Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronaepidemia vähentänyt sosiaalista kanssakäymistä ja palvelujen käyttöä – vaikutuksia myös elintapoihin

Jaa

Koronaepidemia ja sen rajaamistoimet ovat vaikuttaneet monella tavoin ihmisten arkielämään. Erityisesti sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt. 62 prosenttia työikäisistä kertoo, että yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt. Joka kolmas vastaaja kokee, että läheisyyden tunne muihin ihmisiin on vähentynyt ja yksinäisyyden tunne lisääntynyt.

Tulokset selviävät THL:n kyselytutkimuksesta, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimuksessa kysyttiin myös tutkittavien toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Vastaajista 41 prosenttia kertoo sen vähentyneen. Naiset kokevat näin hieman miehiä useammin (naiset 46 prosenttia ja miehet 35 prosenttia).

Napostelu ja univaikeudet lisääntyneet

Elintapoihin liittyen 35 prosenttia kertoo erilaisten herkkujen napostelun lisääntyneen. Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa sekä alkoholinkäytössä vastaajat kertovat useammin terveyden kannalta suotuisista muutoksista kuin epäsuotuisista, mutta suurin osa kokee, ettei näissä elintavoissa ole tapahtunut muutoksia.

Vastaajista 18 prosentilla on aiempaa enemmän univaikeuksia ja painajaisunia. Naisilla univaikeudet ja painajaisunet ovat yleistyneet hieman miehiä enemmän (naisilla 24 prosenttia, miehillä 13 prosenttia).

Vastaajista 36 prosenttia kertoo vapaa-ajan liikunnan vähentyneen, mutta toisaalta lähes yhtä suuri osuus – 30 prosenttia – sanoo sen lisääntyneen. Naisilla vapaa-ajan liikunnan terveyden kannalta suotuisat muutokset ovat hieman yleisempiä kuin miehillä.

”Poikkeustilanteessa arkielämä mullistuu, ja siinä, missä toinen innostuu liikkumaan etätöiden lomassa, toisen energia menee arjesta selviytymiseen. Poikkeustilanteen pitkittyessä on kuitenkin hyvä muistaa, että pienillä päätöksillä on iso merkitys omalle terveydelle. Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto sekä päihteiden välttäminen ovat terveyden kannalta avainasemassa”, kertoo johtava tutkija Annamari Lundqvist. ”Omasta ja läheisten hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia myös pitämällä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin”.

Moni on siirtänyt tai perunut terveys- ja sosiaalihuollon vastaanottoaikoja

Tutkimuksessa kysyttiin myös terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä. Joka kymmenes työikäinen kertoo käyneensä vastaanotolla pitkäaikaissairauden vuoksi ja joka neljäs muusta syystä maaliskuun 2020 alun jälkeen.

Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että suunnitellut käynnit ovat osittain jääneet toteutumatta. Hammashoitoa tarvinneista 59 prosenttia kertoo, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan tai sen on tehnyt palvelunjärjestäjä. Vastaavasti 37 prosentilla on jäänyt toteutumatta neuvola- tai vastaava käynti lapsiperhepalveluissa pääosin siksi, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan. Pitkäaikaissairaista suunniteltu käynti on jäänyt toteutumatta 29 prosentilla vastanneista.

”Samansuuntaisia havaintoja on todettu myös palvelujen käyntitiedoista ja kansainvälisesti. Tilanne on huolestuttava, jos suunnitellut tai muuten tarpeenmukaiset käynnit viivästyvät, sillä tämä voi aiheuttaa sairauksien ja ongelmien pahenemista pitkällä aikavälillä”, toteaa johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

Kyselytutkimus on toteutettu osana koronaepidemian serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana.

Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely.

Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–13.5.2020 saatuun 1 384 vastaukseen.

THL raportoi kyselyn tuloksia verkkosivullaan: thl.fi/koronanvaikutukset.

Lisätietoja:

Annamari Lundqvist
johtava tutkija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi

Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Aikaisemmin aiheesta:

Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta. THL:n tiedote 13.5.2020.

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan28.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim

Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja27.5.2020 11:30:29 EESTTiedote

Vaikka elinympäristöön ja työhön liittyvät terveydelle haitalliset altisteet ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ei ihmisten oireilu ole vähentynyt. Ympäristön altisteiden vähentämisen ohella huomiota tulisi suunnata myös siihen, ettei ympäristöön liittyviä riskejä korosteta liikaa, sillä se voi entisestään lisätä ihmisten kokemia haittoja ja oireilua. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevästä artikkelista, joka juuri julkaistiin Duodecim-lehdessä. Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. ”Kautta historian ihmisten on selviytyäkseen ollut välttämätöntä havaita ympäristön uhkia

Narkotikaprofilen i Finland är exceptionell jämfört med överdosrelaterade dödsfall inom Norden27.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Det finns stora skillnader mellan de nordiska länderna när det gäller vilken typ av narkotika som orsakar överdosrelaterade dödsfall. Antalet överdosrelaterade dödsfall i förhållande till befolkningen, offrens kön och ålder avviker också från varandra. Detta framgår ur den gemensamma nordiska undersökningen av förgiftningsrelaterade dödsfall bland narkotikamissbrukare från 2017.

Oiretiedot täydentävät kokonaiskuvaa koronatilanteesta26.5.2020 13:12:08 EESTTiedote

THL:n kokoama kokonaiskuva koronatilanteesta täydentyy ihmisten itse ilmoittamilla oiretiedoilla. Olemme avanneet Oirekartan, joka on koronan karttasovelluksen rinnalla toimiva erillinen karttasovellus. Oirekartta löytyy https://experience.arcgis.com/experience/03d0235416d2425291d812c4f8d0e1aa suomeksi osoitteesta thl.fi/oirekartta https://experience.arcgis.com/experience/83dd87acdec448f08c142043be59d9e4 ruotsiksi osoitteesta thl.fi/symtomkartan https://experience.arcgis.com/experience/06cc96cde19140b8a94b9881c493984f englanniksi osoitteesta thl.fi/symptomsmap ”Kansalaisten itse ilmoittamat oiretiedot lisäävät ymmärrystämme epidemian etenemisestä. Oirearvioihin perustuvat ilmoitukset voivat ennakoida tulevaa koronatapausten määrää ja hoidon tarvetta”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi. Oiretiedot on saatu Omaolo.fi-palvelun koronavirustaudin oirearviosta kansalaisten itse ilmoittamien perusteella. Omaolon oirearvio on ensisijaisesti tarkoitettu koronavirustartunnan toden

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme