EPT-verkosto

Korona on lisännyt päihdehaittoja katukuvassa -kampanja etsii ratkaisuja yhteisöllisyydestä ja ympäristötyöstä

Jaa

Moni päihdeongelmista kärsivä jäi keväällä hyvin niukan tuen varaan palvelujen sulkeutuessa tai karsiessa tapaamisaikoja. Tällä hetkellä katukuvassa näkyvät tästä johtuvat negatiiviset lieveilmiöt. Tuleva talvi saattaa lisätä ongelmia.

– Ihmiset ovat olleet väsyneitä, nälkäisiä ja normaalia huonommassa kunnossa. Osa on viettänyt aikaa aikaisempaa enemmän kadulla, toteaa Inari Viskari Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen päihteet ja riippuvuus -yksiköstä. Yksikössä on tehty koronaepidemiaan liittyvää tiedonkeruuta maaliskuusta lähtien.

– Tuleva talvi voi koitua kohtalokkaaksi, jos ihmisillä ei ole edelleenkään paikkaa mihin mennä, ja aukiolo- ja kävijämäärärajoitukset jatkuvat. Esimerkiksi hätämajoituskapasiteetin lisäämistä tulisi harkita vakavasti, jatkaa Viskari.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston joulukuun alkuun sijoittuvassa Kaikkien kaupunki -kampanjassa tarkastellaan, miten eri asukkaat käyttävät kaupunkia ja kaupungin eri tiloja. Arkinen kauppakeskus tai kirjasto on osalle elintärkeä turva- tai lämmittelypaikka.

Monia häiritsevät ja pelottavat varsinkin päihteiden käytön aiheuttamat haitat. Kaikkien kaupunki -kampanjassa halutaan kuitenkin muistuttaa, että harva viettää kaduilla tai julkisissa tiloissa aikaa päihtyneenä huvikseen.

– Taustalla on usein pitkään jatkunutta ja ongelmaksi muodostunutta päihteiden käyttöä ja siitä johtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Osalle katu tai muu julkinen tila on ehkä ainoa paikka, jossa viettää aikaa. Tästä voi aiheutua turvattomuutta kaikille, mutta ennen kaikkia kadulla oleville ihmisille itselleen, toteaa kampanjaa koordinoiva Riikka Perälä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostosta.

Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä katukuvassa ja julkisissa tiloissa esiintyvien häiriöiden taustalla olevista tekijöistä, sekä pohtia ratkaisumalleja ongelmien hillitsemiseksi.

– Ongelmien ratkaisuksi halutaan usein lisää valvontaa, poliiseja ja vartiointia. Tämä on ymmärrettävää, mutta ei kovin pitkäkestoinen ratkaisu, toteaa Perälä.

– Tarvitsisimme nykyistä enemmän matalan kynnyksen paikkoja, joiden ovet olisivat auki myös niille, jotka ovat päihtyneitä. Tällaisia kohtaamispaikkoja, kahviloita tai päiväkeskuksia löytyy suurimmista kaupungista, mutta alueelliset erot ovat suuret. Myös päihdehoitoon ja -kuntoutukseen pääsystä tulisi tehdä nykyistä helpompaa.

Inari Viskarin mukaan apua ja tukea olisi oltava saatavilla nykyistä enemmän myös virka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Hän lisäisi myös ongelma-alueilla tehtävää naapurusto- ja ympäristötyötä, jossa jalkaudutaan kaduille, kohdataan ihmisiä ja ohjataan häiritsevästi käyttäytyviä muita huomioivaan käyttäytymiseen sekä pidetään ympäristö siistinä.

Erittäin tärkeää olisi luoda kontakti kadulla oleviin ihmisiin ja saada heitä palveluiden tai muun tuen piiriin. Tässä hyvin pienillä asioilla voi olla merkittävä rooli.

– Eleet, sanavalinnat ja puheen sävyt, kaikilla näillä on suuri merkitys kontaktin luomisessa. Moni kaipaa tulla huomatuksi myönteisessä valossa, toteaa Viskari.

Kaikkien kaupunki -kampanja järjestetään Oulussa 30.11.-4.12.2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Riikka Perälä
riikka.perala@ehyt.fi
040 451 4199

Inari Viskari
inari.viskari@thl.fi
0295247909

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 56 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.

www.ept-verkosto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto

Kannabiksen käyttö on arkipäiväistynyt - kokevatko nuoret sosiaalista painetta käyttää kannabista?2.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Kannabiksen kokeilu ja käyttö on arkipäiväistynyt 2010-luvulla etenkin nuorten aikuisten kohdalla. Yleisintä kannabiksen kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla. Heistä lähes puolet on vähintään kokeillut kannabista. Huomionarvoista on kuitenkin, että tätä nuorempien kohdalla kannabiksen kokeilu ei ole lisääntynyt. Peruskouluikäisten kannabiskokeiluja on harvemmalla kuin joka kymmenennellä, lukiolaisista alle 15 prosentilla ja ammattikouluissa opiskelevista noin joka viidennellä. Useimmilla kannabiskokeilut jäävät muutamaan kertaan. Suurin osa suomalaisista ei ole kokeillut kannabista. Nuoret kokevat pääsääntöisesti kannabiksesta kieltäytymisen helpoksi, mutta päinvastaisiakin kokemuksia on YAD Youth Against Drugs ry keräsi nuorten kokemuksia kannabikseen liitetystä sosiaalisesta paineesta pienen, omissa somekanavissa jaetun kyselyn kautta. Kyselyyn vastasi neljäkymmentä 13–35-vuotiasta nuorta. Vastaajien keski-ikä oli 25,6 vuotta. – Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta valottaa hi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme