Koronaepidemia vähensi alkoholinkulutusta – matkustajatuonti puolittui ja myynti siirtyi ravintoloista Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin
Kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu keskeisesti alkoholijuomien matkustajatuonnin vähenemisestä yli 50 prosentilla vuoden 2020 aikana. Koronaepidemiasta johtuneet matkustamisen rajoitukset vähensivät matkustamista ulkomaille sekä Ruotsiin ja Viroon suuntautuvaa risteilymatkailua, joka on yksi keskeisimpiä alkoholin matkustajatuonnin kanavia.
”Matkustajatuonnin puolittumista selittävät keväällä 2020 alkanut koronaepidemia, ulkomaanmatkailun rajoitukset ja näistä seurannut matkailun raju väheneminen”, summaa THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson.
Alkoholijuomien myynti kotimaassa kasvoi hieman – suurimmat muutokset alkoholin hankintatavoissa
Alkoholijuomien vähittäismyynti ja anniskelu yhteenlaskettuna 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti kasvoi vain hieman (0,4 %) vuoteen 2019 verrattuna. Alkoholinkulutus lasketaan kansainvälisten tilastojen mukaisesti 15 vuotta täyttänyttä kohti, vaikka lain mukaan alkoholijuomia voivat ostaa vasta 18 vuotta täyttäneet.
Koronaepidemian vaikutukset kotimaan myynnissä näkyvät alkoholin hankintakanavien muutoksena. Ravintoloille ja matkailulle asetetut rajoitukset kanavoivat alkoholijuomien hankinnan aiempia vuosia enemmän Alkoon ja päivittäistavarakauppoihin.
Alkon ja päivittäistavarakauppojen vähittäismyynti 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti lisääntyi 6,8 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Sen sijaan ravintoloiden anniskelukulutus väheni 40,5 prosenttia. Anniskelukulutuksen huomattava lasku ei kuitenkaan suuresti vaikuta alkoholijuomien kokonaiskulutukseen. Anniskelukulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, vuonna 2020 vain 7 prosenttia.
Eri juomalajien suosiossa ei ilmennyt suuria muutoksia. Väkevien kulutus väheni eniten ja viinien kulutus hieman lisääntyi.
Vähittäismyynti kasvoi eniten keväällä 2020. Vähittäiskulutuksen kasvussa oli suuria alueellisia eroja: kasvu painottui Etelä-Suomeen, ja Pohjois-Suomessa vähittäiskulutus lisääntyi selvästi vähemmän kuin muualla maassa.
Eurooppalaisen avoimen kyselyn perusteella suuri osa suomalaisista ei lisännyt alkoholinkulutustaan vuonna 2020. Pieni, jo ennestään alkoholia eniten käyttävien ryhmä ilmoitti lisänneensä kulutustaan. Alustavat FinSote-kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat, että sama pätee myös aineistossa, jossa alkoholin riskikäyttäjiä on enemmän ja joka on kerätty satunnaisotannalla.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen määritelmä ja muodostamistapa muuttuivat – nyt tietoa myös alkoholin internet-ostoista
Alkoholitilastointi jakautuu tilastoituun kulutukseen eli alkoholijuomien myyntiin kotimaassa sekä niin sanottuun tilastoimattomaan kulutukseen, jonka määrän arviointi perustuu kyselyihin.
Tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta poistettiin vuodesta 2000 alkaen kotivalmistus, laiton valmistus ja salakuljetus sekä suomalaisten ulkomailla nauttima alkoholi. Tilalle otettiin arvio suomalaisten internetin kautta ulkomailta ostamien alkoholijuomien määrästä, joka on saatavilla vuodesta 2017 alkaen.
Arvio internetin kautta ulkomailta ostetun alkoholin määrästä oli noin 1,9 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia vuonna 2020 ja 1,2 miljoonaa litraa vuonna 2019.
Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muodostamistavan muutos alensi kokonaiskulutusta jonkin verran. Vuonna 2020 ero uuden ja vanhan laskutavan välillä oli noin 210 000 litraa sataprosenttista alkoholia eli 0,04 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuoden 2019 tiedoissa ero oli suurempi: uudella tavalla laskettu kokonaiskulutus oli sataprosenttisena alkoholina laskettuna 910 000 litraa ja 15 vuotta täyttänyttä kohti laskettuna 0,20 litraa alempi kuin vanhalla tavalla laskettuna.
Lähteet
Alkoholijuomien kulutus 2020. Tilastoraportti 07/2021. THL.
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 14/2021. THL.
Lisätietoja
Alkoholijuomien kulutus 2020 -tilastoraportti:
Marke Jääskeläinen
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7654
etunimi.sukunimi@thl.fi
Thomas Karlsson
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7021
etunimi.sukunimi@thl.fi
Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen vuonna 2020:
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa
Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt
Kutsu: Julkaisutilaisuus toimittajille lasten digisuosituksista to 22.1.2026 THL:ssa ja verkossa- tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat16.1.2026 15:01:59 EET | Tiedote
Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa ruudun katselemisen? Entä minkä ikäiselle lapselle voi hankkia älypuhelimen? Mitä jos lapsellani jo on älypuhelin? Miten sovin muiden vanhempien kanssa yhteisistä pelisäännöistä digisisältöjen ja laitteiden käytön suhteen? Millainen sisältö voi olla lapselle haitallista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisevat yhdessä ensimmäiset kansalliset digisuositukset 0–13-vuotiaille lapsille. Järjestämme torstaina 22.1.2026 klo 09–10 THL:lla (Mannerheimintie 166) ja verkossa julkaisutilaisuuden toimittajille lasten digisuosituksista. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Digisuositukset esittelevät johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:sta ja yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta. Pääjohtajat Mika Salminen (THL) ja Minna Kelhä (OPH) pitävät esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Tämän jälkee
THL viikolla 4/202615.1.2026 15:08:29 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 22.1. Lasten digisuositukset ovat nyt valmiit - luonnokseen tuli tiukennuksia. Mediatilaisuus järjestetään 22.1. klo 9-10 THL ja teams. Kutsu lähetetään medioille perjantaina 16.1.2026. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, pääjohtaja Mika Salminen (THL) ja pääjohtaja Minna Kelhä (Opetushallitus) sekä digisuositusten asiantuntijat. Lisätiedot: sanna.wuorio (at)thl.fi, puh. 029
Perheiden hyvinvointi on yhteiskunnan voimavara – vanhemmuuden tukea vahvistetaan valtakunnallisesti15.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) käynnistävät valtakunnallisen työn vanhemmuuden vahvistamiseksi. Voimaa vanhemmuudesta -hankkeessa tuodaan vanhempien näkökulma palveluiden kehittämiseen ja määritellään vanhemmuuden tuelle yhteiset kansalliset periaatteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme