Koronakriisi muutti työelämää: etätyössä nähtiin hyviä puolia, tartuntariski kuormitti lähitöissä
20.12.2021 13:19:30 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Puolet palkansaajista katsoo, että koronakriisin tuomat muutokset työelämään joko ovat yhtä lailla positiivisia kuin negatiivisia tai ne ovat muuten neutraaleja. Pienelle osalle palkansaajia kriisi on tuonut työhön lähinnä vain myönteisiä muutoksia (14 %), hieman useammalle se on merkinnyt pääosin käännettä huonompaan (20 %). Lisäksi on joukko palkansaajia, joiden työssä koronakriisi ei ole näkynyt juuri millään lailla (16 %).
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keväällä 2021 tekemään Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkotiedonkeruuseen ja sitä seuranneisiin laadullisiin haastatteluihin. Tiedonkeruu toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa hanketta Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon.
Vastaajien kannat työelämän muutoksiin vaihtelivat selvästi muun muassa sukupuolen ja sen mukaan, tekivätkö vastaajat keväällä 2021 etätyötä vai lähityötä. Naiset näyttävät kokevan miehiä useammin koronakriisin vaikuttaneen kielteisesti, ja näin erityisesti lähityössä.
”Lähityötä tekevien naisten kokemuksia leimaa vahvasti koulutus- tai sosiaali- ja terveysalan työ: yli puolet viime keväänä lähityötä tehneistä naisista työskenteli näillä toimialoilla. Kohonnut sairauksien tartuntavaara lisää kielteisiä näkemyksiä, ja hengityssuojainten käyttö on voinut tehdä työstä entistäkin raskaampaa”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
”Lisäksi esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla tai kulttuurialalla työskentelevät tuntuvat väsyneen jatkuvaan epävarmuuteen muuttuvista rajoituksista. Osalla pitkään yhtäjaksoisesti etätyötä tehneistä sosiaalisten suhteiden vähentyminen on myös näkynyt heikentyneenä työhyvinvointina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen lisää.
”Toisaalta erityisen tyytyväisiä koronakriisin tuomiin työn muutoksiin näyttävät olevan etätyötä keväällä 2021 tehneet alakouluikäisten lasten äidit. Mitä ilmeisimmin on ollut mukavaa olla iltapäivisin kotona ottamassa pieni koululainen vastaan”, Hanna Sutela arvioi.
”Laadullisissa haastatteluissa tuli useamman kerran esiin se, kuinka kriisi on myös voinut vaikuttaa myönteisesti lähityössä työpaikan yhteisöllisyyteen”, Sutela sanoo.
Muina myönteisinä piirteinä korona-ajasta nousevat esiin muun muassa sairastelun väheneminen, yöunien pidentyminen ja arjen rauhoittuminen. Esimiehet näyttävät myös tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa: aiempaa useampi palkansaaja kokee saaneensa riittävästi palautetta työstään ja katsoo esimiehen luottavan työntekijöihin sekä jakavan vastuuta järkevällä tavalla.
Positiivisia vaikutuksia on koettu keskimääräistä useammin niillä työpaikoilla, joilla taloudellinen tilanne on parantunut koronakriisin aikana. Tällaisia työpaikkoja on esimerkiksi remontointiin, sisustamiseen tai hygieniaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden tuottajissa, sillä kysyntä on kasvanut korona-aikana.
Kolikon kääntöpuoli on, että lomautuksia, irtisanomisia tai työttömyyttä kokeneille palkansaajille on jäänyt keskimääräistä useammin kielteisiä kokemuksia muutoksista.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalainen työelämä on muuttumassa koronakriisin myötä monelta osin pysyvästi, Sutela ja Pärnänen arvioivat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Pärnänen, kehittämispäällikkö, p. 0295 513 795, anna.parnanen@tilastokeskus.fi
Hanna Sutela, erikoistutkija, p. 0295 512 907, hanna.sutela@tilastokeskus.fi
Anna PärnänenErikoistutkija
Puh:029 551 3795anna.parnanen@tilastokeskus.fiHanna SutelaErikoistutkija
Puh:029 551 2907hanna.sutela@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Opastinsilta 12
00520 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa – vuosisumma jälleen uuteen ennätykseen18.11.2026 08:01:42 EET | Tiedote
Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat 5 %.
Datakeskusbuumi näkyy rakentamisluvissa: Lupien kuutiomäärä kasvoi 27 %, vaikka asuntorakentaminen pysyy laskussa17.11.2026 08:02:00 EET | Tiedote
Uudisrakentamiseen myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärän vuosisumma kasvoi 27 % syyskuussa, vaikka asuinrakennuksien luvat vajosivat 12 %. Viime kuukausina kiihtynyt kasvu johtuu pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan rakennuksista, joihin kuuluvat muun muassa datakeskukset ja laitetilat.
Viennin veto jatkui vahvana vuoden kolmannella neljänneksellä12.11.2026 08:02:58 EET | Tiedote
Tavaroiden ja palveluiden viennin kasvu jatkui heinä-syyskuussa. Vuoden kolmannella neljänneksellä viennin arvo oli 8 % vuodentakaista suurempi. Kolmen neljänneksen aikana eli tammi–syyskuussa vienti on kasvanut 10 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Metalliteollisuuden vahva vire jatkui syyskuun uusissa tilauksissa10.11.2026 08:03:09 EET | Tiedote
Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi syyskuussa 24,5 % vuodentakaisesta. Kasvua vauhdittivat erityisesti metalliteollisuuden tilaukset. Myös teollisuuden tuotanto ja liikevaihto kehittyivät myönteisesti.
Isäksi tullaan yhä vanhempana4.11.2026 08:46:54 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleet olivat vuonna 2025 keskimäärin 32,4-vuotiaita. Isien keski-ikä on noussut selvästi viime vuosikymmenten aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
