Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt kyselytutkimuksen, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedonkeruu toteutetaan osana koronaepidemian serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana.

Eniten huolta koetaan läheisistä, terveydenhuoltojärjestelmään luotetaan

Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on se, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan: 45 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä. Vastaajista 35 prosenttia oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita, ja 31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista. Oma koronavirustartunta oli vasta neljänneksi yleisen huolenaihe (18 prosenttia).

Huoli terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat tai hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta oli vähäisempää kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet. 15 prosenttia vastaajista koki melko tai hyvin paljon huolta terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat. Vain 12 prosenttia oli vastaavasti huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta.

”Näyttää siltä, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni. On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan”, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.

Joka kymmenes kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta

Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormittuneisuus oli myös 18–50-vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.

”FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä”, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari. ”Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.”

Tuloksia raportoidaan viikoittain

Nyt julkaistut tulokset ovat osa koronaepidemian serologista vasta-ainetutkimusta. Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely. Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–4.5.2020. saatuihin 816 vastaukseen.

Kysely kattaa laajasti eri teemoja, kuten epidemian vaikutuksia elinoloihin, elintapoihin sekä palvelujen käyttöön, joista raportoidaan myöhemmin. THL raportoi vasta-ainetutkimuksen yhteydessä tehtävän kyselyn tuloksista verkkosivullaan: thl.fi/koronanvaikutukset.

Lisätietoja:

Annamari Lundqvist
johtava tutkija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi

Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Aikaisemmin aiheesta:

FinSote-tutkimus