Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Korona sai alle 30-vuotiaiden helsinkiläisten työttömyyden rajuun kasvuun

Jaa

Viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen myös työllisyyden kehittymisen osalta: koronamaaliskuu toi rajun muutoksen, kun sekä työttömyysluvut kasvoivat koko maassa rajusti samaan aikaan kun avoimien työpaikkojen määrä romahti. Työttömyyden lisääntyessä myös kuntien maksamat työmarkkinatukien kuntaosuudet kasvoivat voimakkaasti. Viime heinäkuussa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 50 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Helsinkiläisiä nuoria Helsingin työllisyyspalvelujen rekrytapahtumassa Oodissa vuonna 2019. Vuonna 2020 rerytapahtumat siirtyivät laajalti verkkoon koronapandemian vuoksi. (Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja Ilkka Ranta-aho)
Helsinkiläisiä nuoria Helsingin työllisyyspalvelujen rekrytapahtumassa Oodissa vuonna 2019. Vuonna 2020 rerytapahtumat siirtyivät laajalti verkkoon koronapandemian vuoksi. (Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja Ilkka Ranta-aho)

Helsingin kaupungin elinkeino-osaston viime marraskuussa valmistuneesta raportista ilmenee, että kun vuonna 2019 työttömyys aleni voimakkaimmin juuri helsinkiläisten nuorten kohdalla, vuonna 2020 työttömien nuorten määrä kasvoi korkeimmillaan alle 25-vuotiaiden kohdalla peräti 111 prosenttia sekä 25–29-vuotiaiden kohdalla 96 prosenttia.

”Pandemiatilanne toi rajuun käänteen hyvin alkaneeseen vuoteen. Edellisenä vuonna alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä oli alentunut ilahduttavasti noin 10 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden määrä 12 prosenttia. Nyt tilastot puhuvat karua kieltä: sitä mukaa kun alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut, avoimien työpaikkojen määrä on laskenut. Jyrkintä kasvua on tapahtunut 20–24- ja 25–29-vuotiaiden helsinkiläisten työttömien ryhmissä”, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sanoo.

Läpi Suomen pandemiatilanne on iskenyt pahimmin palvelu- ja myyntialoihin. Palvelualoista se on koetellut eniten myynti- ja ravitsemusalaa. Myös sukupuolivaihtelua on.

”Tarkasteltaessa alle 30-vuotiaiden helsinkiläisten työttömien ikäryhmää sukupuolittain nähdään myös, että naisten osuus kasvoi neljä prosenttia. Naisten osuus kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrissä oli myös kasvusuhdanteessa viime vuoden aikana, kun taas miesten osuus väheni hieman”, Haahtela toteaa.

Helsinkiläisnuorten työllisyystilastot tarvitsevat kuntakokeilua

Maaliskuussa alkava työllisyyden kuntakokeilu on merkittävä kehitysaskel helsinkiläisen työttömyyden hoidossa.

"Juuri nyt tarvitaan joustavuutta, kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta koko yhteiskuntaamme ravistelevan työllisyyshaasteen ratkaisussa, ja näitä elementtejä lähdemme kuntakokeilun myötä tutkimaan sekä kehittämään. Pelkästään viime vuodelta Helsingillä on maksettavanaan 75 miljoonan euron lasku, joka aiheutuu kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta. Tätä laskua maksaa jokainen helsinkiläinen. Lisäksi on muistettava, että tämä on vain 50—70 prosenttia siitä koko summasta, mitä työttömyys etenkin pitkittyessään maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle”, Haahtela kertoo.

Kuntakokeilun alkaessa hieman alle 50 000 helsinkiläistä työtöntä siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin.

”Siirto koskee nimenomaan muun muassa pitkäaikaistyöttömiä ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien ryhmiä. He pääsevät täysin uudenlaisten palvelusuunnittelun piiriin, joskin konkreettinen työ aloitetaan vasta maaliskuussa ja mitään valmista ratkaisua meillä ei ole tietenkään heti tarjota. Kokeilu on tarpeellinen juuri siksi, että en usko jo tunnettujen keinojen pystyvän siivittämään yhteiskuntaa tarvittavaan työllisyyskehittymiseen”, Haahtela pohtii.

Mikä konkreettisesti muuttuu?

”Helsingin työllisyyspalvelut ovat olleet olemassa jo ennen kuntakokeilua, mutta palvelukokonaisuus kokee nyt uudenlaisen muutoksen, kun yhdistämme voimamme TE-palveluista kaupungille kokeilun ajaksi siirtyvän osaajajoukon kanssa. Olemme vakuuttuneita siitä, että koska me kaupungilla tunnemme juuri helsinkiläiset työttömät ja toisaalta meillä on valtavat verkostot sekä työllistävien tahojen että koululaitosten kanssa, yhdessä TE-palvelujen ammattilaisten kanssa pystymme aloittamaan täysin uudenlaisen ammatillisen ekosysteemin rakentamisen työnhakijoille ja työvoimaa tarvitseville”, työllisyys- ja maahanmuuttoasioiden johtaja Haahtela sanoo. 

Uudenlaisen palvelumallin rakentaminen alkaa alusta, mutta koskee suuria kokonaisuuksia. Esimerkiksi yksi isoimmista panostuksista yksittäisen työttömän kohdalla on palkkatuki, jonka avulla työllisyyskokeilussa tavoitellaan aikaisempia vaikuttavampia tuloksia ns. välityömarkkinoiden ratkaisujen sijaan.

”Palkkatukitoiminta on hyvin keskeistä etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiselle, mutta tällä hetkellä sen vaikuttavuusprosentti on parhaimmillaan 45 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että puolen vuoden seurantajaksolla vain 45 prosenttia kunnallisen palkkatuen kautta tuetussa työpaikassa olevista työllistyy tavalliseen työsuhteeseen, ja se on kestämätön tilanne. Kuntakokeilun myötä aiomme muun muassa paketoida työllisyysratkaisuja täysin uudella tavalla siten, että asiakkuuspolku suunnitellaan palkkatukityöpaikkaa pidemmälle potentiaalisten työnantajien kanssa”, Haahtela vinkkaa.

Lisätietoja:
Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja, Helsingin kaupunki, 040 125 9887, ilkka.haahtela@hel.fi

Riina Law, viestintäpäällikkö, työvoima ja maahanmuutto, Helsingin kaupunki, 040 822 1721, riina.law@hel.fi

Työllisyyden kuntakokeiluihin valituilla alueilla osa valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävistä siirretään kuntien vastuulle. Kuntakokeilussa Helsingin kaupunki järjestää noin 50 000 asiakkaalle työllisyyspalveluja. Työllisyyden kuntakokeilujen valtakunnallisena tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä koulutukseen ja palveluihin ohjautumista nykyistä tehokkaammin ja luoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilut alkavat 1.3.2021 ja päättyvät 30.6.2023.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riina Law
Viestintäpäällikkö, Helsingin työllisyyspalvelut
+ 358 40 8221721
riina.law@hel.fi

Kuvat

Helsinkiläisiä nuoria Helsingin työllisyyspalvelujen rekrytapahtumassa Oodissa vuonna 2019. Vuonna 2020 rerytapahtumat siirtyivät laajalti verkkoon koronapandemian vuoksi. (Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja Ilkka Ranta-aho)
Helsinkiläisiä nuoria Helsingin työllisyyspalvelujen rekrytapahtumassa Oodissa vuonna 2019. Vuonna 2020 rerytapahtumat siirtyivät laajalti verkkoon koronapandemian vuoksi. (Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja Ilkka Ranta-aho)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingissä testattiin uusia innovaatioita Itämeren muoviroskan torjuntaan20.1.2021 14:39:21 EETTiedote

Neljä yritystä testasivat muoviroskaantumista ennaltaehkäiseviä toimia ja muoviroskan torjuntaa meressä. Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makro- ja mikromuovia. Innogreen testasi viherseinän kykyä suodattaa huleveden mukana kulkeutuvaa muovia. Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana. Bloft Design Lab rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja. Kokeilut toteutettiin vuoden 2020 aikana Helsingin rannikko- ja merialueella.

Puhelimessa toimiva päivystystilanteiden opas helpottaa kotihoidon ja hoivakotien hoitajien työtä akuuttitilanteissa20.1.2021 12:13:04 EETTiedote

Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa ennen kaikkea arjen ja työn sujuvuutta niin kaupungin asukkaille kuin työntekijöillekin. Käytännön esimerkki työn sujuvoittamisesta ja laadun parantamisesta on uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille. Aina Mukana -palvelun myötä päivystystilanteiden opas kulkee aina hoitajien mukana, ja akuuttitilanteissa ohjeet ovat nopeasti käytettävissä. Palvelun avulla hoitajat voivat tunnistaa hoidontarvetta nopeasti ja nykyistä paremmin. Näin toimii digitaalinen Helsinki.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä keskusteli abiturienttien ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta ja lasten ja nuorten harrastustoiminnasta15.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Koronakoordinaatioryhmä linjasi 14.1.2021 kokouksessaan, että lasten ja nuorten harrastustoiminnan olemassa olevissa rajoituksissa ja suosituksissa pitäydytään toistaiseksi. Lisäksi Helsinki, Espoo ja Vantaa linjasivat, että abiturienteille avataan mahdollisuus valmistautua ylioppilaskirjoituksiin lähiopetuksessa. Pääkaupunkiseudulla abiturientit ovat olleet erityisen pitkään etäopetuksen varassa.

Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi kruunattu Helsinki nappasi toistamiseen voiton Urheilugaalassa14.1.2021 22:00:00 EETTiedote

Helsingin kaupunki palkittiin vuoden 2020 Suomen aktiivisimpana työpaikkana jokavuotisessa Urheilugaalassa. Uno-palkinto myönnettiin kaupungille ilman yleisöä järjestetyssä, suorana lähetetyssä gaalassa torstaina 14.1.2021. Kyseessä on toinen peräkkäinen Uno-palkinto Helsingille, sillä kaupunki voitti vuosi sitten Suomen liikkuvin kunta -tittelin. Gaalamenestykseen on johtanut kaupungin systemaattinen työ niin kaupunkilaisten kuin työntekijöiden aktiivisuuden lisäämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme