Koronakriisi osoitti huoltovarmuuden tärkeyden – jatkossa on huolehdittava, että meillä on riittävää osaamista ja että huoltovarmuus kattaa kriittiset tuotteet

Hengityssuojaimien saatavuuden haasteet osoittivat koronakriisin iskiessä selvän katvealueen huoltovarmuudessa. Tämä kevät on kulunut akuutin kriisin hoidossa, mutta vähitellen on siirryttävä arvioimaan tulevaisuuden huoltovarmuutta.

”Suomen pitää varmistaa, että suunnitelmat kattavat kriittiset tuotteet, esimerkiksi terveydenhuollon ja viranomaisten tarvitsemat vaatteet ja tarvikkeet”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Lasse Wendelin.

”Esimerkiksi julkisten hankintojen käytännöillä voidaan vaikuttaa siihen, että yritysten kannattaa investoida tuotantokapasiteettiin ja että suomalaisyritykset kehittävät jatkossakin tekstiilialan innovaatioita, jotka hyödyttävät viranomaisia”, Wendelin sanoo.

Suomalainen tekstiiliala on aktiivisesti mukana Huoltovarmuuskeskuksen poolitoiminnassa ja huolehtii osaltaan Suomen huoltovarmuudesta. Esimerkkejä kriiseissä tarvittavasta suomalaisyritysten tekstiilialan osaamisesta ovat terveydenhuollon suojavaatteet, kuten takit, essut ja lakit, kasvomaskien materiaalit sekä telttasairaalat. Puolustusvoimille ja muille viranomaisille ala tuottaa monipuolisesti vaatetusta ja varusteita, jotka  vaativat erityisosaamista. Lisäksi Suomessa toimii kankaita ja muita materiaaleja tuottavia yrityksiä, joilla on vahvaa osaamista ja tuotekehitystä.

Puolustusvoimien taisteluasuhankinnat osa huoltovarmuutta

Suomi päättää syksyllä 2020 osallistumisesta yhteispohjoismaiseen taisteluasuhankintaan (NCU). Kilpailutusta hoitavat Norjan hankintaviranomaiset, ja suomalaisyritykset on pudotettu ulkopuolelle, vaikka niillä on pitkä kokemus Pohjoismaiden suurimpien puolustusvoimien vaatettajana ja yhteistyökumppanina kehityshankkeissa.

Puolustusvoimien hankintojen mahdolinen siirtyminen pois Suomesta uhkaa  huoltovarmuutta ja se voi heikentää innovaatio-osaamista sekä eri puolilla Suomea toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

”Tämä kevät on osoittanut, että emme saa päästää kriittistä osaamista ja kapasiteettia lipumaan pois Suomesta. Taisteluasuhankinnoissa Suomi pystyy vielä irtautumaan yhteispohjoismaisesta hankinnasta ja kilpailuttamaan hankinnan kansallisesti huoltovarmuudelle tärkeiden kriteerien mukaisesti”, Lasse Wendelin sanoo.

Suomi tarvitsee tekstiili-insinöörejä ja -laboratorioita

Koronakriisi toi esiin tarpeen myös tekstiilitekniselle osaamiselle, jota tarvitaan mm. suojavarusteisiin sopivan materiaalin kehittämisessä ja tuotannossa. Suomalaisia tekstiililaboratorioita on tarvittu hengityssuojamateriaalien testaamiseen, kun eurooppalaiset laboratoriot ovat ruuhkautuneet.

”Tekstiili-insinöörikoulutus kuitenkin lakkautettiin Suomessa joitakin vuosia sitten, ja myös laboratoriot ovat vaarassa. Teknisestä osaamisesta pitää huolehtia, sillä sitä tarvitaan paitsi kriisioloissa, myös uusien innovaatioiden, kuten esimerkiksi uusien tekstiilikuitujen kehityksessä”, Lasse Wendelin sanoo.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimenpide-ehdotukset huoltovarmuuden parantamiseen

• Käydään läpi suojavarusteiden ja muiden huoltovarmuuden kannalta kriittisten tuotteiden tilanne ja vastuutukset, jotta Suomi on entistä paremmin varautunut tuleviin kriiseihin. Tekstiilialalla tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi terveydenhuollon, viranomaisten ja Puolustusvoimien vaatetus ja varusteet.
• Arvioidaan julkisten hankintojen käytäntöjä huoltovarmuuden näkökulmasta niin, että ne osaltaan varmistavat yritysten mahdollisuudet investoida riittävään osaamiseen ja kapasiteettiin.
• Irrottaudutaan yhteispohjoismaisesta NCU-taisteluasuhankinnasta ja kilpailutetaan hankinnat kansallisesti huoltovarmuuskriteerit huomioon ottaen.
• Taataan tekstiilitekninen osaaminen palauttamalla tekstiiliteknologian opinnot osaksi kotimaista korkeakoulutusta. Varmistetaan suomalaisten tekstiililaboratorioiden toiminta myös jatkossa. Huolehditaan, että nämä osaltaan palvelevat suomalaisten innovaatioiden kehitystä ja huoltovarmuutta.