Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta

Jaa

Koronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin, osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen alustavat tulokset. Moni on eri tavoin huolissaan koronan vaikutuksista, mutta poikkeustilanne ja siihen liittyvät huolet eivät näytä johtaneen mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt kyselytutkimuksen, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedonkeruu toteutetaan osana koronaepidemian serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana.

Eniten huolta koetaan läheisistä, terveydenhuoltojärjestelmään luotetaan

Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on se, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan: 45 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä. Vastaajista 35 prosenttia oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita, ja 31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista. Oma koronavirustartunta oli vasta neljänneksi yleisen huolenaihe (18 prosenttia).

Huoli terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat tai hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta oli vähäisempää kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet. 15 prosenttia vastaajista koki melko tai hyvin paljon huolta terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat. Vain 12 prosenttia oli vastaavasti huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta.

”Näyttää siltä, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni. On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan”, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.

Joka kymmenes kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta

Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormittuneisuus oli myös 18–50-vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.

”FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä”, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari. ”Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.”

Tuloksia raportoidaan viikoittain

Nyt julkaistut tulokset ovat osa koronaepidemian serologista vasta-ainetutkimusta. Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely. Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–4.5.2020. saatuihin 816 vastaukseen.

Kysely kattaa laajasti eri teemoja, kuten epidemian vaikutuksia elinoloihin, elintapoihin sekä palvelujen käyttöön, joista raportoidaan myöhemmin. THL raportoi vasta-ainetutkimuksen yhteydessä tehtävän kyselyn tuloksista verkkosivullaan: thl.fi/koronanvaikutukset.

Lisätietoja:

Annamari Lundqvist
johtava tutkija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi

Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Aikaisemmin aiheesta:

FinSote-tutkimus 

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan28.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim

Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja27.5.2020 11:30:29 EESTTiedote

Vaikka elinympäristöön ja työhön liittyvät terveydelle haitalliset altisteet ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ei ihmisten oireilu ole vähentynyt. Ympäristön altisteiden vähentämisen ohella huomiota tulisi suunnata myös siihen, ettei ympäristöön liittyviä riskejä korosteta liikaa, sillä se voi entisestään lisätä ihmisten kokemia haittoja ja oireilua. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevästä artikkelista, joka juuri julkaistiin Duodecim-lehdessä. Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. ”Kautta historian ihmisten on selviytyäkseen ollut välttämätöntä havaita ympäristön uhkia

Narkotikaprofilen i Finland är exceptionell jämfört med överdosrelaterade dödsfall inom Norden27.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Det finns stora skillnader mellan de nordiska länderna när det gäller vilken typ av narkotika som orsakar överdosrelaterade dödsfall. Antalet överdosrelaterade dödsfall i förhållande till befolkningen, offrens kön och ålder avviker också från varandra. Detta framgår ur den gemensamma nordiska undersökningen av förgiftningsrelaterade dödsfall bland narkotikamissbrukare från 2017.

Oiretiedot täydentävät kokonaiskuvaa koronatilanteesta26.5.2020 13:12:08 EESTTiedote

THL:n kokoama kokonaiskuva koronatilanteesta täydentyy ihmisten itse ilmoittamilla oiretiedoilla. Olemme avanneet Oirekartan, joka on koronan karttasovelluksen rinnalla toimiva erillinen karttasovellus. Oirekartta löytyy https://experience.arcgis.com/experience/03d0235416d2425291d812c4f8d0e1aa suomeksi osoitteesta thl.fi/oirekartta https://experience.arcgis.com/experience/83dd87acdec448f08c142043be59d9e4 ruotsiksi osoitteesta thl.fi/symtomkartan https://experience.arcgis.com/experience/06cc96cde19140b8a94b9881c493984f englanniksi osoitteesta thl.fi/symptomsmap ”Kansalaisten itse ilmoittamat oiretiedot lisäävät ymmärrystämme epidemian etenemisestä. Oirearvioihin perustuvat ilmoitukset voivat ennakoida tulevaa koronatapausten määrää ja hoidon tarvetta”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi. Oiretiedot on saatu Omaolo.fi-palvelun koronavirustaudin oirearviosta kansalaisten itse ilmoittamien perusteella. Omaolon oirearvio on ensisijaisesti tarkoitettu koronavirustartunnan toden

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme