Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Jaa
Helsingin väestönkasvu näyttää jäävän vuoden 2020 osalta vain lievästi edellisiä vuosia matalammaksi. Ennakkotietojen mukaan kaupungin väkiluku kasvoi koronavuonna alle 4 000 asukkaalla. Aiempien vuosien perusteella voidaan silti olettaa, että ilman koronaa väestönkasvu olisi ollut jopa 6 000 asukasta – selvästi edellisvuosia enemmän. Tiedot selviävät uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.

Viime vuoden väestönkasvun vaje selittyi ainakin osin sillä, että nuoret eivät muuttaneet Helsinkiin opiskelemaan ja töihin yhtä aktiivisesti kuin aiempina vuosina. Jos Helsingin elinkeinoelämä pääsisi koronan jäljiltä jaloilleen hitaammin kuin muun Suomen, kaupungin väestönkasvu saattaisi pysyä tavallista hitaampana vielä parisen vuotta. Todennäköisesti Helsingin kasvu kuitenkin jatkuu varsin voimakkaana, kunhan koronapandemian välittömät vaikutukset laantuvat.

Kaikki Helsingin väestön ikäryhmät eivät ole viime vuosina kasvaneet. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt Helsingissä vuosina 2017–2019. Tänä aikana lasten lukumäärä on käytännössä kasvanut vain uusissa, rakentuvissa kaupunginosissa, kun jaksoa edeltävinä 10 vuotena määrä kasvoi myös vanhassa asuntokannassa.

Korona ei poista kaupunkien vetovoimaa

Kvartti-lehdessä pohditaan lisäksi, voivatko koronaan liittyvät ilmiöt kuten etätyön yleistyminen ja kaupunkikeskustojen välttely kääntää tulevaisuudessa väestövirrat poispäin isoista kaupungeista. Lehdessä haastatellut asiantuntijat eivät pidä tätä todennäköisenä. Monipaikkaista asumista tutkiva Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että viime vuonna nähtiin pientä muuttovoittoa tietyissä pitkään muuttotappiosta kärsineissä kunnissa. Tätä voi selittää muun muassa se, että ihmiset ovat joissain tapauksissa siirtyneet kirjoille jo ennestään omistamaansa kakkosasuntoon maaseutukunnassa.

Vaikka kotimainen muutto oli koronavuonna esimerkiksi Helsingissä miinusmerkkinen, Lehtonen ennustaa kaupungistumisen jatkuvan Suomessa pitkälti entiseen tapaan. Maaseutukunnista ne, joilla on valmiuksia tarjota palveluita ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä uusille tulijoille, voivat hyötyä ihmisten kaipuusta kaupunkien ulkopuolelle. Kaupungeista menestyvimpiä ovat todennäköisesti jatkossakin suuret ja vetovoimaiset keskukset.

Tuoretta kaupunkitutkimusta verkossa ja kansien välissä

Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema lehti, joka tarjoaa tuoretta Helsinkiä koskevaa kaupunkitutkimustietoa sekä näkökulmia kaupungin tilastoihin. Artikkelit ovat luettavissa jatkuvasti päivittyvästä verkkojulkaisusta www.kvartti.fi, ja niitä julkaistaan neljästi vuodessa myös painettuna lehtenä.


Lue koko lehti: Kvartti 4/2020

Lue artikkelit:

Pääkirjoitus: Korona verottaa Helsingin väestönkasvua mutta tuskin pysyvästi

Syntyvyyden pudotus käänsi lasten määrän laskuun Helsingissä

Monipaikkainen asuminen tuo lisää sävyjä kaupungistumiskeskusteluun

Helsinki-barometri: Huolestuneisuus koronan vaikutuksista lisääntynyt

Nuorten kannabiskokeilut Helsingissä muuta maata yleisempiä – tupakointi ja alkoholinkäyttö entistä vähäisempää

Säännöllinen liikunta edistää nuorten mielen hyvinvointia – myös perheen taloudellisen tilanteen heikoksi kokevilla

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote

Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande

KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye