Koronaepidemia vähensi alkoholinkulutusta – matkustajatuonti puolittui ja myynti siirtyi ravintoloista Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin
Alkoholin kokonaiskulutus 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti väheni 5,2 prosenttia vuonna 2020, ja oli 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia. Laskun syynä olivat koronaepidemia ja sen rajoitustoimet, jotka vähensivät suomalaisten alkoholinkulutusta etenkin huhti–kesäkuussa 2020.
Kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu keskeisesti alkoholijuomien matkustajatuonnin vähenemisestä yli 50 prosentilla vuoden 2020 aikana. Koronaepidemiasta johtuneet matkustamisen rajoitukset vähensivät matkustamista ulkomaille sekä Ruotsiin ja Viroon suuntautuvaa risteilymatkailua, joka on yksi keskeisimpiä alkoholin matkustajatuonnin kanavia.
”Matkustajatuonnin puolittumista selittävät keväällä 2020 alkanut koronaepidemia, ulkomaanmatkailun rajoitukset ja näistä seurannut matkailun raju väheneminen”, summaa THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson.
Alkoholijuomien myynti kotimaassa kasvoi hieman – suurimmat muutokset alkoholin hankintatavoissa
Alkoholijuomien vähittäismyynti ja anniskelu yhteenlaskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kasvoi vain hieman (0,4 %) vuoteen 2019 verrattuna. Alkoholinkulutus lasketaan kansainvälisten tilastojen mukaisesti 15 vuotta täyttänyttä kohti, vaikka lain mukaan alkoholijuomia voivat ostaa vasta 18 vuotta täyttäneet.
Koronaepidemian vaikutukset kotimaan myynnissä näkyvät alkoholin hankintakanavien muutoksena. Ravintoloille ja matkailulle asetetut rajoitukset kanavoivat alkoholijuomien hankinnan aiempia vuosia enemmän Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin.
Alkon ja päivittäistavarakauppojen vähittäismyynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lisääntyi 6,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Sen sijaan ravintoloiden anniskelukulutus väheni 40,5 prosenttia. Anniskelukulutuksen huomattava lasku ei kuitenkaan suuresti vaikuta alkoholijuomien kokonaiskulutukseen. Anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, vuonna 2020 vain 7 prosenttia.
Eri juomalajien suosiossa ei ilmennyt suuria muutoksia. Väkevien kulutus väheni eniten ja viinien kulutus hieman lisääntyi.
Vähittäismyynti kasvoi eniten keväällä 2020. Vähittäiskulutuksen kasvussa oli suuria alueellisia eroja: kasvu painottui Etelä-Suomeen, ja Pohjois-Suomessa vähittäiskulutus lisääntyi selvästi vähemmän kuin muualla maassa.
Eurooppalaisen avoimen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei lisännyt alkoholinkulutustaan vuonna 2020. Pieni, jo ennestään alkoholia eniten käyttävien ryhmä ilmoitti lisänneensä kulutustaan. Alustavat FinSote-kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat, että sama pätee myös aineistossa, jossa alkoholin riskikäyttäjiä on enemmän ja joka on kerätty satunnaisotannalla.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen määritelmä ja muodostamistapa muuttuivat – nyt tietoa myös alkoholin internet-ostoista
Alkoholitilastointi jakautuu tilastoituun kulutukseen eli alkoholijuomien myyntiin kotimaassa sekä niin sanottuun tilastoimattomaan kulutukseen, jonka määrän arviointi perustuu kyselyihin.
Tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta poistettiin vuodesta 2000 alkaen kotivalmistus, laiton valmistus ja salakuljetus sekä suomalaisten ulkomailla nauttima alkoholi. Tilalle otettiin arvio suomalaisten internetin kautta ulkomailta ostamien alkoholijuomien määrästä, joka on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.
Arvio internetin kautta ulkomailta ostetun alkoholin määrästä oli noin 1,9 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia vuonna 2020 ja 1,2 miljoonaa litraa vuonna 2019.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muodostamistavan muutos alensi kokonaiskulutusta jonkin verran. Vuonna 2020 ero uuden ja vanhan laskutavan välillä oli noin 210 000 litraa sataprosenttista alkoholia eli 0,04 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuoden 2019 tiedoissa ero oli suurempi: uudella tavalla laskettu kokonaiskulutus oli sataprosenttisena alkoholina laskettuna 910 000 litraa ja 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuna 0,20 litraa alempi kuin vanhalla tavalla laskettuna.
Lähteet
Alkoholijuomien kulutus 2020. Tilastoraportti 07/2021. THL.
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2021. THL.
Lisätietoja
Alkoholijuomien kulutus 2020 -tilastoraportti:
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Thomas Karlsson
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7021
etunimi.sukunimi@thl.fi
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020:
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Biontech-Pfizerin koronarokotetoimitusten aikaistuminen tuo Suomeen viikoittain 50 000–80 000 rokoteannosta lisää16.4.2021 15:57:44 EEST | Tiedote
Biontech-Pfizerin mRNA-koronarokotetta saadaan tulevina viikkoina Suomeen odotettua enemmän lääkeyhtiön aikaistaessa rokotetoimituksiaan EU-maihin. Viikosta 17 lähtien rokotetta tuodaan maahan viikoittain noin 50 000 annosta enemmän kuin aiemmin on ennakoitu. Viikoilla 22–26 annosmäärään saatava lisäys kasvaa noin 80 000 annokseen. ”Uutinen on rohkaiseva, sillä se tuo koronarokotuksen nopeammin yhä useamman ihmisen saataville”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio. Kaikkiaan eri koronarokotteita saadaan maahan kesäkuun loppuun mennessä vielä 3–4 miljoonaa annosta. Valtaosa Suomessa käytettävistä koronarokotteista on mRNA-rokotteita, joihin myös Biontech-Pfizerin rokote kuuluu. Tällä hetkellä Suomessa annetaan noin 160 000 koronarokotusta viikossa. Koko väestöstä reilu viidennes eli noin 22 prosenttia on saanut ainakin yhden koronarokoteannoksen. Valtaosa ikääntyneistä saanut koronarokotuksen Monissa kunnissa suurin osa ikääntyneistä eli 70 vu
THL:n koronakartta ja koronakartan avoimen datan rajapinta eivät päivity lauantaina 17.4. huoltotöistä johtuvan käyttökatkon takia15.4.2021 13:30:00 EEST | Tiedote
THL:n tietoliikenneympäristöön tehdään välttämättömiä huoltotöitä viikonloppuna 17.– 18.4.2021. Huollon takia seuraavat verkkopalvelumme eivät päivity lauantaina 17.4.: Koronakartta Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19) Verkkosivulla kuvattu avoimen datan rajapinta Koronarokotusten edistyminen -verkkosivu https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/avoin-data/koronarokotusten-edistymisen-kuutio Koronarokotusten edistymisen tilastokuutio Verkkosivulla kuvattu avoimen datan rajapinta Tiedot päivittyvät normaalisti taas sunnuntaina 18.4. Käyttökatko ei vaikuta THL:n muiden verkkosivujen toimintaan. Lisätietoja: THL:n viestinnän mediapalvelu (arkisin klo 9-16) p. 029 524 6161 info(at)thl.fi
AstraZenecan koronarokotteen keskeytystä alle 65-vuotiailla jatketaan – THL arvioi keskeytyksen vaikutuksia rokotusohjelmaan14.4.2021 15:10:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) linjaa, että AstraZenecan Vaxzevria-koronarokotetta ei edelleenkään anneta alle 65-vuotiaille. Syynä ovat rokotetuilla Euroopassa havaitut erittäin harvinaiset veren hyytymishäiriöt, joiden yhteyttä AstraZenecan rokotteeseen Euroopan lääkevirasto EMA pitää mahdollisena.
Kotitesti ei korvaa terveydenhuollossa tehtävää koronatestiä14.4.2021 11:58:58 EEST | Tiedote
Myös Suomessa on tällä hetkellä myytävänä koronaviruksen kotitestejä. Saatavilla olevat kotitestit ovat vasta-ainetestejä, joiden avulla voi alustavasti arvioida, onko aiemmin sairastanut koronavirustaudin. Vasta-ainetesti ei kuitenkaan kerro luotettavasti, onko henkilöllä koronatartunta. Jos huomaa koronatartuntaan sopivia oireita, tulee edelleen aina hakeutua ammattilaisten tekemään maksuttomaan koronatestiin.
THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin koronarokotuksista avoimessa verkkotilaisuudessa13.4.2021 06:50:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden koronarokotuksista torstaina 15.4. kello 17.30–18.30. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille koronarokotuksista kiinnostuneille. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön ennakkoon lähettämin kysymyksiin. Paikalla tilaisuudessa ovat ylilääkäri Hanna Nohynek ja johtava asiantuntija Mia Kontio. Asiantuntijat kertovat tilaisuuden alussa koronarokotusten edistymisestä sekä rokotteiden turvallisuudesta. Itse tilaisuuden aikana ei voi esittää kysymyksiä, joten kysymykset voi lähettää ennakkoon oheisen linkin kautta: Kysy koronarokotuksista Kysymyslomake sulkeutuu tuntia ennen tilaisuuden alkua. Lisätietoja tapahtumasta ja linkki yleisötilaisuuteen löytyy THL:n tapahtumakalenterista: Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat avoimessa verkkotilaisuudessa Lisätietoja Riikka Rossi kehittämispäällikkö, tapahtumat THL p. 029 524 7436 etunimi.sukunimi@thl.fi
Terveydenhuollon työntekijöillä oli suhteessa saman verran koronatartuntoja kuin muilla työikäisillä vuonna 202012.4.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Suomessa todettiin viime vuoden aikana yhteensä 36 650 koronatartuntaa. Tartunnoista 30 424 todettiin työikäisillä ja niistä 2 601 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustartunnoista oli 8,5 prosenttia vuonna 2020.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme