Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua. Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla. Toisaalta tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä”, Suvisaari kertoo.
Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi, FinTerveys-tutkimuksessa väestön positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta huolimatta ihmiselle on mahdollista säilyttää mielen hyvinvointia ja psyykkisiä voimavaroja.
Epidemian mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna
Epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksissa. On tarve selvittää, mitkä tekijät selittävät toisaalta psyykkistä oireilua ja toisaalta positiivista mielenterveyttä epidemian aikana.
”Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna. Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan väestön stressi lisääntyi epidemian toisen aallon aikana ja pysyi korkealla koko kevään ajan. Aivan loppukeväästä tilanteessa tapahtui lievää kohenemista”, Suvisaari toteaa.
Suvisaaren mukaan epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi. Seurannan lisäksi tarvitaan panostusta sekä ehkäiseviin toimiin että mielenterveyspalveluihin. Tätä työtä tuetaan Kansallisen mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman hankkeissa.
Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin. FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.
FinSote 2020-tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Suurin osa tutkittavista vastasi kyselyyn syksyllä 2020. Kyselyyn osallistui yhteensä 28 199 vastaajaa.
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus toteutettiin lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 355 vastaajaa.
Muualla aiheesta
FinTerveys 2017 -seurantatutkimus
Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyjen yhteenvedot
Lähteet
Jaana Suvisaari, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Pia Solin, Timo Partonen, Suvi Parikka, Timo Koskela, Jonna Ikonen. Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin ‒ FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Suvisaari J, Appelqvist-Schmidlechner K, Solin P, Ristiluoma N, Pietilä A, Koskinen S, Koponen P (2021) Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017-2021 – FinTerveys 2017 seurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n tutkimus: sairastetun koronavirustaudin tuottamia vasta-aineita löytyi vielä vuoden päästä22.7.2021 12:26:46 EEST | Tiedote
Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. ”Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennet
Toimeentulotukiuudistus ei vapauttanut aikaa sosiaalityöhön14.7.2021 05:55:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut uuden toimeentulotuen kuntakyselyn 2021 tuloksia.
Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana12.7.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Koronaepidemian aikana alle 50-vuotiaiden työkyky on heikentynyt. Erityisen selvästi kielteinen muutos näkyy naisilla.
THL:n tutkimus: koronarokotus suojaa ikääntyneitä ja riskiryhmiin kuuluvia selvästi paremmin toisen rokotuskerran jälkeen2.7.2021 05:13:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan. Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia. Tutkimus toteutettiin suomalaisten terveydenhuollon rekisterien avulla, ja siinä selvitettiin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen synnyttämää suojatehoa koronavirusinfektiota ja sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Toinen annos suojaa tehokkaasti vakavalta taudilta Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen
THL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistä1.7.2021 16:10:50 EEST | Tiedote
Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee, että ihmiset välttäisivät toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Viranomaiset testaavat Venäjältä saapuvia matkustajia tehostetusti rajalla ja ohjaavat maahan saapumisen jälkeen ns. 72-tunnin testiin. THL suosittelee myös, että tulijat välttävät kontakteja muihin ihmisiin testituloksien valmistumista odottaessa. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomeen palattaessa terveysturvallisuusohjeet koskevat myös Suomen kansalaisia ja muita täällä vakituisesti asuvia. Lisätiedot: Hannu Kiviranta Tutkimusprofessori THL etunimi.sukunimi@thl.fi
Pohjois-Karjalassa käytettiin vähiten rahaa sote-palveluihin suhteessa asukkaiden palvelujen tarpeeseen1.7.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kului vuonna 2019 Länsi-Uudellamaalla, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Pohjois-Karjalan tarvevakioidut sote-menot olivat jälleen maan pienimmät, noin 13 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme