Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronakriisin vaikutukset vanhempien työnjakoon jäivät vähäisiksi, mutta erityisesti äitien hyvinvointi heikkeni

Jaa
Koronakriisi muutti vanhempien välistä työnjakoa monissa lapsiperheissä, mutta muutokset näyttävät olleen pieniä ja jääneen väliaikaisiksi, kertoo tuore selvitys. Sen mukaan korona-arki kuormitti erityisesti äitejä, jotka kokivat isiä useammin jaksamisen ongelmia ja yksinäisyyttä.

Koronapandemian ensimmäisenä keväänä monet lasten vanhemmat joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin järjestelyihin, kun alle kouluikäisten lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset lapset nuorimpia vuosiluokkia lukuun ottamatta siirtyivät etäopetukseen.

Kelan rekisteritietojen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten äidit sekä myös isät käyttivät jonkin verran aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea juuri keväällä 2020. Ilmiö näkyy etenkin Uudellamaalla asuvilla perheillä. 

“Näyttää siltä, että kotihoidon tuki tarjosi osalle perheistä sopivan tavan järjestää lastenhoito, kun julkisia palveluja rajoitettiin keväällä 2020. Olemassa olevan tukimuodon tuttuus ja tässä mielessä notkeus palveli perheitä akuutissa kriisitilanteessa,” kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp.

”Vaikka kotihoidon tukea käyttää hyvin pieni joukko isiä, kasvoi isien kotihoidon tuen käyttö ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteellisesti hieman enemmän kuin äideillä,” Saarikallio-Torp jatkaa.

Kun poikkeusolojen aikaisista suosituksista pitää lapset kotona luovuttiin, kotihoidon tuen käyttö sekä äideillä että isillä palasi aiemman kaltaiseksi. Vanhempien työnjaon muutoksista ja niiden tilapäisyydestä kertovat myös muut tutkimushankkeessa hyödynnetyt aineistot.  

Pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittaminen kuormitti etenkin äitejä

Selvityksen mukaan lapsenhoitovastuuta kasautui koronan aikana toisissa perheissä aiempaa enemmän äideille, toisissa isille. 

Vaikka osassa perheistä isät ottivat tavallista enemmän vastuuta lastenhoidosta, koronakriisi näytti silti heikentävän etenkin äitien hyvinvointia. Äidit kokivat ensimmäisenä koronavuonna isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa. 

Myös ansiotyön ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä, joskin sukupuolten väliset erot tasoittuivat ensimmäisen koronakevään poikkeusolojen jälkeen.

Koronakriisi toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä.

”Äideille on kasaantunut hoivavastuuta myös korona-aikana, vaikka myönteistä oli, että perinteisessä sukupuolten välisessä työnjaossa näkyi myös murtumia”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi

Koronapandemian kielteiset seuraukset äitien kuormittumiselle ja työmarkkina-asemalle eivät kuitenkaan Suomessa olleet yhtä rajuja kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen sulkutoimet kestivät pitkään ja olivat kokonaisvaltaisempia. 

”Meillä vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvat sosiaaliturva ja varhaiskasvatusjärjestelmä tukivat lapsiperheitä verraten hyvin myös kriisin aikana”, Närvi summaa. ”Äideille kertyneet mahdollisesti pidempiaikaiset hyvinvoinnin vajeet ja palveluntarpeet pitää kuitenkin ottaa huomioon koronakriisin jälkihoidossa.”

THL:n johtamassa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeessa (2020–2022) selvitettiin koronapandemian terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri mies- ja naisryhmiin sekä sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa. 

Hanke toteutettiin yhdessä Kelan, Tampereen yliopiston ja Tilastokeskuksen kanssa, ja sitä rahoitti Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). 

Lapsiperheiden vanhempien työnjaon muutoksia ja hyvinvoinnin kokemuksia selvitettiin rekisteri-, kysely- ja kirjoitusaineistojen avulla.

Lisätietoa

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa

Saarikallio-Torp, Miia & Miettinen, Anneli & Rantanen, Matti (2022) Koronapandemia lisäsi kotihoidon tuen käyttöä vain hetkellisesti. Kelan tutkimusblogi.

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanke

Yhteystiedot

Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467 
etunimi.sukunimi@thl.fi

Miia Saarikallio-Torp 
erikoistutkija
Kela
puh. 020 634 1968
etunimi.sukunimi@kela.fi

Merita Mesiäislehto
erikoistutkija, hankkeen johtaja
THL
puh. 029 524 7170
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye