Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Korona on kuormittanut henkisesti etenkin korkeakoulutettuja naisia

Jaa

THL:n tuoreiden tutkimustulosten mukaan työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Kuormittuneisuus kasvoi etenkin 30-49-vuotiailla, jotka myös käyttivät aikaisempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmiensa vuoksi. Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät lisääntyneet syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana.

Kielteisimmät muutokset havaittiin korkeasti koulutetuilla naisilla, joilla sekä psyykkinen kuormittuneisuus että itsemurha-ajatukset lisääntyivät.

Tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 tutkimukseen. Lisäksi FinTerveys-tutkimuksesta on saatu ennakkotuloksia. Siinä vuoden 2017 tutkimukseen kutsutuille lähetettiin uusi kysely viime vuonna. Näissä vastauksissa psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi kaikissa koulutusryhmissä.

”On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

”Toki kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen”, Suvisaari muistuttaa.

Mielenterveyden oireisiin on haettu apua

FinSote-tutkimuksessa kysyttiin myös terveyspalvelujen käytöstä mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityisesti korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat terveyspalveluihin aiempaa enemmän.

”Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua. Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla. Toisaalta tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä”, Suvisaari kertoo.

Vaikka psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi, FinTerveys-tutkimuksessa väestön positiivinen mielenterveys pysyi jokseenkin ennallaan. Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta huolimatta ihmiselle on mahdollista säilyttää mielen hyvinvointia ja psyykkisiä voimavaroja.

Epidemian mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna

Epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia selvitetään tarkemmin jatkotutkimuksissa. On tarve selvittää, mitkä tekijät selittävät toisaalta psyykkistä oireilua ja toisaalta positiivista mielenterveyttä epidemian aikana.

”Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutukset ovat kuin liikkuva juna. Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-tutkimuksen mukaan väestön stressi lisääntyi epidemian toisen aallon aikana ja pysyi korkealla koko kevään ajan. Aivan loppukeväästä tilanteessa tapahtui lievää kohenemista”, Suvisaari toteaa.

Suvisaaren mukaan epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi. Seurannan lisäksi tarvitaan panostusta sekä ehkäiseviin toimiin että mielenterveyspalveluihin. Tätä työtä tuetaan Kansallisen mielenterveysstrategian ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman hankkeissa.

Tutkimustulokset perustuvat THL:n väestötutkimuksiin. FinTerveys-seurantatutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä ja hyvinvoinnista. FinSote-tutkimuksen avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.

FinSote 2020-tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Suurin osa tutkittavista vastasi kyselyyn syksyllä 2020. Kyselyyn osallistui yhteensä 28 199 vastaajaa. 

FinTerveys 2017 -seurantatutkimus toteutettiin lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 355 vastaajaa.

Muualla aiheesta

FinSote-tutkimus

FinTerveys 2017 -seurantatutkimus

Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyjen yhteenvedot

Lähteet

Jaana Suvisaari, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Pia Solin, Timo Partonen, Suvi Parikka, Timo Koskela, Jonna Ikonen. Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin ‒ FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Suvisaari J, Appelqvist-Schmidlechner K, Solin P, Ristiluoma N, Pietilä A, Koskinen S, Koponen P (2021) Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017-2021 – FinTerveys 2017 seurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.

Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt17.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme