Koronakevät kouluissa – vain kuormaa ja uupumusta?
Ennen korona-aikaa peräti 70 % opinto-ohjaajista teki työtään tyytyväisenä työn imussa, 25 % koki työn koukuttavan mutta myös uuvuttavan ja 5 % koki työn vain kuormittavan ja uuvuttavan. Tämä käy ilmi tänä syksynä Psykologia-tiedelehdessä julkaistuista Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään-hankkeen tuloksista.
”Kun koronapandemia iski, mietimme kuinka mahtaa käydä opinto-ohjaajien työhyvinvoinnille, työoloille ja itse opinto-ohjaukselle?” kertoo hankkeen tutkija-psykologi Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vastaus yllätti tutkimusryhmän, jonka tekemään aihetta koskevaan kyselyyn vastasi viime toukokuussa 421 suomalaista opinto-ohjaajaa. Aineiston alustavien tarkastelujen valossa näyttää siltä, että koko joukkona opinto-ohjaajat eivät kokeneet työolojensa ja työhyvinvointinsa merkittävästi huonontuneen, kun vastauksia verrattiin saman ammattiryhmän kokemuksiin aiemmilta vuosilta.
”Tämä ei täysin vastaa viime kevään kouluja, opiskelua ja opinto-ohjausta koskenutta kuormituskeskeistä keskustelua. Aineistossa on toki myös paljon yksilöllistä vaihtelua, mitä ei saa jättää huomiotta” pohtii Rantanen.
Sen sijaan tuntemukset työn liiallisuudesta ja pakonomaisuudesta näyttävät alustavien tarkastelujen mukaan opinto-ohjaajilla lisääntyneen koko joukkonakin. Heillä on siis viime keväänä ollut tavallista enemmän vaikeuksia irrottautua työvelvollisuuksista vapaa-ajalla. Tämä on luonnollista, koska koronakevään aikana moni opinto-ohjaaja koki työmääränsä lisääntyneen.
”Juuri nyt elämme monenlaisten etä- ja hybridiopetuksen sekä -ohjausten aikaa. Pohdimme etätyön hyötyjä sekä uutta normaalia työarkea ja kyselemme, kuinka moni haluaisi lisää etätyömahdollisuuksia. Etätyön kääntöpuoli työn ja vapaa-ajan joustavan yhdistämisen rinnalla voi kuitenkin olla vaikeus irrottautua ja palautua työstä kunnolla. Tähän on hyvä niin työnantajien kuin työntekijöiden kiinnittää huomiota pitämällä huolta kohtuullisesta työmäärästä ja työn tarkoituksenmukaisesta rajaamisesta – tehtiinpä työtä sitten millaisessa moodissa hyvänsä” suosittelee Rantanen.
Entäpä se opinto-ohjaus viime kevään koronaoloissa? Opinto-ohjaajista neljä viidestä teki keväällä pääasiassa etätyötä. Enemmistö oli tyytyväisiä työnsä laatuun ja opinto-ohjaajat kokivat onnistuneensa etäohjauksessa arvosanalla 7,9 asteikolla 1-10.
Kyselyn sanallisissa palautteissa korostui etätyön ja -ohjauksen kokeminen myönteisenä tunnistetuista haasteista huolimatta, mutta ei kuitenkaan automaattiratkaisuna jo ennen korona-aikaa olemassa olleisiin ongelmiin. Etäohjauksen tavoittavuuden eduista huolimatta monia opinto-ohjaajia huolettaa ohjattavien liiallinen määrä niin oman työkuorman kuin ja ohjattavien näkökulmasta.
Lisätietoa
Johanna Rantanen, +358 408054989, k.johanna.rantanen@jyu.fi
Rantanen, J., Mäkikangas, A., Puukari, S. & Silvonen, J. (2020). Opinto-ohjaajien työhyvinvointiprofiilit ja niiden yhteys työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologia, 55, 140-161. Artikkeli ei ole vapaasti saatavilla, sen halutessasi ota yhteys Johanna Rantaseen.
Rantanen, J., Silvonen, J., Koskela, S. & Puukari, S. (2020). Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020. Opinto-ohjaaja, 3, 24-26. Linkki koko lehteen: https://issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti/docs/opinto-ohjaaja_3_2020_fin_web_02
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme