Omaishoitajaliitto ry

Korona piinaa yhä omaishoitajia

Jaa

Koronapandemia leikkasi palveluita eniten kaikkein intensiivisimmässä hoitosuhteessa olleilta omaishoitajilta, ja moni koki jääneensä vangiksi kotiinsa, kertoo tuore tutkimus. Yhteiskunta myös avautuu omaishoitajille hitaammin kuin muille.

Tuoreen kyselyn mukaan 84 prosenttia omaishoitajista arvioi, että yhteydenpidon vähentyminen tai katkeaminen sukulaisiin ja ystäviin heikensi elämänlaatua varsinkin kevään 2020 pandemiahuipun aikana. Liki neljä viidestä (79 %) koki vapaudenpuutetta ja tunsi jopa jääneensä vangiksi omaan kotiinsa.

Verkkokyselyyn vastasi 24.11.2020–8.3.2021 yhteensä 2468 eurooppalaista omaishoitajaa. Heistä 309 oli Suomesta. 

Suomalaisista 84 prosenttia raportoi koronan heikentäneen erityisesti sosiaalista osallistumista ja verkostoja. Luku on hieman suurempi kuin koko kansainvälisessä kyselyssä (79 %).

Yli kaksi kolmasosaa suomalaista (70 %) kertoi koronan heikentäneen erityisesti elämänlaatua ja yli puolet (59 %) psyykkistä hyvinvointia. Mitä intensiivisempää hoiva oli, sitä useammin vastaaja raportoi psyykkisen hyvinvointinsa heikentyneen pandemia-aikana. Yli sata tuntia viikossa hoivanneista osuus oli jo 72 prosenttia.

Taakka kasvoi, arvostus ei

Hoidettavat tarvitsivat pandemian vuoksi lisää emotionaalista tukea (51 %), apua käytännön asioissa (43 %) sekä hoidon ja tuen koordinointia (43 %).

Pandemian aikana julkinen huomio keskittyi terveydenhuollon kantokykyyn ja ammattilaisten jaksamiseen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa ihmiset osoittivat heille tukeaan laulamalla.

Omaishoitajat kokivat, että heidän työtään arvostettiin vähemmän kuin ammattilaisten työtä. Erityisesti tätä mieltä olivat omaa lastaan hoitavat, alle 50-vuotiaat naiset.

Mitä intensiivisempää hoiva oli, sitä enemmän koettiin arvostuksen puutetta. 

– Varmaankin tähän vaikuttaa se, ettei omaishoitajien tilannetta oikein huomioitu mitenkään, ja sairaanhoitajien venymistä kiiteltiin. Ainakin lyhytaikainen perhehoito oli ihan tyhjäkäynnillä, kun omaishoitajat eivät voineet käyttää perhehoitoa vapaiden aikana, sanoo tutkijatohtori Emilia Leinonen Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä.

Palvelut vähenivät eniten tarvitsevilta

Rajoitustoimet vähensivät omaishoitajien ja heidän hoivattaviensa palveluita. Tämä koski varsinkin naisia ja alle 50-vuotiailta omaishoitajia.

Erityisen huolestuttavaa on se, että eniten palveluita leikattiin kaikkein intensiivisimmässä omaishoitosuhteessa olevilta. Yli 100 tuntia viikossa hoivanneista kolme neljästä (74 %) raportoi palveluiden vähenemisestä.

Lähes joka kolmas vastaaja (31 %) koki, ettei saanut tietoa hoidettavansa tilanteesta sairaalasta, hoivakodista tai muussa terveydenhuollon yksiköstä. Lähes puolet vastaajista olisi kaivannut maksuttomia suojavälineitä (47 %) sekä työnantajan tarjoamaa vapaata tai työaikajoustoja (46 %). Noin puolet (48 %) kertoi, ettei vapaaseen ollut mahdollisuutta.

Yli kaksi viidestä olisi kaivannut taloudellista tukea (42 %) sekä apua käytännön asioiden hoitamiseen (44 %). 

Enemmistö (58 %) koki, että omaishoitajien tilanteen huomioivasta lainsäädännöstä olisi ollut hyötyä. Vielä useampi (65 %) olisi halunnut sisällyttää omaishoitajien tarpeet valmiuslakiin.

Omaishoitajien pandemia jatkuu yhä

Omaishoitajilta pandemia ei ole vieläkään ohi, vaikka muu kahdesti rokotettu väestö voi alkaa palata normaaliin elämään. Hoidettavat ovat usein ikänsä tai perussairautensa vuoksi koronan riskiryhmää, kuten moni omaishoitajakin.

– Rajoitusten poistaminen lisää sairastumisriskiä, ja omaishoitajien on noudatettava yhä varotoimia. Vastaisuutta varten pitäisi miettiä, miten hoito järjestetään, jos omaishoitaja itse sairastuu, sanoo Omaishoitajaliiton puhteenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina.

Liki puolet vastaajista ilmoitti terveydentilansa olevan “melko hyvä”, mutta liki kaksi kolmasosaa (64 %) kertoi omaishoidon vaikuttaneen terveyteensä kielteisesti. Korontartuntoja oli omaishoitajien perhepiirissä vain alle 5 prosentilla vastaajista (N=14).

Verkossa vastaajaksi valikoituminen on satunnaista, ja siihen vaikuttaa myös vastaajaan tietotekninen osaaminen. Kysely ei ole siis tilastollisesti edustava otos suomalaisista omaishoitajista, mutta tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina.

Vastaajista lähes joka toinen hoivasi puolisoaan, kolmannes lastaan, vajaat 13 prosenttia vanhempaansa ja 7 prosenttia muuta läheistään. Hoivaajista valtaosa (84 %) oli naisia ja hoivattavista enemmistö (65 %) miehiä.

Lisätietoja: Jyväskylän yliopisto, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö:
Professori Teppo Kröger, 040 805 4160, teppo.kroger@jyu.fi
Tutkijatohtori Emilia Leinonen, 040 805 4280, emilia.a.leinonen@jyu.fi    
Tutkijatohtori Tiina Sihto, 040 805 5078, tiina.m.sihto@jyu.fi                                                  

Omaishoitajaliitto:
Puheenjohtaja Sari Raassina, 050 523 2808, sari.raassina@gmail.com, 
Toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen, 050 368 4554, sari.tervonen@omaishoitajat.fi

Tietoja julkaisijasta

Omaishoitajaliitto ry
Omaishoitajaliitto ry
Hämeentie 105 A 18, 5 krs.
00550 Helsinki

020 7806 500http://www.omaishoitajat.fi

Omaishoitajaliitto ry on omaishoitajien edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitto toimii asiantuntijana omaistaan hoitavien henkilöiden yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä tukee erilaisin tavoin omaishoitotilanteessa olevia henkilöitä. www.omaishoitajat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Omaishoitajaliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme