Tilastokeskus

Koronakriisi muutti työelämää: etätyössä nähtiin hyviä puolia, tartuntariski kuormitti lähitöissä

Jaa

Koronakriisi on muuttanut työelämää. Joka viides palkansaajista pitää muutoksia pääosin kielteisinä, useampi kuin joka kymmenes lähinnä myönteisinä. Osalla etätyö on helpottanut esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, toiset kokevat kriisiajan lähityön esimerkiksi terveydenhuollossa raskaana.

Puolet palkansaajista katsoo, että koronakriisin tuomat muutokset työelämään joko ovat yhtä lailla positiivisia kuin negatiivisia tai ne ovat muuten neutraaleja. Pienelle osalle palkansaajia kriisi on tuonut työhön lähinnä vain myönteisiä muutoksia (14 %), hieman useammalle se on merkinnyt pääosin käännettä huonompaan (20 %). Lisäksi on joukko palkansaajia, joiden työssä koronakriisi ei ole näkynyt juuri millään lailla (16 %).

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keväällä 2021 tekemään Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkotiedonkeruuseen ja sitä seuranneisiin laadullisiin haastatteluihin. Tiedonkeruu toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa hanketta Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon.

Vastaajien kannat työelämän muutoksiin vaihtelivat selvästi muun muassa sukupuolen ja sen mukaan, tekivätkö vastaajat keväällä 2021 etätyötä vai lähityötä. Naiset näyttävät kokevan miehiä useammin koronakriisin vaikuttaneen kielteisesti, ja näin erityisesti lähityössä.

”Lähityötä tekevien naisten kokemuksia leimaa vahvasti koulutus- tai sosiaali- ja terveysalan työ: yli puolet viime keväänä lähityötä tehneistä naisista työskenteli näillä toimialoilla. Kohonnut sairauksien tartuntavaara lisää kielteisiä näkemyksiä, ja hengityssuojainten käyttö on voinut tehdä työstä entistäkin raskaampaa”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

”Lisäksi esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla tai kulttuurialalla työskentelevät tuntuvat väsyneen jatkuvaan epävarmuuteen muuttuvista rajoituksista. Osalla pitkään yhtäjaksoisesti etätyötä tehneistä sosiaalisten suhteiden vähentyminen on myös näkynyt heikentyneenä työhyvinvointina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen lisää.

”Toisaalta erityisen tyytyväisiä koronakriisin tuomiin työn muutoksiin näyttävät olevan etätyötä keväällä 2021 tehneet alakouluikäisten lasten äidit. Mitä ilmeisimmin on ollut mukavaa olla iltapäivisin kotona ottamassa pieni koululainen vastaan”, Hanna Sutela arvioi.

”Laadullisissa haastatteluissa tuli useamman kerran esiin se, kuinka kriisi on myös voinut vaikuttaa myönteisesti lähityössä työpaikan yhteisöllisyyteen”, Sutela sanoo.

Muina myönteisinä piirteinä korona-ajasta nousevat esiin muun muassa sairastelun väheneminen, yöunien pidentyminen ja arjen rauhoittuminen. Esimiehet näyttävät myös tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa: aiempaa useampi palkansaaja kokee saaneensa riittävästi palautetta työstään ja katsoo esimiehen luottavan työntekijöihin sekä jakavan vastuuta järkevällä tavalla.

Positiivisia vaikutuksia on koettu keskimääräistä useammin niillä työpaikoilla, joilla taloudellinen tilanne on parantunut koronakriisin aikana. Tällaisia työpaikkoja on esimerkiksi remontointiin, sisustamiseen tai hygieniaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden tuottajissa, sillä kysyntä on kasvanut korona-aikana.

Kolikon kääntöpuoli on, että lomautuksia, irtisanomisia tai työttömyyttä kokeneille palkansaajille on jäänyt keskimääräistä useammin kielteisiä kokemuksia muutoksista.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalainen työelämä on muuttumassa koronakriisin myötä monelta osin pysyvästi, Sutela ja Pärnänen arvioivat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Pärnänen, kehittämispäällikkö, p. 0295 513 795, anna.parnanen@tilastokeskus.fi
Hanna Sutela, erikoistutkija, p. 0295 512 907, hanna.sutela@tilastokeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Mobiiliteknologia mullisti lasten ja nuorten ajanvieton – television katselu vähentynyt, somen käytöstä tullut jatkuvaa16.12.2021 11:20:41 EET | Tiedote

Nuoret viettävät valtaosan vapaa-ajastaan sosiaalisessa mediassa, internet on luonut uusia lukemisen tapoja ja teknologia muuttanut musiikin kuuntelua ja jopa musiikkimieltymyksiä. Tänään ilmestynyt Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat -kirja kertoo vapaa-ajassa tapahtuneesta muutoksesta. Uusi teknologia on tavoittanut suomalaislapset ja -nuoret: älypuhelin on lähes kaikilla 10–19-vuotiailla. Netissä nuorten aika kuluu erityisesti videoiden ja musiikin kuuntelun parissa. Verkkomedian ja eritoten sosiaalisen median parissa kuluu nuorilla oikeastaan lähes kaikki vapaa-aika. Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksen mukaan televisio-ohjelmien katselu on lapsilla ja nuorilla vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, vaikka katseluun on laskettu myös nettitelevisio ja 2010-luvulla yleistyneet tilausvideopalvelut. Valtaosa lapsista ja nuorista ei katsele televisio-ohjelmia päivittäin. Television sijasta erityisesti poikien mielenkiinto on suuntautunut digipelaamiseen. Sosiaalinen

Koronavirustautiin kuoli 558 vuonna 2020, itsemurhien ja alkoholikuolemien määrät ennallaan10.12.2021 08:02:30 EET | Tiedote

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Näin ollen joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kaikkiaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla, selviää kuolemansyyt-tilaston lopullisista tiedoista. Koronavirustautiin kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä: mediaanikeski-ikä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä, ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies. “Ensimmäiset koronavirustaudin aiheuttam

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme