Koronakriisin vaikutukset vanhempien työnjakoon jäivät vähäisiksi, mutta erityisesti äitien hyvinvointi heikkeni
Koronapandemian ensimmäisenä keväänä monet lasten vanhemmat joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin järjestelyihin, kun alle kouluikäisten lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset lapset nuorimpia vuosiluokkia lukuun ottamatta siirtyivät etäopetukseen.
Kelan rekisteritietojen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten äidit sekä myös isät käyttivät jonkin verran aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea juuri keväällä 2020. Ilmiö näkyy etenkin Uudellamaalla asuvilla perheillä.
“Näyttää siltä, että kotihoidon tuki tarjosi osalle perheistä sopivan tavan järjestää lastenhoito, kun julkisia palveluja rajoitettiin keväällä 2020. Olemassa olevan tukimuodon tuttuus ja tässä mielessä notkeus palveli perheitä akuutissa kriisitilanteessa,” kertoo Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp.
”Vaikka kotihoidon tukea käyttää hyvin pieni joukko isiä, kasvoi isien kotihoidon tuen käyttö ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteellisesti hieman enemmän kuin äideillä,” Saarikallio-Torp jatkaa.
Kun poikkeusolojen aikaisista suosituksista pitää lapset kotona luovuttiin, kotihoidon tuen käyttö sekä äideillä että isillä palasi aiemman kaltaiseksi. Vanhempien työnjaon muutoksista ja niiden tilapäisyydestä kertovat myös muut tutkimushankkeessa hyödynnetyt aineistot.
Pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittaminen kuormitti etenkin äitejä
Selvityksen mukaan lapsenhoitovastuuta kasautui koronan aikana toisissa perheissä aiempaa enemmän äideille, toisissa isille.
Vaikka osassa perheistä isät ottivat tavallista enemmän vastuuta lastenhoidosta, koronakriisi näytti silti heikentävän etenkin äitien hyvinvointia. Äidit kokivat ensimmäisenä koronavuonna isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa.
Myös ansiotyön ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä, joskin sukupuolten väliset erot tasoittuivat ensimmäisen koronakevään poikkeusolojen jälkeen.
Koronakriisi toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä.
”Äideille on kasaantunut hoivavastuuta myös korona-aikana, vaikka myönteistä oli, että perinteisessä sukupuolten välisessä työnjaossa näkyi myös murtumia”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Johanna Närvi.
Koronapandemian kielteiset seuraukset äitien kuormittumiselle ja työmarkkina-asemalle eivät kuitenkaan Suomessa olleet yhtä rajuja kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen sulkutoimet kestivät pitkään ja olivat kokonaisvaltaisempia.
”Meillä vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvat sosiaaliturva ja varhaiskasvatusjärjestelmä tukivat lapsiperheitä verraten hyvin myös kriisin aikana”, Närvi summaa. ”Äideille kertyneet mahdollisesti pidempiaikaiset hyvinvoinnin vajeet ja palveluntarpeet pitää kuitenkin ottaa huomioon koronakriisin jälkihoidossa.”
THL:n johtamassa Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeessa (2020–2022) selvitettiin koronapandemian terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri mies- ja naisryhmiin sekä sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa.
Hanke toteutettiin yhdessä Kelan, Tampereen yliopiston ja Tilastokeskuksen kanssa, ja sitä rahoitti Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS).
Lapsiperheiden vanhempien työnjaon muutoksia ja hyvinvoinnin kokemuksia selvitettiin rekisteri-, kysely- ja kirjoitusaineistojen avulla.
Lisätietoa
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa
Saarikallio-Torp, Miia & Miettinen, Anneli & Rantanen, Matti (2022) Koronapandemia lisäsi kotihoidon tuen käyttöä vain hetkellisesti. Kelan tutkimusblogi.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanke
Yhteystiedot
Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Miia Saarikallio-Torp
erikoistutkija
Kela
puh. 020 634 1968
etunimi.sukunimi@kela.fi
Merita Mesiäislehto
erikoistutkija, hankkeen johtaja
THL
puh. 029 524 7170
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 26/202526.6.2025 15:11:31 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset pe 27.6. Vanhuspalvelujen tila: Tiedot ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden henkilöstömitoituksesta. Lisätiedot: elli.alarotu(at)thl.fi, puh. 029 524 7018 Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista ja THL:n kirjakaupasta THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
Huomioi lintuinfluenssariski, jos kohtaat luonnossa sairaan tai kuolleen eläimen26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Lintuinfluenssatartunnan saaneita, sairaita tai kuolleita lintuja on havaittu tänä vuonna viimevuotista enemmän. Virus ei tartu ihmiseen helposti, mutta voi tarttuessaan aiheuttaa vakavan taudin. Vältä siis koskemasta luonnosta löytämiisi kuolleisiin tai sairaisiin eläimiin.
Muiden maiden sote-järjestelmät tarjoavat eväitä mutta eivät pikaratkaisuja Suomen sote-mallin kehittämiseen - työ vaatii parlamentaarista yhteistyötä25.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Muissa maissa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit antavat aineksia myös Suomen sote-järjestelmän kehittämiseen, mutta eivät tarjoa pikaisia ratkaisuja, todetaan THL:n tuoreessa selvityksessä.
Muistutuskutsu: Mitä voimme oppia muiden maiden tavoista järjestää sote-palvelut? THL:n selvityksen julkistustilaisuus ja puoluesihteereiden keskustelu Porin SuomiAreenassa ke 25.6. klo 8.30–1023.6.2025 11:28:25 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, sosiaali- ja terveydenhuolto herättää runsaasti intohimoja ja keskustelua siitä, mihin suuntaan sote-järjestelmäämme olisi kehitettävä. Suomessa on esitetty mm. hyvinvointialueiden verotusoikeutta, aluevaltuustojen lakkauttamista, Kela-korvausten kasvattamista, koko terveydenhuollon kansallistamista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon. Millaisia eri sote-järjestämismalleja muissa maissa on käytössä ja mitä voimme oppia niistä Järjestämme Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. aamiaistilaisuuden, jossa julkaisemme tuoreen selvityksemme neljästä kansainvälisestä sote-mallista ja niiden soveltamisesta Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa on puoluesihteereiden paneeli aiheesta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden avaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Selvityksen esittelee johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Paneelissa keskustelevat SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sekä kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Kaikki
THL esittää vyöruusurokotteen ottamista rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lisäksi THL esittää ikäperusteisia vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille, jos rokotetta saadaan hankittua kohtuulliseen hintaan. Päätökset kansallisen rokotusohjelmaan otettavista rokotteista tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Vyöruusurokote vähentää tehokkaasti vyöruusuun ja sen vaikeisiin tautimuotoihin sairastumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme