Koronakriisin vaikutukset vanhempien työnjakoon jäivät vähäisiksi, mutta erityisesti äitien hyvinvointi heikkeni
Koronakriisi muutti vanhempien välistä työnjakoa monissa lapsiperheissä, mutta muutokset näyttävät olleen pieniä ja jääneen väliaikaisiksi, kertoo tuore selvitys. Sen mukaan korona-arki kuormitti erityisesti äitejä, jotka kokivat isiä useammin jaksamisen ongelmia ja yksinäisyyttä.
Koronapandemian ensimmäisenä keväänä monet lasten vanhemmat joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin järjestelyihin, kun alle kouluikäisten lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset lapset nuorimpia vuosiluokkia lukuun ottamatta siirtyivät etäopetukseen.
Kelan rekisteritietojen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten äidit sekä myös isät käyttivät jonkin verran aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea juuri keväällä 2020. Ilmiö näkyy etenkin Uudellamaalla asuvilla perheillä.
“Näyttää siltä, että kotihoidon tuki tarjosi osalle perheistä sopivan tavan järjestää lastenhoito, kun julkisia palveluja rajoitettiin keväällä 2020. Olemassa olevan tukimuodon tuttuus ja tässä mielessä notkeus palveli perheitä akuutissa kriisitilanteessa,” kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp.
”Vaikka kotihoidon tukea käyttää hyvin pieni joukko isiä, kasvoi isien kotihoidon tuen käyttö ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteellisesti hieman enemmän kuin äideillä,” Saarikallio-Torp jatkaa.
Kun poikkeusolojen aikaisista suosituksista pitää lapset kotona luovuttiin, kotihoidon tuen käyttö sekä äideillä että isillä palasi aiemman kaltaiseksi. Vanhempien työnjaon muutoksista ja niiden tilapäisyydestä kertovat myös muut tutkimushankkeessa hyödynnetyt aineistot.
Pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittaminen kuormitti etenkin äitejä
Selvityksen mukaan lapsenhoitovastuuta kasautui koronan aikana toisissa perheissä aiempaa enemmän äideille, toisissa isille.
Vaikka osassa perheistä isät ottivat tavallista enemmän vastuuta lastenhoidosta, koronakriisi näytti silti heikentävän etenkin äitien hyvinvointia. Äidit kokivat ensimmäisenä koronavuonna isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa.
Myös ansiotyön ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä, joskin sukupuolten väliset erot tasoittuivat ensimmäisen koronakevään poikkeusolojen jälkeen.
Koronakriisi toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä.
”Äideille on kasaantunut hoivavastuuta myös korona-aikana, vaikka myönteistä oli, että perinteisessä sukupuolten välisessä työnjaossa näkyi myös murtumia”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.
Koronapandemian kielteiset seuraukset äitien kuormittumiselle ja työmarkkina-asemalle eivät kuitenkaan Suomessa olleet yhtä rajuja kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen sulkutoimet kestivät pitkään ja olivat kokonaisvaltaisempia.
”Meillä vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvat sosiaaliturva ja varhaiskasvatusjärjestelmä tukivat lapsiperheitä verraten hyvin myös kriisin aikana”, Närvi summaa. ”Äideille kertyneet mahdollisesti pidempiaikaiset hyvinvoinnin vajeet ja palveluntarpeet pitää kuitenkin ottaa huomioon koronakriisin jälkihoidossa.”
THL:n johtamassa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeessa (2020–2022) selvitettiin koronapandemian terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri mies- ja naisryhmiin sekä sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa.
Hanke toteutettiin yhdessä Kelan, Tampereen yliopiston ja Tilastokeskuksen kanssa, ja sitä rahoitti Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS).
Lapsiperheiden vanhempien työnjaon muutoksia ja hyvinvoinnin kokemuksia selvitettiin rekisteri-, kysely- ja kirjoitusaineistojen avulla.
Lisätietoa
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa
Saarikallio-Torp, Miia & Miettinen, Anneli & Rantanen, Matti (2022) Koronapandemia lisäsi kotihoidon tuen käyttöä vain hetkellisesti. Kelan tutkimusblogi.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanke
Yhteystiedot
Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija
Kela
puh. 020 634 1968
etunimi.sukunimi@kela.fi
Merita Mesiäislehto
erikoistutkija, hankkeen johtaja
THL
puh. 029 524 7170
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Pysy terveenä uimarannalla: seuraa tiedotuksia uimaveden laadusta ja huolehdi hygieniasta1.7.2022 10:03:29 EEST | Tiedote
Pääsääntöisesti Suomessa on turvallista uida, mutta hyvälaatuinenkin uimavesi voi saastua. Vatsatautiepidemiat voivat levitä uimarannoilla erityisesti silloin, kun rannalla on paljon ihmisiä – kuten viime päivien helteissä.
Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote
Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet
Koronaepidemia on Suomessa edelleen laskusuunnassa – rokotukset vähentävät erityisesti vakavaa tautia28.6.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Koronaepidemia on Suomessa edelleen selvässä laskusuunnassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritietojen mukaan koronan aiheuttamat erikoissairaanhoidon, tehohoidon ja kuolemien määrät sekä ilmaantuvuudet ovat merkitsevästi vähentyneet kaikissa ikäryhmissä maalis-huhtikuun huipun jälkeen.
THL viikolla 26/202223.6.2022 13:06:26 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 23.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Lähipäiville ennustettu tukalaa hellettä – kuuma sää on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville23.6.2022 05:45:00 EEST | Tiedote
Lähipäiville on ennustettu voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät ja urheilevat ovat alttiita kuumuuden haitoille. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi nauti riittävästi vettä ja muista myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Alkoholia on hyvä välttää helteellä, sillä se kuivattaa elimistöä. Jos käytät alkoholia, kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja miedoissa juomissa sekä muistaa juoda myös vettä. Pidä sisätilat viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. Kotie
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme