Koronaepidemia vähensi alkoholinkulutusta – matkustajatuonti puolittui ja myynti siirtyi ravintoloista Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin
7.4.2021 08:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu keskeisesti alkoholijuomien matkustajatuonnin vähenemisestä yli 50 prosentilla vuoden 2020 aikana. Koronaepidemiasta johtuneet matkustamisen rajoitukset vähensivät matkustamista ulkomaille sekä Ruotsiin ja Viroon suuntautuvaa risteilymatkailua, joka on yksi keskeisimpiä alkoholin matkustajatuonnin kanavia.
”Matkustajatuonnin puolittumista selittävät keväällä 2020 alkanut koronaepidemia, ulkomaanmatkailun rajoitukset ja näistä seurannut matkailun raju väheneminen”, summaa THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson.
Alkoholijuomien myynti kotimaassa kasvoi hieman – suurimmat muutokset alkoholin hankintatavoissa
Alkoholijuomien vähittäismyynti ja anniskelu yhteenlaskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kasvoi vain hieman (0,4 %) vuoteen 2019 verrattuna. Alkoholinkulutus lasketaan kansainvälisten tilastojen mukaisesti 15 vuotta täyttänyttä kohti, vaikka lain mukaan alkoholijuomia voivat ostaa vasta 18 vuotta täyttäneet.
Koronaepidemian vaikutukset kotimaan myynnissä näkyvät alkoholin hankintakanavien muutoksena. Ravintoloille ja matkailulle asetetut rajoitukset kanavoivat alkoholijuomien hankinnan aiempia vuosia enemmän Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin.
Alkon ja päivittäistavarakauppojen vähittäismyynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lisääntyi 6,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Sen sijaan ravintoloiden anniskelukulutus väheni 40,5 prosenttia. Anniskelukulutuksen huomattava lasku ei kuitenkaan suuresti vaikuta alkoholijuomien kokonaiskulutukseen. Anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, vuonna 2020 vain 7 prosenttia.
Eri juomalajien suosiossa ei ilmennyt suuria muutoksia. Väkevien kulutus väheni eniten ja viinien kulutus hieman lisääntyi.
Vähittäismyynti kasvoi eniten keväällä 2020. Vähittäiskulutuksen kasvussa oli suuria alueellisia eroja: kasvu painottui Etelä-Suomeen, ja Pohjois-Suomessa vähittäiskulutus lisääntyi selvästi vähemmän kuin muualla maassa.
Eurooppalaisen avoimen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei lisännyt alkoholinkulutustaan vuonna 2020. Pieni, jo ennestään alkoholia eniten käyttävien ryhmä ilmoitti lisänneensä kulutustaan. Alustavat FinSote-kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat, että sama pätee myös aineistossa, jossa alkoholin riskikäyttäjiä on enemmän ja joka on kerätty satunnaisotannalla.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen määritelmä ja muodostamistapa muuttuivat – nyt tietoa myös alkoholin internet-ostoista
Alkoholitilastointi jakautuu tilastoituun kulutukseen eli alkoholijuomien myyntiin kotimaassa sekä niin sanottuun tilastoimattomaan kulutukseen, jonka määrän arviointi perustuu kyselyihin.
Tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta poistettiin vuodesta 2000 alkaen kotivalmistus, laiton valmistus ja salakuljetus sekä suomalaisten ulkomailla nauttima alkoholi. Tilalle otettiin arvio suomalaisten internetin kautta ulkomailta ostamien alkoholijuomien määrästä, joka on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.
Arvio internetin kautta ulkomailta ostetun alkoholin määrästä oli noin 1,9 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia vuonna 2020 ja 1,2 miljoonaa litraa vuonna 2019.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muodostamistavan muutos alensi kokonaiskulutusta jonkin verran. Vuonna 2020 ero uuden ja vanhan laskutavan välillä oli noin 210 000 litraa sataprosenttista alkoholia eli 0,04 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuoden 2019 tiedoissa ero oli suurempi: uudella tavalla laskettu kokonaiskulutus oli sataprosenttisena alkoholina laskettuna 910 000 litraa ja 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuna 0,20 litraa alempi kuin vanhalla tavalla laskettuna.
Lähteet
Alkoholijuomien kulutus 2020. Tilastoraportti 07/2021. THL.
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2021. THL.
Lisätietoja
Alkoholijuomien kulutus 2020 -tilastoraportti:
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Thomas Karlsson
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7021
etunimi.sukunimi@thl.fi
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020:
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202623.4.2026 14:58:58 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 23.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 27.4. Katsaus väkivallan ehkäisyn tilanteesta hyvinvointialueilla julkaistaan. Lisätiedot: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 ti 28.4. Toisiolain mukaiset tietopyynnöt siirtyvät THL:lle 1.6.2026 alkaen. Lisätiedot: leena.piponius(at)thl.fi, puh. 029 524 7890 Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
THL julkaisi hallitusohjelmaratkaisunsa - tavoitteena vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen23.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ratkaisuehdotuksensa ensi vuonna aloittavan uuden hallituksen ohjelmaan. Ehdotusten tavoitteena on vahvistaa ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä. Sitä lisäävät hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta.
THL viikolla 17/202616.4.2026 15:07:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme hallitusohjelmaratkaisumme to 23.4. Tärkein tavoitteemme koskee ihmisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Sen edellytyksiä ovat luottamus tulevaan, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta. Kerromme ehdotuksemme tarvittavista toimista. Lisätiedot: kristiina.hamalainen(at)thl.fi, puh. 029 524 7438 Blogit ke 22.4. Kokeilut vievät lastensuojelun uudistusta eteenpäin. Kirjoittajat: Tuula Jäppin
Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande
Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).
Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä16.4.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme