Koronakevät kouluissa – vain kuormaa ja uupumusta?

Ennen korona-aikaa peräti 70 % opinto-ohjaajista teki työtään tyytyväisenä työn imussa, 25 % koki työn koukuttavan mutta myös uuvuttavan ja 5 % koki työn vain kuormittavan ja uuvuttavan. Tämä käy ilmi tänä syksynä Psykologia-tiedelehdessä julkaistuista Opinto-ohjauksen ammattilaiset työssään-hankkeen tuloksista.
”Kun koronapandemia iski, mietimme kuinka mahtaa käydä opinto-ohjaajien työhyvinvoinnille, työoloille ja itse opinto-ohjaukselle?” kertoo hankkeen tutkija-psykologi Johanna Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vastaus yllätti tutkimusryhmän, jonka tekemään aihetta koskevaan kyselyyn vastasi viime toukokuussa 421 suomalaista opinto-ohjaajaa. Aineiston alustavien tarkastelujen valossa näyttää siltä, että koko joukkona opinto-ohjaajat eivät kokeneet työolojensa ja työhyvinvointinsa merkittävästi huonontuneen, kun vastauksia verrattiin saman ammattiryhmän kokemuksiin aiemmilta vuosilta.
”Tämä ei täysin vastaa viime kevään kouluja, opiskelua ja opinto-ohjausta koskenutta kuormituskeskeistä keskustelua. Aineistossa on toki myös paljon yksilöllistä vaihtelua, mitä ei saa jättää huomiotta” pohtii Rantanen.
Sen sijaan tuntemukset työn liiallisuudesta ja pakonomaisuudesta näyttävät alustavien tarkastelujen mukaan opinto-ohjaajilla lisääntyneen koko joukkonakin. Heillä on siis viime keväänä ollut tavallista enemmän vaikeuksia irrottautua työvelvollisuuksista vapaa-ajalla. Tämä on luonnollista, koska koronakevään aikana moni opinto-ohjaaja koki työmääränsä lisääntyneen.
”Juuri nyt elämme monenlaisten etä- ja hybridiopetuksen sekä -ohjausten aikaa. Pohdimme etätyön hyötyjä sekä uutta normaalia työarkea ja kyselemme, kuinka moni haluaisi lisää etätyömahdollisuuksia. Etätyön kääntöpuoli työn ja vapaa-ajan joustavan yhdistämisen rinnalla voi kuitenkin olla vaikeus irrottautua ja palautua työstä kunnolla. Tähän on hyvä niin työnantajien kuin työntekijöiden kiinnittää huomiota pitämällä huolta kohtuullisesta työmäärästä ja työn tarkoituksenmukaisesta rajaamisesta – tehtiinpä työtä sitten millaisessa moodissa hyvänsä” suosittelee Rantanen.
Entäpä se opinto-ohjaus viime kevään koronaoloissa? Opinto-ohjaajista neljä viidestä teki keväällä pääasiassa etätyötä. Enemmistö oli tyytyväisiä työnsä laatuun ja opinto-ohjaajat kokivat onnistuneensa etäohjauksessa arvosanalla 7,9 asteikolla 1-10.
Kyselyn sanallisissa palautteissa korostui etätyön ja -ohjauksen kokeminen myönteisenä tunnistetuista haasteista huolimatta, mutta ei kuitenkaan automaattiratkaisuna jo ennen korona-aikaa olemassa olleisiin ongelmiin. Etäohjauksen tavoittavuuden eduista huolimatta monia opinto-ohjaajia huolettaa ohjattavien liiallinen määrä niin oman työkuorman kuin ja ohjattavien näkökulmasta.
Lisätietoa
Johanna Rantanen, +358 408054989, k.johanna.rantanen@jyu.fi
Rantanen, J., Mäkikangas, A., Puukari, S. & Silvonen, J. (2020). Opinto-ohjaajien työhyvinvointiprofiilit ja niiden yhteys työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologia, 55, 140-161. Artikkeli ei ole vapaasti saatavilla, sen halutessasi ota yhteys Johanna Rantaseen.
Rantanen, J., Silvonen, J., Koskela, S. & Puukari, S. (2020). Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020. Opinto-ohjaaja, 3, 24-26. Linkki koko lehteen: https://issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti/docs/opinto-ohjaaja_3_2020_fin_web_02
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

