Tilastokeskus

Koronakriisi muutti työelämää: etätyössä nähtiin hyviä puolia, tartuntariski kuormitti lähitöissä

Jaa

Koronakriisi on muuttanut työelämää. Joka viides palkansaajista pitää muutoksia pääosin kielteisinä, useampi kuin joka kymmenes lähinnä myönteisinä. Osalla etätyö on helpottanut esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, toiset kokevat kriisiajan lähityön esimerkiksi terveydenhuollossa raskaana.

Puolet palkansaajista katsoo, että koronakriisin tuomat muutokset työelämään joko ovat yhtä lailla positiivisia kuin negatiivisia tai ne ovat muuten neutraaleja. Pienelle osalle palkansaajia kriisi on tuonut työhön lähinnä vain myönteisiä muutoksia (14 %), hieman useammalle se on merkinnyt pääosin käännettä huonompaan (20 %). Lisäksi on joukko palkansaajia, joiden työssä koronakriisi ei ole näkynyt juuri millään lailla (16 %).

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keväällä 2021 tekemään Koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkotiedonkeruuseen ja sitä seuranneisiin laadullisiin haastatteluihin. Tiedonkeruu toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa hanketta Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon.

Vastaajien kannat työelämän muutoksiin vaihtelivat selvästi muun muassa sukupuolen ja sen mukaan, tekivätkö vastaajat keväällä 2021 etätyötä vai lähityötä. Naiset näyttävät kokevan miehiä useammin koronakriisin vaikuttaneen kielteisesti, ja näin erityisesti lähityössä.

”Lähityötä tekevien naisten kokemuksia leimaa vahvasti koulutus- tai sosiaali- ja terveysalan työ: yli puolet viime keväänä lähityötä tehneistä naisista työskenteli näillä toimialoilla. Kohonnut sairauksien tartuntavaara lisää kielteisiä näkemyksiä, ja hengityssuojainten käyttö on voinut tehdä työstä entistäkin raskaampaa”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

”Lisäksi esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalalla tai kulttuurialalla työskentelevät tuntuvat väsyneen jatkuvaan epävarmuuteen muuttuvista rajoituksista. Osalla pitkään yhtäjaksoisesti etätyötä tehneistä sosiaalisten suhteiden vähentyminen on myös näkynyt heikentyneenä työhyvinvointina”, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen lisää.

”Toisaalta erityisen tyytyväisiä koronakriisin tuomiin työn muutoksiin näyttävät olevan etätyötä keväällä 2021 tehneet alakouluikäisten lasten äidit. Mitä ilmeisimmin on ollut mukavaa olla iltapäivisin kotona ottamassa pieni koululainen vastaan”, Hanna Sutela arvioi.

”Laadullisissa haastatteluissa tuli useamman kerran esiin se, kuinka kriisi on myös voinut vaikuttaa myönteisesti lähityössä työpaikan yhteisöllisyyteen”, Sutela sanoo.

Muina myönteisinä piirteinä korona-ajasta nousevat esiin muun muassa sairastelun väheneminen, yöunien pidentyminen ja arjen rauhoittuminen. Esimiehet näyttävät myös tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa: aiempaa useampi palkansaaja kokee saaneensa riittävästi palautetta työstään ja katsoo esimiehen luottavan työntekijöihin sekä jakavan vastuuta järkevällä tavalla.

Positiivisia vaikutuksia on koettu keskimääräistä useammin niillä työpaikoilla, joilla taloudellinen tilanne on parantunut koronakriisin aikana. Tällaisia työpaikkoja on esimerkiksi remontointiin, sisustamiseen tai hygieniaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden tuottajissa, sillä kysyntä on kasvanut korona-aikana.

Kolikon kääntöpuoli on, että lomautuksia, irtisanomisia tai työttömyyttä kokeneille palkansaajille on jäänyt keskimääräistä useammin kielteisiä kokemuksia muutoksista.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalainen työelämä on muuttumassa koronakriisin myötä monelta osin pysyvästi, Sutela ja Pärnänen arvioivat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Pärnänen, kehittämispäällikkö, p. 0295 513 795, anna.parnanen@tilastokeskus.fi
Hanna Sutela, erikoistutkija, p. 0295 512 907, hanna.sutela@tilastokeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Vuokramarkkinoilla orastava käänne nousuun ja alueellisia eroja4.8.2022 08:07:38 EEST | Tiedote

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2022 huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,0 prosenttia vuodessa. ”Vapaarahoitteiset vuokrat ovat olleet laskusuunnassa osassa kasvukeskuksia vuosineljänneksen ajan, mutta nyt suuntaus näyttäisi ainakin hetkellisesti vaihtuneen”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen. Erityisesti vapaarahoitteisten perheasuntojen vuokrat ovat kasvukeskuksissa nousseet selvästi, eniten Turussa, jossa vuokrat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,9 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme