Koronakriisin kasvattama hoitovelka ja työpaine kuormittavat hammaslääkäreitä

Suun terveydenhuolto on toiminut epidemian aiheuttamassa lisäpaineessa ja suunterveyden jo ennestään iso hoitovelka on pelkästään yhden vuoden aikana kasvanut noin 1,3 miljoonan potilaskäynnin verran.

Hammaslääkäriliiton mukaan tilanne alkaa olla monilla suun terveydenhuollon työpaikoilla jo kestämätön ja ongelmat vaativat nopeaa ratkaisua.  

– Korona-aikana hammaslääkärien huoli potilas- ja työturvallisuudesta on ollut jatkuvaa. Ammattikunnan jäsenet eri puolilta maata ovat tuoneet meille tietoa yhä kovemmasta kiireestä, hoitamattomien potilaiden paineesta ja työn pakkotahtisuudesta. Varsinkin terveyskeskusten hammaslääkärit ovat jo ennen koronan aiheuttamaa lisäkuormitusta olleet uupumassa liian niukkojen resurssien ja suuren potilasmäärän ristiriitaan, kertoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Erityisen huolestuttavaa on Virtomaan mukaan nuorten hammaslääkärien uupumus.

– Yhä useampi arvioi, että ei ehkä jaksa työskennellä ammatissa eläkeikään asti ainakaan kokopäiväisesti.

Epidemiatilanne on heikentänyt työssäjaksamista entisestään.

– Potilaiden hoitoajat ovat pidentyneet, koska suojautuminen, suojavälineiden vaihto ja tehostettu hygienia vievät paljon aikaa. Tämä ruuhkauttaa potilastyötä lisää. Hoitohenkilökunta joutuu pukeutumaan raskaisiin suojavarusteisiin, kuten visiireihin ja suojapäähineisiin. Lisäksi yhä edelleen hammaslääkäreitä ja muuta suun terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa on rokottamatta.

Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuudessa on ollut ongelmia jo ennen koronaa, Virtomaa muistuttaa. Resurssien puute on näkynyt potilaiden vaikeutena päästä hoitoon ja hoitojen pitkittymisenä sekä hammaslääkärien uupumisena jo vuosia. Lähes puolet hammaslääkäreistä kärsi eriasteisista työuupumusoireista ja noin joka neljäs koki paljon kuormittavaa stressiä, kertoo Työterveyslaitoksen ja Hammaslääkäriliiton yhteinen Hammaslääkärien työhyvinvointi tutkimus vuodelta 2019.

Joka vuosi noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärin vastaanotolla. Tulevina vuosina hoidontarve kasvaa väestön ikääntyessä.

– Suun terveydenhuoltoon tarvitaan pikaisesti lisää resursseja ja toimiva palvelujärjestelmä osana sote-uudistusta. Yksityinen sektori hoitaa noin puolet aikuisista, joten yhteistyö ja tasapaino sektorien välillä on riittävien palvelujen järjestämisen perusedellytys. Hammaslääkärit voivat keskittyä perustehtäväänsä, potilaiden hyvään hoitoon, kun resurssit, johtaminen ja työhyvinvointi ovat kunnossa, Henna Virtomaa painottaa.